{"id":1488,"date":"2021-05-12T11:05:12","date_gmt":"2021-05-12T08:05:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1488"},"modified":"2021-05-12T11:05:15","modified_gmt":"2021-05-12T08:05:15","slug":"maanpuolustuksesta-mangaan-satavuotias-lotta-svard-tutkimuksen-kohteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2021\/05\/12\/maanpuolustuksesta-mangaan-satavuotias-lotta-svard-tutkimuksen-kohteena\/","title":{"rendered":"Maanpuolustuksesta mangaan \u2013 satavuotias Lotta Sv\u00e4rd tutkimuksen kohteena"},"content":{"rendered":"\n

Lotta Sv\u00e4rdist\u00e4 tulevat monille ensimm\u00e4iseksi mieleen kuvaukset naisten ty\u00f6st\u00e4 talvi- ja jatkosodissa. Ja ihan syyst\u00e4kin, olihan lottien panos kriisivuosina merkitt\u00e4v\u00e4. Lottien arvokasta ty\u00f6t\u00e4 havainnollistetaan usein toistamalla heid\u00e4n vapauttaneen rintamalle 25 000 sotilasta. Lottaj\u00e4rjest\u00f6 oli lis\u00e4ksi paljon muutakin, ja lotat ovat lyhyesti sanottuna huikea tulokulma suomalaiseen maanpuolustukseen, sukupuolihistoriaan ja yhteiskuntaan. Pitk\u00e4sti sanottuna: alla katsaus lottaj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, lottahistoriasta ja turkulaisen historiantutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta Lotta Sv\u00e4rdiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lotta Ellen Kiuru kuvattuna ilmavalvontatornissa Lahdenpohjassa hein\u00e4kuussa 1942. SA-Kuva\/Carl Rosenqvist.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Valtakunnallinen j\u00e4rjest\u00f6 oli soppatykkej\u00e4, aikakauslehti\u00e4 ja ty\u00f6paikka<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aluksi voi todeta lottaj\u00e4rjest\u00f6n olevan aika pitk\u00e4lti samanlainen, kuin mit\u00e4 kuvittelisit valtakunnallisen j\u00e4rjest\u00f6n olevan: Sata vuotta sitten perustettu Lotta Sv\u00e4rd oli Helsingist\u00e4 johdettu keskusj\u00e4rjest\u00f6, joka kokosi oman sateenvarjonsa alle jo aiemmin syntynytt\u00e4 suojeluskuntaliikkeen naistoimintaa. J\u00e4rjest\u00f6 toimi koko maassa, sill\u00e4 oli piiri- ja paikallistasot, palkattua henkil\u00f6kuntaa ja j\u00e4senten postilaatikkoon kannettiin Lotta Sv\u00e4rd<\/em> -lehti. Paikallistasolla tapahtuvan monipuolisen maanpuolustusty\u00f6n ohella lottaj\u00e4rjest\u00f6 mahdollisti my\u00f6s monelle kokemuksen kertymisen asioiden ja ihmisten johtamisesta, yhteisten varojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6st\u00e4. Vastaavaa kokemusta muualta ei hevin olisi ollut saatavilla.<\/p>\n\n\n\n

Lottien ty\u00f6n juuria voi etsi\u00e4 sek\u00e4 sis\u00e4llissodasta ett\u00e4 kauempaa, ja aikalaiset niin tekiv\u00e4tkin. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen kehittynyt toiminta kiinnittyi suojeluskuntiin ja oli hyvin paikallista. Lottaty\u00f6t\u00e4, kuten suojeluskunnan harjoituksen muonittamista, leiv\u00e4n leipomista kentt\u00e4armeijalle tai ilmavalvontatornissa p\u00e4ivyst\u00e4mist\u00e4 tehtiin usein kotikyl\u00e4n piiriss\u00e4. Paikallisuuden lis\u00e4ksi lottaj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 tekee kiinnostavan sekin, ettei se ollut kaikkien kansalaisten omakseen kokema j\u00e4rjest\u00f6, vaan siihen kuuluminen ja kuulumatta oleminen olivat osa aikansa yhteiskunnallista jakolinjaa: Lotat olivat osa sis\u00e4llissodassa syntynytt\u00e4 niin sanottua valkoista Suomea, ja sen ytimess\u00e4 ollutta suojeluskuntaliikett\u00e4. Poliittisella v\u00e4rikartalla lottiin mahtui monenlaista v\u00e4ke\u00e4 aina \u00e4\u00e4rioikeistoonkin asti.<\/p>\n\n\n\n

Lottaj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n tultiin mukaan nuorena. Alaik\u00e4raja lottiin oli 17 vuotta, kuten suojeluskunnassakin. Kun j\u00e4rjest\u00f6t k\u00e4ynnistiv\u00e4t alakouluik\u00e4isist\u00e4 alkavan nuorisoty\u00f6ns\u00e4, muuttui maanpuolustus niin sanotusti koko perheen harrastukseksi. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoittajaa kiinnostavaan pointtiin, eli siihen, ett\u00e4 suojeluskuntien poikatoiminta ja pikkulotat olivat aikanaan maan suurimpia nuorisoj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lottiin liittyvi\u00e4 numeroita:<\/span><\/strong>
Lottaj\u00e4rjest\u00f6n toimintavuodet 1921\u20131944.
Vuonna 1938 lottia oli 100 000 ja pikkulottia 24 000.
Talvisodassa lotat leipoivat p\u00e4ivitt\u00e4in 100 000 kiloa leip\u00e4\u00e4 rintamalle.
Vuonna 1944 lakkautuksen aikaan j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yhteens\u00e4 240 000.
T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa suomalaisista veteraaneista suurin osa on naisia.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lotista on kirjoitettu paljon hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Lotista kiinnostunut huomaa nopeasti, ett\u00e4 luettavaa riitt\u00e4\u00e4. Tutkija muotoilee saman ehk\u00e4 niin, ett\u00e4 oma tutkimus on mahdollista sijoittaa laajaan viitekehykseen. J\u00e4rjest\u00f6n historian ensimm\u00e4iset yleisesitykset julkaistiin 1960-luvulla, 1980-luvun lopulta alkaen on tehty paljon lotta-aiheisia opinn\u00e4ytteit\u00e4 ja lis\u00e4ksi on julkaistu paikallistason tutkimuksia. Tutkimushistoria tuntee my\u00f6s 1980-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen ulottuvan lottabuumin, jolloin tutkimuksia julkaistiin paljon. P\u00e4\u00e4linjoineen lottahistoria saatiin kovien kansien v\u00e4liin viimeist\u00e4\u00e4n Vilho Lukkarisen 1970- ja 1980-lukujen taitteessa kirjoitetussa Suomen lotat<\/em> -teoksessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lotta Ellen Kiuru kuvattavana ilmavalvontatornissa Lahdenpohjassa hein\u00e4kuussa 1942. SA-Kuva\/Carl Rosenqvist.<\/a> <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Lottahistorian kannalta t\u00e4rke\u00e4 sarja harmaaselk\u00e4isi\u00e4 kirjoja ovat vuonna 1998 alkaneessa Lottien Suomi -hankkeessa julkaistut teokset. Nopea haku tuottaa kuutisenkymment\u00e4 gradua ja reilut 20 v\u00e4it\u00f6skirjaa aiheesta. N\u00e4iss\u00e4kin esille nousee lottailmi\u00f6n paikallisuus: moni graduntekij\u00e4 on valinnut lottatutkimuksensa kohteeksi jonkin paikkakunnan lotat. Vastaavasti tutkimuskohteena on ollut tietty lotta-aineisto, kuten jokin lehti. Ja niin, itse tein muuten aikanaan graduni pikkulottien nuorisoj\u00e4rjest\u00f6lehdest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puuhaa koko lottaj\u00e4rjest\u00f6n juhlavuodeksi, lue l\u00e4pi Lottien Suomi -hankkeessa julkaistut kirjat!<\/span><\/strong>
Annika Latva-\u00c4ij\u00f6 (2004): Lotta Sv\u00e4rdin synty. J\u00e4rjest\u00f6, armeija, naiseus 1918\u20131928.
Pia Olsson (2005): Myytti ja kokemus. Lotta Sv\u00e4rd sodassa.
Tiina Kinnunen (2006): Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien j\u00e4lkeen.
Maritta Pohls & Annika Latva-\u00c4ij\u00f6 (2009): Lotta Sv\u00e4rd. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n is\u00e4nmaallisuutta.
Marjo-Riitta Antikainen (2012): Velvollisuuden kutsu. Fanni Luukkonen johtajana.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lottahistoriaa on muuallakin kuin kirjoissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lottatutkimuksen merkityst\u00e4 voi perustella sill\u00e4kin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on iso edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttava ilmi\u00f6. Oma tutkimuskohteensakin on jo perinnej\u00e4rjest\u00f6jen toiminta, jossa my\u00f6s muistellaan ja kerrotaan j\u00e4rjest\u00f6n tarinaa. Virallisimmista muistiorganisaatioista merkitt\u00e4vimpi\u00e4 lienev\u00e4t museot, joiden n\u00e4yttelyist\u00e4 oppii paatuneempikin harrastaja uutta. Tuusulassa sijaitsee Lotta Sv\u00e4rd -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a> yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 Lottamuseo, ja jos festariviikonlopulle tarvitsee tekemist\u00e4 Sein\u00e4joen keskustasta, on siell\u00e4kin Suojeluskunta- ja lottamuseo<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tulkintoja lotista tehd\u00e4\u00e4n virallisempien tahojen lis\u00e4ksi monella suunnalla. Blogitekstien ohella lottien tarinaa on kerrottu muun muassa n\u00e4ytelmien, elokuvien ja jopa manga-sarjakuvan<\/a> kautta. Populaarikulttuurin lottatarinoita \u2013 joiden rinnalla voi lukea vaikkapa Suojeluskunnat ja Lotta Sv\u00e4rd -perinnetietosivustoa<\/a> \u2013 voi ajatella niinkin p\u00e4in, ett\u00e4 tarinoissa kerrotaan lottien ja menneisyyden lis\u00e4ksi my\u00f6s jotakin omasta ajastamme ja itsest\u00e4mme. Kun ajallinen et\u00e4isyys lottiin kasvaa, avaa oma aikamme uusia mielenkiintoisia kysymyksi\u00e4 lotista. Veikkaisin, ett\u00e4 joku tekee viel\u00e4 gradunsa \u201dRintamalotat-Korkkaristakin\u201d, eli Paula Arvaksen ja Leena Lehtolaisen vuoden 2005 numerosta Korkeaj\u00e4nnitys-<\/em>sarjakuvassa.<\/p>\n\n\n\n

Mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 sarjakuvien tuottamaa lottakuvaa, alan tutkimuksen kiinnostavimmat kysymyksenasettelut liittyv\u00e4t esimerkiksi siihen, mit\u00e4 voimme oppia suomalaisen yhteiskunnan kehityksest\u00e4 ep\u00e4tavallisella alalla oman viiteryhm\u00e4ns\u00e4 ytimess\u00e4 toimineelta j\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4. Kuinka siell\u00e4 k\u00e4siteltiin keskeisi\u00e4 arvoja? Ent\u00e4 miten niit\u00e4 siirrettiin eteenp\u00e4in? Tutkijalle lottaj\u00e4rjest\u00f6 on suhteellisen helposti l\u00e4hestytt\u00e4viss\u00e4: lottakirjallisuutta l\u00f6ytyy jokaisesta sivukirjastostakin sen verran, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see alkuun, yliopiston kirjastosta nappaa hyllyst\u00e4 nopeasti repullisen.<\/p>\n\n\n\n

Miten min\u00e4 tutkin lottia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u201dMiten olet p\u00e4\u00e4tynyt tutkimaan lottia, onko sinulla perheess\u00e4\u2026?\u201d on kysymys, joka usein kysyt\u00e4\u00e4n lottailmi\u00f6st\u00e4 kiinnostuneelta. Lottakokemus kaikuukin monen perheen tarinoissa. Lotta Sv\u00e4rd on tietenkin kiinnostava ja kiehtova itsess\u00e4\u00e4n: liikutaan sis\u00e4llissodassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen menneen yhteiskunnallisen konfliktin l\u00e4hettyvill\u00e4, maanpuolustukseen osallistuvat naiset murtavat sukupuoleen paikantuneita rajoja ja lottakokemus muodostuu merkitt\u00e4v\u00e4ksi kokemukseksi monelle lottiin kuuluneelle. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 lottia oli niin paljon. Ja juu, puolet perheeni kotikyl\u00e4ll\u00e4 sodat kokeneesta sukupolvesta oli naisia.<\/p>\n\n\n\n

Lottaj\u00e4rjest\u00f6n l\u00e4hteet ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi lakkautetun Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6n paperit, hienommin sanottuna aineistot, ovat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 Kansallisarkistossa. My\u00f6s monet lottiin ja suojeluskuntiin liittyv\u00e4t lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston puolesta. Omassa tapauksessani lottien nuorisolehtiin liittyv\u00e4 tutkimus yhdistelee n\u00e4it\u00e4 aineistoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lehtiaineiston rinnalla toimituksen kirjeenvaihtoa. N\u00e4in on mahdollista hahmottaa kirjoitetun tekstin tutkimuksen lis\u00e4ksi, miten kirjoitettu teksti syntyi. T\u00e4llaisella aineistolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi kasvatuksen arvoihin, asenteisiin ja ajatukseen omasta paikasta maailmassa, joita lottaj\u00e4rjest\u00f6 siirsi seuraavalle sukupolvelle. Puhuttelevaa tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta on, ett\u00e4 lottaj\u00e4rjest\u00f6n aineisto ei ole lottapuvun harmaata, vaan t\u00e4ynn\u00e4 oman aikansa ihanteita, suruja, iloja, pelkoja ja toiveita.<\/p>\n\n\n\n

Lotta Sv\u00e4rd<\/em> -lehden vuosikertoja<\/a> on luettavissa useammaksi illaksi ilman tunnuksia. Jos harrastaa kriisivuosien historiaa, tai tykk\u00e4\u00e4 vanhoista valokuvista, saa SA-kuvien<\/a> selailuun menem\u00e4\u00e4n illan jos toisenkin. Mukana runsaasti lottakuvia!<\/p>\n\n\n\n

Juho Wilska<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on poliittisen historian oppiaineen tohtorikoulutettava, jonka v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee valkoisen Suomen kasvatusta ja perint\u00f6\u00e4. V\u00e4it\u00f6stutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat kasvatusj\u00e4rjest\u00f6jen lasten- ja nuortenlehdet. V\u00e4it\u00f6skirjahanketta rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lotta Sv\u00e4rdist\u00e4 tulevat monille ensimm\u00e4iseksi mieleen kuvaukset naisten ty\u00f6st\u00e4 talvi- ja jatkosodissa. Ja ihan syyst\u00e4kin, olihan lottien panos kriisivuosina merkitt\u00e4v\u00e4. Lottien arvokasta ty\u00f6t\u00e4 havainnollistetaan usein toistamalla heid\u00e4n vapauttaneen rintamalle 25 000 sotilasta. Lottaj\u00e4rjest\u00f6 oli lis\u00e4ksi paljon muutakin, ja lotat ovat lyhyesti sanottuna huikea tulokulma suomalaiseen maanpuolustukseen, sukupuolihistoriaan ja yhteiskuntaan. Pitk\u00e4sti sanottuna: alla katsaus lottaj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, lottahistoriasta… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[297,291,294,16,13,33,300],"class_list":["post-1488","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-arkistot","tag-lotat","tag-maanpuolustus","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-tohtorikoulutus","tag-vaitoshankkeet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1488"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1545,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions\/1545"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1488"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1488"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1488"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}