{"id":1182,"date":"2020-10-15T13:20:30","date_gmt":"2020-10-15T10:20:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1182"},"modified":"2020-10-15T13:20:32","modified_gmt":"2020-10-15T10:20:32","slug":"haastattelussa-yliopisto-opettaja-maiju-wuokko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2020\/10\/15\/haastattelussa-yliopisto-opettaja-maiju-wuokko\/","title":{"rendered":"Haastattelussa yliopisto-opettaja Maiju Wuokko"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Syksyll\u00e4 poliittisen historian yliopisto-opettajana aloittanut Maiju Wuokko on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sek\u00e4 ty\u00f6markkinasuhteisiin. Poliittisen historian korkeakouluharjoittelija p\u00e4\u00e4si haastattelemaan h\u00e4nt\u00e4 taustastaan, tutkimuksistaan ja suunnitelmistaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2020\/10\/Kuva1-MW-4-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1212\" width=\"384\" height=\"512\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2020\/10\/Kuva1-MW-4-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2020\/10\/Kuva1-MW-4-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2020\/10\/Kuva1-MW-4-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2020\/10\/Kuva1-MW-4.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 384px) 100vw, 384px\" \/><figcaption>Kuva: Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio, Finlandia-talo, 31.5.2017. Kuvaaja: Petteri Jakku.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Mist\u00e4 tulet Turun yliopistolle?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Olen kotoisin Espoon Olarista, jossa asun poikani ja puolisoni kanssa. Akateemisessa mieless\u00e4 tulen Turkuun Helsingin yliopistosta, jossa olen tehnyt maisterin- ja tohtorintutkinnot Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineessa. V\u00e4itelty\u00e4ni syksyll\u00e4 2016 jatkoin Helsingiss\u00e4 yliopistonlehtorin sijaisuuksissa ja niiden lomassa parissa lyhyeksi j\u00e4\u00e4neess\u00e4 postdoc-p\u00e4tk\u00e4ss\u00e4. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 olet tutkinut?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Opiskeluaikoina 2000-luvun alussa monia meist\u00e4 kiinnosti vuoden 1918 sis\u00e4llissota. Gradussa tarkastelinkin Helsingin miliisilaitoksen kautta j\u00e4rjestysvallan problematiikkaa ja luisumista yhteisty\u00f6st\u00e4 vastakkainasetteluun syksyll\u00e4 1917. Jatko-opinnoissa hypp\u00e4sin ihan eri aiheeseen: alun perin aikomuksenani oli tutkia presidentti Kekkosen ja suomalaisten teollisuusvaikuttajien v\u00e4list\u00e4 ep\u00e4muodollista yhteydenpitoa. Aihe ei kantanut v\u00e4it\u00f6skirjaksi asti, mutta sivupolku johdatti tarkastelemaan Kekkosta miestutkimusn\u00e4k\u00f6kulmasta, mist\u00e4 sain julkaistua my\u00f6s ensimm\u00e4isen kansainv\u00e4lisen artikkelini.<\/p>\n\n\n\n<p>Varsinaiseksi v\u00e4it\u00f6skirja-aiheekseni hahmottui lopulta liike-el\u00e4m\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6jen, Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n Valtuuskunnan ja Teollisuuden Keskusliiton, poliittinen toiminta ja yhteiskuntapoliittiset ydintavoitteet 1970-1980-lukujen Suomessa. Yksi mielenkiintoisimmista l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4ni oli suomalaisen liike-el\u00e4m\u00e4n poliittisen mobilisaation samankaltaisuus ja -aikaisuus muissa l\u00e4nsimaissa tapahtuneen kehityksen kanssa. Ty\u00f6markkinapoliittiset kysymykset jouduin rajaamaan v\u00e4it\u00f6skirjasta pois, mutta sen j\u00e4lkeisess\u00e4 tutkimushankkeessa p\u00e4\u00e4sin paneutumaan ty\u00f6markkinahistoriaan ja erityisesti ty\u00f6nantajapolitiikan keskeisiin linjauksiin 1950-luvulta 1990-luvun taitteeseen. Hankkeen lopputuloksena oli yhdess\u00e4 kollegoiden kanssa kirjoittamamme kirja <em>Loputtomat kihlajaiset<\/em>. Se ilmestyi kev\u00e4ttalvella 2020, niin kutsutun tammikuun kihlauksen 80-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miten p\u00e4\u00e4dyit tutkimaan juuri n\u00e4it\u00e4 aiheita?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjavaiheesta alkaen olen mielt\u00e4nyt olevani \u201dpoliittisen yrityshistorian\u201d tutkija. Minua kiinnostaa politiikan ja talouden eli pohjimmiltaan rahan ja vallan yhteen kietoutuminen. T\u00e4lle tielle minut johdatti alun perin nykyinen emeritusprofessori Markku Kuisma, mutta merkityst\u00e4 oli my\u00f6s Helsingiss\u00e4 vaikuttaneella tutkimusyhteis\u00f6ll\u00e4, jossa useampi tutkija tarkasteli eri tulokulmista yritysten ja yhteiskunnan v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja vuorovaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4ht\u00f6asenteeni politiikan ja talouden kytk\u00f6ksiin on kriittinen: talouden ja yritysten vaikutusta politiikkaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 analysoida, jotta mahdolliset ylily\u00f6nnit ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset voidaan havaita. Tutkimus on tarpeellista kuitenkin my\u00f6s siksi, ettei p\u00e4\u00e4dyt\u00e4 vain heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mutu-tuntumalla liioiteltuja syyt\u00f6ksi\u00e4 rahan ylivallasta. Punnittu, tutkimusperusteinen tieto tarjoaa parhaat edellytykset tarpeellisen kritiikin esitt\u00e4miselle, mutta auttaa huomaamaan my\u00f6s liike-el\u00e4m\u00e4n vallan rajojen ja tasapainottavien vastavoimien olemassaolon.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 aiot tutkia jatkossa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Loputtomat kihlajaiset -hankkeen lopputuloksena syntyi suomenkielinen, laajalle lukijakunnalle suunnattu teos. Projektin aikana kertyi lis\u00e4ksi paljon aineistoja ja oivalluksia, joiden pohjalta on kollegojen kanssa tekeill\u00e4 useampi kansainv\u00e4linen akateeminen artikkeli. N\u00e4iden j\u00e4lkeen olen aikeissa siirty\u00e4 tutkimaan yritysten yhteiskuntavastuun historiaa Suomessa. Aihe kytkeytyy v\u00e4h\u00e4n tutkittuun, mutta eritt\u00e4in kiinnostavaan problematiikkaan siit\u00e4, mik\u00e4 on yritysten omaehtoisen yhteiskuntavastuun tila ja tarve hyvinvointivaltion kontekstissa \u2013 pohjimmiltaan siis kyse on j\u00e4lleen yritysten ja yhteiskunnan rajojen ja vastuualueiden valottamisesta.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mik\u00e4 on antoisinta tutkimuksen tekemisess\u00e4, mik\u00e4 taas raskainta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa raskainta on ep\u00e4varmuus. En tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta rahoituksen ja ty\u00f6n jatkuvuudesta, vaan ep\u00e4varmuuden tunteita siit\u00e4, kelpaako: osaako kirjoittaa ja ajatella riitt\u00e4v\u00e4n hyvin? Tutkijana altistaa oman itsens\u00e4, ajattelunsa ja kirjoitustaitonsa koko ajan arvostelulle. Varsinkin uusien projektien alkuvaiheet, jolloin ei viel\u00e4 tunne perinpohjin l\u00e4hteit\u00e4 ja tutkimuskirjallisuutta, ovat j\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ep\u00e4varmuuden aikaa \u2013 tuleeko t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 uutta pystyn muka sanomaan aiheesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Ep\u00e4varmuutta pit\u00e4\u00e4 kuitenkin oppia siet\u00e4m\u00e4\u00e4n, jos haluaa kokea my\u00f6s kaiken sen ilon ja innoituksen, joita tutkimus tuo mukanaan: hyvin rullaavan kirjoittamisen autuus; l\u00e4hteiden tarjoamat aikamatkat tutkimuskohteiden ajattelun ja toiminnan \u00e4\u00e4relle; huikaisevat hetket kun l\u00e4hteet, aiempi tutkimus ja oma tulkinta loksahtavat yht\u00e4kki\u00e4 kohdilleen ja kaikki on selv\u00e4\u00e4 \u2013 ja ep\u00e4varmuus v\u00e4istyy; mahdollisuus ylt\u00e4\u00e4 aivan uusiin ajatuksellisiin sf\u00e4\u00e4reihin olemalla vuorovaikutuksessa tutkijakollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen teko on henkisesti valtavan ravitsevaa ja rikastuttavaa ty\u00f6t\u00e4, jonka tekeminen on suuri etuoikeus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 opetusvastuita sinulla on?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Opettaminenkin on etuoikeus ja toinen kutsumukseni tutkimuksen ohella! T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen P3.1 Ideologioiden muotoutuminen -kurssin koordinaattorina ja P5.1 Euroopan historia -opintojakson tentaattorina. Erikoistumisopinnoista vastaan A3.4 European Studies -kokonaisuudesta ja opetan siihen kuuluvilla luentokursseilla yhdess\u00e4 vierailevien luennoitsijoiden kanssa. Aluetutkimus on minulle uusi tuttavuus, ja onkin ollut hurjan kiinnostavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 perehtym\u00e4\u00e4n sen teemoihin ja n\u00e4kymiin luentoja valmistellessa. Lis\u00e4ksi ohjaan syksyll\u00e4 poliittisen historian kandiseminaaria. Olen my\u00f6s oppiaineen kansainv\u00e4listen asioiden yhteyshenkil\u00f6, eli neuvon vaihtoon l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 (ja tulijoita) ja hyv\u00e4ksyn vaihto-opintosuunnitelmat sek\u00e4 vaihdossa tehdyt suoritukset.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Millaisia erikoiskursseja aiot j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suunnitteilla on ainakin yritysten ja yhteiskunnan v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja niiden tutkimista k\u00e4sittelev\u00e4 kurssi, kuten tutkimusintresseist\u00e4ni saattaa jo arvata. Oppiaineessamme on vahvaa etuj\u00e4rjest\u00f6jen ja lobbauksen tutkimusosaamista, joten n\u00e4iden tiimoilta olisi luontevaa kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa opetusta yhteisty\u00f6ss\u00e4 kollegoiden kanssa. Humanistisen historian puolella ty\u00f6skentelee useampi tuttu, joiden kanssa olisi hauskaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vaikkapa yrityshistorian n\u00e4k\u00f6kulmiin perehtyv\u00e4 kurssi. Kiinnostavaa olisi my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4 purkamaan suurmieshistoriaa ja johtajakultteja kriittisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista. Ideoita siis riitt\u00e4\u00e4, katsotaan mit\u00e4 kaikkea seuraavien nelj\u00e4n vuoden aikana ehtii j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 kokonaisiksi kursseiksi asti!<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hienoin asia Turussa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Parasta on ehdottomasti ollut se l\u00e4mp\u00f6, jolla minut on otettu oppiaineessa vastaan. Poliittisen historian opetus- ja tutkimusyhteis\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4sen laajentamaan ja vankistamaan omaa opetuksellista ja tutkimuksellista osaamistani, joten tilaisuus on minulle ammatillisesti arvokas. J\u00e4nn\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, mihin uusiin suuntiin opettajan- ja tutkijanurani Turussa l\u00e4hteek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Turku on jo pitemp\u00e4\u00e4n ollut minulle t\u00e4rke\u00e4 viikonloppulomakohde. Kaupungin taiden\u00e4yttely- ja ravintolatarjonta ei ikin\u00e4 pet\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 koronaeristyksiss\u00e4 kaipasin Turkuun minilomalle, mutta k\u00e4vikin viel\u00e4 paremmin ja p\u00e4\u00e4sin t\u00e4nne t\u00f6ihin!<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Teksti:<\/strong> Maiju Wuokko &amp; Mathias Liimatta<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Julkaisut ja lis\u00e4tietoa:<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/en\/people\/maiju-wuokko\">https:\/\/www.utu.fi\/en\/people\/maiju-wuokko<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyll\u00e4 poliittisen historian yliopisto-opettajana aloittanut Maiju Wuokko on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sek\u00e4 ty\u00f6markkinasuhteisiin. Poliittisen historian korkeakouluharjoittelija p\u00e4\u00e4si haastattelemaan h\u00e4nt\u00e4 taustastaan, tutkimuksistaan ja suunnitelmistaan. Mist\u00e4 tulet Turun yliopistolle? Olen kotoisin Espoon Olarista, jossa asun poikani ja puolisoni kanssa. Akateemisessa mieless\u00e4 tulen Turkuun Helsingin yliopistosta, jossa olen tehnyt maisterin- ja tohtorintutkinnot Suomen ja Pohjoismaiden&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2020\/10\/15\/haastattelussa-yliopisto-opettaja-maiju-wuokko\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[101,10,228,222,210,13,61,28,225],"class_list":["post-1182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-haastattelu","tag-harjoittelu","tag-korkeakouluharjoittelu","tag-kurssit","tag-opetushenkilokunta","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-yliopisto-opettaja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1182"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1230,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1182\/revisions\/1230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}