{"id":1040,"date":"2019-08-20T11:37:52","date_gmt":"2019-08-20T08:37:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1040"},"modified":"2019-08-20T11:50:46","modified_gmt":"2019-08-20T08:50:46","slug":"poliittisen-historian-gradu-inkerilaisten-paluumuutosta-ansaitsi-yliopiston-gradupalkinnon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2019\/08\/20\/poliittisen-historian-gradu-inkerilaisten-paluumuutosta-ansaitsi-yliopiston-gradupalkinnon\/","title":{"rendered":"Poliittisen historian gradu inkeril\u00e4isten paluumuutosta ansaitsi yliopiston gradupalkinnon"},"content":{"rendered":"
\"\"
Vararehtori Riitta pyykk\u00f6 ja rehtori Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen luovuttivat vuoden 2019 gradupalkinnot. vas. Riitta Pyykk\u00f6, Pekka Suhonen, Anni Holmstr\u00f6m, Ahti Kaisalmi, Johannes Strang, Johanna Monnonen, Tuuli Paija ja Marko Lappalainen ja Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4nen.\u00a0Kuva: Hanna Oksanen\/Turun yliopisto<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Turun yliopisto palkitsi lukuvuoden 2018-2019 parhaat pro gradu -tutkielmat 10.6. j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan parhaaksi graduksi valittiin poliittisen historian opiskelijan Ahti Kaisalmen ty\u00f6 Neuvostoliitosta suuntautuvasta paluumuutosta ei tarvitse mit\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teisselvityksi\u00e4 – inkeril\u00e4isten paluumuuton k\u00e4ynnistymisen motiivit ja toteutus ulkoasiainministeri\u00f6ss\u00e4 vuosina 1990-1991.<\/em><\/p>\n

Inkeril\u00e4isten paluumuuttoa Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksell\u00e4 on tutkittu Suomessa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, ja Kaisalmen gradu syntyi paikkaamaan ilmiselv\u00e4\u00e4 tutkimusaukkoa. Osasyyn\u00e4 tutkimuksen v\u00e4h\u00e4isyyteen on ollut l\u00e4hihistorian tutkimukselle tyypilliseen tapaan asiakirjal\u00e4hteiden saavuttamattomuus.<\/p>\n

\u201dInkeril\u00e4isten paluumuutto tapahtumana sattui sopivasti arkistol\u00e4hteiden salassapitoajan kannalta otolliseksi aiheeksi. Juuri mit\u00e4\u00e4n muuta k\u00e4sityst\u00e4 minulla ei itse aiheesta ollutkaan. Nopeasti kuitenkin selvisi, ettei aiheesta tiennyt oikeastaan kukaan muukaan\u201d, Kaisalmi kertoo.<\/p>\n

Gradun tutkimusaineistona on k\u00e4ytetty ulkoministeri\u00f6n ja ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n arkistoja, Mauno Koiviston henkil\u00f6kohtaista arkistoa ja henkil\u00f6haastatteluja. Kaisalmi haastatteli muun muassa entist\u00e4 Suojelupoliisin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Seppo Tiitist\u00e4. Supon arkistoon graduntekij\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4stetty.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u201dTodellinen kaaos\u201d<\/strong><\/p>\n

Kaisalmen tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 inkeril\u00e4isten paluumuuton salliminen Neuvostoliitosta alkoi it\u00e4naapurin aloitteesta. Suomessa aloite eteni valtakunnan korkeimman tahon, presidentti Koiviston \u201dfundeerauksen\u201d seurauksena. Paluumuuttoa perusteltiin ty\u00f6voimapoliittisin syin, mutta taustalla vaikutti my\u00f6s historiallisnationalistinen idea veljeskansan kotiinpaluusta.<\/p>\n

Paluumuuton valmistelu virkamiestasolla j\u00e4i l\u00e4hes olemattomaksi, sill\u00e4 keskeisille ministeri\u00f6ille ilmoitettiin paluumuuton alkamisesta vain muutama p\u00e4iv\u00e4 etuk\u00e4teen huhtikuussa 1990. Suomen ulkomaalaislaki ei tuolloin edes tuntenut paluumuuttaja-k\u00e4sitett\u00e4. Koivisto oletti paluumuuton sujuvan omalla painollaan.<\/p>\n

Suomalainen byrokratia ei kuitenkaan ollut valmistautunut suureen paluumuuttajam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja inkeril\u00e4isten tarvitsemat palvelut ruuhkautuivat. Inkeril\u00e4isten ty\u00f6tt\u00f6myys oli paluumuuton alkuvuosina korkeaa. Joissakin medioissa paluumuuttajia kutsuttiin elintasopakolaisiksi.<\/p>\n

Vuoteen 2016 menness\u00e4, jolloin paluumuutto keskeytettiin, Suomeen oli muuttanut yli 30\u00a0000 inkerinsuomalaista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Inkeril\u00e4iskeskustelu on edelleen kaukana valtavirrasta<\/strong><\/p>\n

Paluumuuton alkuvuosien j\u00e4lkeen inkeril\u00e4iset ovat j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4lle huomiolle akateemisen tutkimuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s muussa julkisessa keskustelussa. Vuonna 2016 kirjailija Jari Tervon Matriarkka-romaani nosti aiheen uudestaan hetkeksi pinnalle. Kaisalmen mielest\u00e4 inkerinsuomalaisten historiaa ei saisi unohtaa.<\/p>\n

\u201dK\u00e4sittelem\u00e4ni aiheet ovat kuitenkin asioita, joita suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa unohtaa p\u00f6lyttyneisiin arkistoihin. Inkeril\u00e4iset ovat erottamaton osa Suomen historiaa\u201d, Kaisalmi muistuttaa.<\/p>\n

Gradun vastaanotto Suomen inkeril\u00e4ispiireiss\u00e4 oli Kaisalmen mukaan p\u00e4\u00e4asiallisesti positiivinen. My\u00f6nteinen on my\u00f6s tekij\u00e4n itsens\u00e4 kokemus tutkimusty\u00f6st\u00e4. \u201dMieleenpainuvinta prosessissa oli kuitenkin se, ett\u00e4 useat tiedeyhteis\u00f6n j\u00e4senet kohtelivat minua vertaisenaan ja innostuivat ty\u00f6st\u00e4ni v\u00e4lill\u00e4 jopa enemm\u00e4n kuin min\u00e4 itse. Yliopiston my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 stipendi ja ty\u00f6st\u00e4ni saamani palaute osoittivat minulle, ett\u00e4 my\u00f6s gradun tekeminen voi olla palkitsevaa ja aidosti hauskaa\u201d, Kaisalmi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti: Roope Kinisj\u00e4rvi<\/p>\n

Kirjoittaja on poliittisen historian maisteriopiskelija ja harjoittelija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopisto palkitsi lukuvuoden 2018-2019 parhaat pro gradu -tutkielmat 10.6. j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan parhaaksi graduksi valittiin poliittisen historian opiskelijan Ahti Kaisalmen ty\u00f6 Neuvostoliitosta suuntautuvasta paluumuutosta ei tarvitse mit\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teisselvityksi\u00e4 – inkeril\u00e4isten paluumuuton k\u00e4ynnistymisen motiivit ja toteutus ulkoasiainministeri\u00f6ss\u00e4 vuosina 1990-1991. Inkeril\u00e4isten paluumuuttoa Suomeen Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksell\u00e4 on tutkittu Suomessa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, ja Kaisalmen gradu syntyi… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1388,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[69,84,16,13,185,28,75,96,91],"class_list":["post-1040","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-diplomatia","tag-opinnaytteet","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-pro-gradu","tag-tutkimus","tag-ulkoministerio","tag-valmistuminen","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1040"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1076,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040\/revisions\/1076"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}