{"id":1311,"date":"2021-02-25T14:26:03","date_gmt":"2021-02-25T11:26:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1311"},"modified":"2021-02-25T14:41:55","modified_gmt":"2021-02-25T11:41:55","slug":"uusi-vaitoskirja-tuo-uutta-tietoa-rauhanturvaamisen-historiasta-ja-merkityksesta-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2021\/02\/25\/uusi-vaitoskirja-tuo-uutta-tietoa-rauhanturvaamisen-historiasta-ja-merkityksesta-suomessa\/","title":{"rendered":"Poliittisen historian v\u00e4it\u00f6skirja paljastaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta uusia puolia"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>V\u00e4it\u00f6skirjassani &#8221;Suomi, rauhanturvaaminen ja kylm\u00e4 sota 1956\u20131990&#8221; esit\u00e4n Suomen k\u00e4ytt\u00e4neen rauhanturvaamista sek\u00e4 ulkopoliittisesti ett\u00e4 puolustuspoliittisesti taitavasti hyv\u00e4kseen. N\u00e4in ollen rauhanturvaaminen avaa mielenkiintoisen kurkistusaukon my\u00f6s laajempiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja niiden taustoihin.\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group alignwide\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8254-7\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"722\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55-722x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1317\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55-722x1024.png 722w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55-211x300.png 211w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55-768x1090.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55-1083x1536.png 1083w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/Nayttokuva-2020-11-20-kello-10.45.55.png 1218w\" sizes=\"auto, (max-width: 722px) 100vw, 722px\" \/><\/a><figcaption>Jukka Pesun v\u00e4it\u00f6skirja <em>Suomi, rauhanturvaaminen ja kylm\u00e4 sota 1956\u20131990 <\/em>tarkastettiin Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa 5.12.2020.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Rauhanturvaaminen oli kylm\u00e4n sodan maailmassa l\u00e4ntisten intressien l\u00e4pitunkemaa. Suomen kaltaiset puolueettomat valtiot tasapainottivat t\u00e4t\u00e4 l\u00e4ntisyytt\u00e4 ja Nato-maiden osallistumista operaatioihin. Neuvostoliitto ei kaatanut YK:n turvallisuusneuvostossa operaatioita laajempien intressiens\u00e4 takia ja t\u00e4m\u00e4 tarjosi Suomelle mahdollisuuden nostaa profiiliaan YK:ssa, Pohjoismaissa ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkuun rauhanturvaaminen her\u00e4tti t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s paljon vastustusta muun muassa vasemmiston ja varovaista ulkopoliittista linjaa ajaneiden ulkoministeri\u00f6n virkamiesten piiriss\u00e4. My\u00f6s Urho Kekkonen suhtautui osallistumiseen ep\u00e4illen, mutta aktiivisempaa otetta Suomen pohjoismaiseen ja l\u00e4ntiseen linjaan hakeneet YK-diplomaatit k\u00e4rjess\u00e4\u00e4n Ralph Enckell ja Max Jakobson saivat vakuutettua presidentin osallistumisen hy\u00f6dyist\u00e4. Rauhanturvaamisen alkuvuosina Suomen osallistuminen ei siis ollut miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, vaan sen n\u00e4htiin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s paljon riskej\u00e4 ja vastakkainasettelua.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Rauhanturvaamisen vaikutus Suomen puolustuspolitiikkaan<\/h2>\n\n\n\n<p>Ulkopoliittisesti rauhanturvaaminen toimi kylm\u00e4n sodan aikana Suomen v\u00e4lineen\u00e4 erottautua it\u00e4blokista ja Neuvostoliitosta kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja Pohjoismaita, mutta rauhanturvaamisella oli my\u00f6s aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Puolustusvoimien ylin johto ajoi rauhanturvaamisen siivell\u00e4 salaista sodan aikaiseen puolustusliittoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Ruotsin ja Norjan kanssa. 1960-luvulla Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien v\u00e4lill\u00e4 oli salaisia neuvotteluja, joiden t\u00e4ht\u00e4imen\u00e4 oli sodan ajan puolustusliitto ja yhteisty\u00f6. Rauhanturvaaminen toimi vaarattomana tapana yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4miseksi, sill\u00e4 kaikki maat olivat samaan aikaan luomassa Pohjoismaisia valmiusjoukkoja YK:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jokainen maa loi omat joukko-osastonsa, mutta yhteisty\u00f6 oli t\u00e4st\u00e4 huolimatta tiivist\u00e4 ja pyrkimyksen\u00e4 oli luoda yhteiset menettelytavat joukkojen l\u00e4hett\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 toteutui Pohjoismaiden yhteisen rauhanturvaamisen manuaalin, eli niin sanotun &#8221;sinisen kirjan&#8221;, ilmestytty\u00e4 1973.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"710\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7757904_b18_Standard-1024x710.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1320\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7757904_b18_Standard-1024x710.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7757904_b18_Standard-300x208.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7757904_b18_Standard-768x532.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7757904_b18_Standard.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>UNEF II -rauhanturvaoperaation komentaja Ensio Siilasvuo yhdess\u00e4 Suomen pataljoonan komentaja Reino Raitasaaren kanssa tarkistavat Suomen rauhanturvapataljoonaa Suezin alueella itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1973. <br>UN Photo\/Yutaka Nagata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sotilastiedustelu vaihtoi puolestaan 1970-luvulla jom kippur -sodan j\u00e4lkeen rauhanturvaamisen kautta saatuja tietoja muun muassa Israelin tiedustelupalvelu Mossadin kanssa. Israel tuli sodassa pahasti yll\u00e4tetyksi ja suomalaisten merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Siinaille perustetussa UNEF II -operaatiossa ja sit\u00e4 kautta saadut tiedot L\u00e4hi-id\u00e4n tilanteesta lis\u00e4siv\u00e4t Suomen kiinnostavuutta my\u00f6s tiedustelupiireiss\u00e4. Jonkinasteisia tiedusteluyhteyksi\u00e4 solmittiin my\u00f6s esimerkiksi Namibian UNTAG-operaation my\u00f6t\u00e4 Etel\u00e4-Afrikan tiedustelupalvelun kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Rauhanturvaamisen l\u00e4pimurto Suomessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Puolustusvoimissa rauhanturvaaminen n\u00e4htiin viel\u00e4 1960-luvulla yleisesti l\u00e4hinn\u00e4 kotimaan puolustusta haittaavana lis\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja materiaalista valmiutta alentavana kuluer\u00e4n\u00e4, joka vei upseereja pois joukko-osastojen koulutusteht\u00e4vist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 lis\u00e4si erityisesti vuosikymmenen alun j\u00e4nnittynyt kansainv\u00e4linen tilanne, joka uhkasi muodostua suurvaltojen sodaksi Kuuban, Berliinin tai jonkun muun alueellisen konfliktin seurauksena.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Lopullinen rauhanturvaamisen l\u00e4pimurto Suomessa tapahtui 1970-luvulla, kun sen hyv\u00e4ksynt\u00e4 l\u00e4p\u00e4isi yhteiskunnan sek\u00e4 puoluekent\u00e4n ja aiemmin siihen nihke\u00e4sti suhtautunut Puolustusvoimat k\u00e4\u00e4ntyi entist\u00e4 vahvemmin rauhanturvaamisen kannalle. Ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 rauhanturvaaminen n\u00e4htiin jopa puolueettomuuspolitiikan &#8221;suorana funktioina&#8221;, joten Suomella tuli olla rauhanturvaajia, jos Suomen puolueettomuuspolitiikan voitiin sanoa olleen onnistunutta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"695\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7541003_65d_Standard-1024x695.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1344\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7541003_65d_Standard-1024x695.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7541003_65d_Standard-300x204.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7541003_65d_Standard-768x521.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7541003_65d_Standard.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Suomalainen rauhanturvaaja asemissa Israelin ja Egyptian joukkojen v\u00e4liss\u00e4 Suezin kaupungissa 1973. Suomalaisista, ruotsalaisista ja it\u00e4valtalaisista osastoista kokoonpantu &#8221;palokunta&#8221; l\u00e4hetettiin Kyprokselta Egyptiin toimeenpanemaan jom kippur -sodan aselepoa. <br>UN Photo\/Yutaka Nagata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>1970-luvun positiiviset kokemukset Kyproksella ja Siinailla, nuoremman polven upseerien esiinmarssi ja kylm\u00e4n sodan liennytys toivat muutoksen n\u00e4ihin asenteisiin. Puolustusvoimien johdossa ryhdyttiin yh\u00e4 useammin korostamaan osallistumisen koulutuksellisia hy\u00f6tyj\u00e4, joka muodostui edulliseksi Puolustusvoimien toimintakyky\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi kertausharjoitukseksi. Samalla upseerit ja Puolustusvoimat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saivat kokemusta uusimpien sotien todellisuudesta ja osoitettua oman armeijan toimintakyky\u00e4 muulle maailmalle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeinen muutos heijastui asenteisiin<\/h2>\n\n\n\n<p>Kylm\u00e4n sodan loppupuolella puolustushallinnossa oltiin valmiita l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhanturvaajia yh\u00e4 vaikeampiin operaatioihin ja sen hy\u00f6dyt tunnustettiin. Sen sijaan poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t eiv\u00e4t tahtoneet hyv\u00e4ksy\u00e4 kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeist\u00e4 rauhanturvaamisen toimintatavoissa tapahtunutta muutosta ja sen vaatimuksia, vaan Suomessa kaivattiin yh\u00e4 edelleen perinteist\u00e4 rauhanturvaamista, jota ei juuri en\u00e4\u00e4 ollut. Operaatiot, joihin rauhanturvaajia l\u00e4hetettiin, olivat yh\u00e4 vaikeampia ja sis\u00e4lsiv\u00e4t yleens\u00e4 my\u00f6s kovempaa sotilaallista voimank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 rauhanturvaamisen perusteluissa tapahtui t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s sen muututtua laaja-alaiseksi kriisinhallinnaksi. Kylm\u00e4n sodan aikana aluksi nihke\u00e4sti rauhanturvaamiseen suhtautunut puolustushallinto oli yh\u00e4 valmiimpi ottamaan osaa koviin kansainv\u00e4lisiin operaatioihin my\u00f6s kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Sen sijaan poliittisesti muutos v\u00e4hensi Suomen halua esiinty\u00e4 kriisinhallinnan suurvaltana ja rauhanv\u00e4lityksen kaltainen toiminta on pitk\u00e4lti vienyt rauhanturvaamisen aseman nykyisess\u00e4 keskustelussa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"701\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678688_30a_Standard-1024x701.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1341\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678688_30a_Standard-1024x701.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678688_30a_Standard-300x206.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678688_30a_Standard-768x526.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678688_30a_Standard.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kanadalainen panssarintorjuntavaunu Nikosian lentokent\u00e4lle tuhoutuneen koneen vieress\u00e4 vuonna 1974. Kyproksella pitk\u00e4\u00e4n jatkunut suhteellisen rauhallinen tilanne j\u00e4rkkyi kreikkalaisten vallankaappauksen ja Turkin maihinnousun seurauksena. <br>UN Photo\/Yutaka Nagata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Poliitikkojen nihkeys uusia operaatioita kohtaan heijasteli my\u00f6s laajempia asenteita, sill\u00e4 Suomessa teetetyiss\u00e4 mielipidemittauksissa on aina n\u00e4kynyt nimenomaan YK-operaatioiden laaja kannatus. Sama kannatus ei ole ylt\u00e4nyt esimerkiksi Naton tai EU:n johtamiin operaatioihin. Suomalaisen rauhanturvaamisen kuvaa muokkasi voimakkaasti ajatus puolueettomasta suomalaisesta, joka ty\u00f6skentelee yhdess\u00e4 konfliktien osapuolten kanssa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 voimaa. T\u00e4m\u00e4n ideaalin mielikuvan on ollut vaikea istua uusiin operaatioihin, joissa pelin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t meniv\u00e4t uusiksi. Ideaali kuva ei pit\u00e4nyt t\u00e4ysin paikkaansa edes kylm\u00e4n sodan aikana, mutta erityisesti kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen jopa konfliktien osapuolten nime\u00e4minen, puhumattakaan niiden suostumuksesta, tai rauhanturvaajien puolueettomuuden vaatimus ovat j\u00e4\u00e4neet taka-alalle tehokkuuden ja sotien luonteen muutoksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Rauhanturvaajat tutkimuksen kohteeksi?<\/h2>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa (5.12.) esille nousi my\u00f6s muutamia mielenkiintoisia uusia tutkimusaiheita. Er\u00e4s niist\u00e4 olisi vertaileva tutkimus Pohjoismaisista rauhanturvaajista. Mink\u00e4lainen on ollut tyypillinen rauhanturvaaja tai kriisinhallintaan osallistunut henkil\u00f6 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa? Mink\u00e4 ik\u00e4inen, mitk\u00e4 olivat l\u00e4hd\u00f6n motivaatiot ja onko tietty ala tai yhteiskunnallinen asema vet\u00e4nyt muita enemm\u00e4n osallistujia? Itse\u00e4ni kiinnostaisi tarkastella my\u00f6s, miten operaatiot ovat vaikuttaneet niihin osallistuneisiin henkil\u00f6ihin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678715_325_Standard-720x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1329\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678715_325_Standard-720x1024.jpg 720w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678715_325_Standard-211x300.jpg 211w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678715_325_Standard-768x1092.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2021\/02\/UN7678715_325_Standard.jpg 844w\" sizes=\"auto, (max-width: 720px) 100vw, 720px\" \/><figcaption>Kyproksenkreikkalainen kapteeni (keskell\u00e4) tutustumassa suomalaisten rauhanturvaajien saunaan huhtikuussa 1965. Sotilasdiplomatia oli t\u00e4rke\u00e4 osa kaikkia rauhanturvateht\u00e4vi\u00e4. <br>UN Photo\/Yutaka Nagata<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 rauhanturvaajien toiminnan ymm\u00e4rryksess\u00e4 olisi viel\u00e4 tarkennettavaa. Osittain t\u00e4m\u00e4 johtuu ulkopoliittisesti merkitt\u00e4v\u00e4n toiminnan kulmien ja kipupisteiden tahallisesta silottamisesta. Kylm\u00e4n sodan aikana rauhanturvaamisen positiivista kuvaa rakennettiin hyvin aktiivisesti ja aika-ajoin kohtuuttomaksi yltynyt rauhanturvaajien alkoholink\u00e4ytt\u00f6 lieveilmi\u00f6ineen ja erityisesti 1960- ja 70-lukujen korkeat itsemurhaluvut rauhanturvaajien keskuudessa eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tyneet kotimaassa lehtien palstoille \u2013 tai jos p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t, kuten k\u00e4vi esimerkiksi vuoden 1967 &#8221;kabareemellakan&#8221; j\u00e4lkeen, annettiin osallistujille jopa ehdottomia vankeusrangaistuksia. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa syytetyt oli valittu jokseenkin sattumanvaraisesti suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 samalla kadulla iltaa viett\u00e4neist\u00e4 suomalaisista, joten tuomittujen oikeusturvan kannalta oli varmasti kohtuullista, ett\u00e4 tuomiot muutettiin my\u00f6hemmin Suomessa sakkorangaistuksiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja:  Jukka Pesu<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoitus on julkaistu alunperin: Rauhanturvaaja 6\/2020<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00f6skirja on luettavissa verkossa UTUpub-palvelussa: <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8254-7\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-8254-7<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00e4it\u00f6skirjassani &#8221;Suomi, rauhanturvaaminen ja kylm\u00e4 sota 1956\u20131990&#8221; esit\u00e4n Suomen k\u00e4ytt\u00e4neen rauhanturvaamista sek\u00e4 ulkopoliittisesti ett\u00e4 puolustuspoliittisesti taitavasti hyv\u00e4kseen. N\u00e4in ollen rauhanturvaaminen avaa mielenkiintoisen kurkistusaukon my\u00f6s laajempiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja niiden taustoihin.\u00a0 Rauhanturvaaminen oli kylm\u00e4n sodan maailmassa l\u00e4ntisten intressien l\u00e4pitunkemaa. Suomen kaltaiset puolueettomat valtiot tasapainottivat t\u00e4t\u00e4 l\u00e4ntisyytt\u00e4 ja Nato-maiden osallistumista operaatioihin. Neuvostoliitto ei kaatanut&#8230; <\/p>\n<div class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2021\/02\/25\/uusi-vaitoskirja-tuo-uutta-tietoa-rauhanturvaamisen-historiasta-ja-merkityksesta-suomessa\/\">Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":310,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1311","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1311","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/310"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1311"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1311\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1368,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1311\/revisions\/1368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1311"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1311"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1311"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}