{"id":1682,"date":"2022-03-10T17:29:45","date_gmt":"2022-03-10T14:29:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1682"},"modified":"2022-09-09T12:35:51","modified_gmt":"2022-09-09T09:35:51","slug":"ukrainan-sota-ja-sen-perustelut-poliittisen-historian-tutkijoiden-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2022\/03\/10\/ukrainan-sota-ja-sen-perustelut-poliittisen-historian-tutkijoiden-silmin\/","title":{"rendered":"Ukrainan sota ja sen perustelut poliittisen historian tutkijoiden silmin"},"content":{"rendered":"\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meiss\u00e4 pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi j\u00e4rjest\u00e4nyt opiskelijoille ja henkil\u00f6kunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan her\u00e4tt\u00e4mien huolenaiheiden k\u00e4sittelyyn<\/a>. Toisaalta Ukrainan sota on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s paljon kysymyksi\u00e4, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa j\u00e4rjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkil\u00f6kunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin kysymyksiin Ukrainan sodasta.<\/p>\n\n\n\n

Historian k\u00e4ytt\u00f6 sodan oikeuttamiseksi<\/h3>\n\n\n\n
\"Ukraine,
CC0 \/ Max Pixel.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Keskustelu k\u00e4ynnistyi pohdinnoilla historiapolitiikasta ja siit\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4n valtionjohto on historiaan vetoamalla pyrkinyt oikeuttamaan hy\u00f6kk\u00e4yksen Ukrainaan. Keskustelijat korostivat sit\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin nostaa tarkoitushakuisesti ja valikoiden historiasta omaa narratiiviaan palvelevia elementtej\u00e4, mutta sivuuttaa t\u00e4ysin sellaiset seikat, jotka eiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n tarinaan sovi. Mukana on siis riitt\u00e4v\u00e4sti totuudenkaltaisia elementtej\u00e4, jotta omaa n\u00e4kemyst\u00e4 voidaan perustella, mutta ei mit\u00e4\u00e4n sen kanssa ristiriidassa olevaa. Niinp\u00e4 Ukraina n\u00e4ytt\u00e4ytyy Putinin puheissa ven\u00e4l\u00e4isten hallitseman it\u00e4slaavilaisen, ortodoksisen maailman elimellisen\u00e4 osana ja Leninin synnytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ep\u00e4valtiona, kun taas varjoon j\u00e4\u00e4v\u00e4t Ukrainan l\u00e4nsikytk\u00f6kset ja omaleimainen historia.<\/p>\n\n\n\n

Paljon on v\u00e4itelty my\u00f6s siit\u00e4, millaisia lupauksia Ven\u00e4j\u00e4lle on annettu 1990-luvun alussa NATO:n laajenemisesta it\u00e4\u00e4n ja siit\u00e4, onko tuolloin annetut lupaukset sittemmin rikottu. Saksojen yhdistymisen aikaisten arkistoaineistojen valossa vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 yksiselitteist\u00e4 lupausta olla laajenematta ei ole annettu, mutta sen sijaan on ilmaistu pyrkimys NATO:n laajenemiseen yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. T\u00e4ss\u00e4kin kiistassa Ven\u00e4j\u00e4n johto on voinut poimia omaan kertomukseensa sopivat elementit, joiden avulla se on saanut luotua vastakkainasettelua ja maalattua kuvaa l\u00e4nnest\u00e4 uhkatekij\u00e4n\u00e4. Putinin retoriikka asettuu saumattomasti osaksi pitk\u00e4aikaisempaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 perinnett\u00e4, jota luonnehtii kokemus jatkuvasta kaltoin kohtelusta ja v\u00e4\u00e4ryyksist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kokemuksesta k\u00e4sin kaikki tarpeelliset toimenpiteet vaaran ja ylenkatseen torjumiseksi voidaan esitt\u00e4\u00e4 oikeutettuina.<\/p>\n\n\n\n

Putin on hakenut oikeutusta Ukrainaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4miselle my\u00f6s v\u00e4itteist\u00e4, ett\u00e4 Ukrainaa hallitsevat fasistit ja uusnatsit. V\u00e4itteet ovat l\u00e4ntisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4ristely\u00e4, mutta ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 historiapolitiikassa niill\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6arvoa. Fasismisyyt\u00f6sten avulla Ukrainan sota saadaan kytketty\u00e4 toisen maailmansodan eli ven\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in \u201dSuuren is\u00e4nmaallisen sodan\u201d kunniakkaaseen muistoon. Toisessa maailmansodassahan Stalinin johtama Neuvostoliitto n\u00e4ytteli keskeist\u00e4 roolia Hitlerin kansallissosialistisen Saksan kukistamisessa. Ukrainan asettaminen osaksi samaa jatkumoa palvelee Putinin pyrkimyst\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Stalinin Neuvostoliiton arvokkainta perint\u00f6\u00e4 osana omaa narratiiviaan.<\/p>\n\n\n\n

Suurvalta ja sen edut<\/h3>\n\n\n\n

Putin haikailee muutoinkin Neuvostoliiton suurvalta-aseman palauttamisen per\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tulee niin maantieteelliseen laajuuteen, kansainv\u00e4liseen vaikutusvaltaan kuin Moskovan hallinnassa olevaan v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Keskustelussa korostettiin, ett\u00e4 Putinin ajattelussa vain suurvallat ovat relevantteja toimijoita: pienill\u00e4 mailla ei ole omaa tahtoa eik\u00e4 merkityst\u00e4 muutoin kuin osana suurvallan etupiiri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ukraina \u2013 ja sen huomattavan laaja v\u00e4est\u00f6 ja maa-alue \u2013 on ollut uhkaavasti pyristelem\u00e4ss\u00e4 irti Moskovan vaikutuspiirist\u00e4 ja pyrkim\u00e4ss\u00e4 osaksi l\u00e4ntist\u00e4 Eurooppaa. Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Ukrainaan Putin pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n Ukrainan irtautumisen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4hentymisen l\u00e4nteen. Vaikutukset ovat suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 olleet p\u00e4invastaiset. Ukrainalla on viel\u00e4 paljon ty\u00f6nsarkaa esimerkiksi korruption kitkemisess\u00e4, talouden uudistamisessa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa ennen EU-j\u00e4senyyskelpoisuutta, mutta ukrainalaisten tuki l\u00e4nsisuuntautumiselle ja -identifikaatiolle lienee nyt vankempi kuin koskaan.<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan l\u00e4nsimaistumis- ja demokratisoitumiskehitys ovat n\u00e4ytt\u00e4ytyneet Putinille uhkana siksikin, ett\u00e4 vastaava yhteiskunnallinen kehitys voisi levit\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n syd\u00e4nmaille. Demokratisoituminen taas horjuttaisi Putinin autoritaarista hallintoa. Uhka on ollut pitk\u00e4\u00e4n varsin v\u00e4h\u00e4inen, mutta k\u00e4ynyt v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 mahdollisemmaksi, joskaan ei v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Hyv\u00e4 on my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ettei demokratialla ole Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 kaikua kuin l\u00e4nness\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4ismielikuvissa demokratia yhdistyy Neuvostoliiton romahdusta seuranneeseen 1990-luvun alun kaaokseen ja sekasortoon.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n kannalta toisella tapaa kielteinen kehityskulku liittyy vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n ja fossiilisesta energiasta luopumiseen. Keskustelussa tuotiin esiin, ettei Ven\u00e4j\u00e4 ole juuri varautunut fossiilisen energian j\u00e4lkeiseen todellisuuteen. Fossiiliset polttoaineet n\u00e4yttelev\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 roolia maan ulkomaankaupassa, joten tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t olivat synkistym\u00e4ss\u00e4 jo ennen Ukrainan sodan nostattamia talouspakotteita. Kun kuriositeettina mainitaan se seikka, ett\u00e4 Putinin suosio on korreloinut hyvin raaka\u00f6ljyn maailmanmarkkinahintojen kanssa, alkaa hahmottua maailma, jossa Putinin hallinnon pohja on ollut murenemassa monelta kulmalta. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta on taas helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 joskaan ei hyv\u00e4ksy\u00e4 \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n johdon voimakeinot asemansa turvaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Uhkakuvia ja tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Opiskelijoita \u2013 kuten ket\u00e4 tahansa suomalaista \u2013 on mietitytt\u00e4nyt my\u00f6s, suuntautuuko Ven\u00e4j\u00e4n aggression uhka nyt my\u00f6s Suomeen. Keskustelijoiden n\u00e4kemys oli, ett\u00e4 syyt\u00e4 pelkoon ei ole ja ett\u00e4 Suomeen kohdistuva uhka on ainakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen. Jos kysymyst\u00e4 l\u00e4hestyy Putinin retoriikan valossa, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Ukraina ja Suomi n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t hyvin erilaisina. Suomalaisia ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 veljeskansaksi eik\u00e4 elimelliseksi osaksi Ven\u00e4j\u00e4n kansallista rakennetta, eik\u00e4 Suomea ole \u201dmenetetty\u201d Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena \u2013 sen synnyn sivutuotteena kyll\u00e4kin. Ukraina on ollut Ven\u00e4j\u00e4lle henkisesti, maantieteellisesti ja sotilaallisesti helpompi hy\u00f6kk\u00e4yskohde kuin Suomi olisi. Yhtym\u00e4kohtia voi toki halutessaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Ainakin Putin on Ukrainan suhteen tehnyt samankaltaisia virhearvioita kuin Stalin teki hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4\u00e4n Suomeen 1939 ja olettaessaan, ett\u00e4 edess\u00e4 olisi paraatimarssi p\u00e4\u00e4kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka hy\u00f6kk\u00e4ysuhka ei Putinin retoriikan valossa kohdistu muihin maihin kuin Ukrainaan, keskustelussa pohdittiin, saattaisiko Ven\u00e4j\u00e4n johto kiinnitt\u00e4\u00e4 seuraavaksi huomionsa Moldovaan. Siell\u00e4kin on ollut separatistista liikehdint\u00e4\u00e4, jota Ven\u00e4j\u00e4 voisi halutessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi mahdollista sotilasoperaatiota perustellessaan. Toisaalta l\u00e4nsimaissa, Suomi mukaan lukien, kannattaa joka tapauksessa varautua Ven\u00e4j\u00e4n voimistuvan propaganda- ja informaatiovaikuttamisen uhkaan, vaikkei suoranainen sotilaallinen uhka vaikuttaisikaan erityisen akuutilta.<\/p>\n\n\n\n

Paljon riippuu toki my\u00f6s siit\u00e4, miten Ukrainan sota jatkuu \u2013 ja p\u00e4\u00e4ttyy. On vaikea arvioida, miten todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 on konfliktin laukeaminen Putinin sy\u00f6ksemiseen vallasta. Repressiokoneisto Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on varsin vahva, mutta Ven\u00e4j\u00e4n poliittinen historia tarjoaa esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten tavallisen kansan tai hallitsijan l\u00e4hipiirin tyytym\u00e4tt\u00f6myys on k\u00e4rjistyess\u00e4\u00e4n johtanut vallanvaihtoon. Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kohdistetut talouspakotteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehoa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mutta niill\u00e4 saattaa parhaimmillaan olla toivottu merkitys juuri Putinin aseman hapertajina.<\/p>\n\n\n\n

\"Ukraine,
Pixabay \/ Mediamodifier.<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ukrainaan voidaan saada rauha my\u00f6s taistelevien osapuolten kompromissin tuloksena. Vaikka neuvottelut Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan johdon v\u00e4lill\u00e4 ovat toistaiseksi j\u00e4\u00e4neet tuloksiltaan vaatimattomiksi, merkityst\u00e4 on sill\u00e4kin, ett\u00e4 neuvotteluita on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pystytty jatkamaan. Se antaa edes heikon positiivisen signaalin. Kompromissi kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 molemmat osapuolet \u2013 my\u00f6s Ukraina \u2013 ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6nnytyksi\u00e4 huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 vastuu hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 on yksin Ven\u00e4j\u00e4n johdolla.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen suhteiden pikaista korjautumista keskustelijat eiv\u00e4t pit\u00e4neet todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Ukrainan sota j\u00e4\u00e4 rasittamaan suhteita pitk\u00e4ksi aikaa, kunnes jossain vaiheessa liennytys ja kaupank\u00e4ynnin aloittaminen koetaan L\u00e4nsi-Euroopassa taas mahdollisiksi. Toisaalta paljon riippuu my\u00f6s siit\u00e4, mihin Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4inen kehitys johtaa. Optimismille kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sijaa, vaikka el\u00e4mmekin naamioiden riisumisen ja suomujen silmilt\u00e4 putoamisen aikaa. Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ei tulisi julistaa pysyv\u00e4sti \u201dpahaksi\u201d ja yksioikoisesti tuomita maata ja yhteiskuntaa kyvytt\u00f6m\u00e4ksi muutokseen. Emme voi olla varmoja, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 muuttuu, mutta voimme pit\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n muutosta mahdollisena. Silloin olisi mahdollista my\u00f6s rakentaa j\u00e4lleen yhteisty\u00f6t\u00e4 ja luottamusta l\u00e4nnen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n

Selitysvoimaa ja lohtua<\/h3>\n\n\n\n

Keskustelutilaisuus osoitti, ett\u00e4 historia tarjoaa keinoja Ukrainan tapahtumien syv\u00e4lliseen, monipuoliseen hahmottamiseen ja auttaa asettamaan p\u00e4iv\u00e4npolttavan uutisvirran osaksi laajempia ajallisia jatkumoita. Historiantutkijana saa toisinaan pohtia, ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 tieteenalamme yhteiskunnallista merkityst\u00e4 aina siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin olisi syyt\u00e4. Ukrainan sota ja siihen liittyv\u00e4 historian (v\u00e4\u00e4rin)k\u00e4ytt\u00f6 osoittavat vastaansanomattomasti, miten elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 historian tuntemus on. Sit\u00e4 voi perustellusti pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 aseista disinformaatiota ja muunkin kuin historiallisen tiedon v\u00e4\u00e4ristely\u00e4 vastaan, antaahan historiantutkimus v\u00e4lineit\u00e4 my\u00f6s v\u00e4itteiden, tarkoitusperien ja tiedonl\u00e4hteiden kriittiseen arviointiin.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti historian selitysvoimaan tukeudutaan erityisesti kriisitilanteissa, vaikka historian tarjoamalla ajallisella perspektiivill\u00e4 ja suhteellisuudentajulla olisi annettavaa yhteiskunnalliselle keskustelulle my\u00f6s normaaliaikoina. Toisaalta historialla on vaikeissa tilanteissa muutakin annettavaa kuin selityksi\u00e4. Menneisyyteen uppoutumisesta voi hakea lohtua ja pakopaikkaa silloin, kun maailma ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4y ahdistavaksi. Kuten Mika Waltari kirjoittaa teoksessa L\u00e4hdin Istanbuliin<\/em> (1948): \u201dP\u00e4\u00e4tin siis hukuttaa suruni historiaan kuten usein aikaisemminkin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Jatketaan siis historian opiskelemista, ihmettelemist\u00e4 ja tutkimista, ja ammennetaan jatkossakin asiantuntemuksestamme voimaa maailman ja yhteiskunnan myllerrysten kanssa kamppailemiseen!<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan sotaa taustoittavia luku- ja kuuntelusuosituksia<\/h3>\n\n\n\n

Oulun yliopiston dosentti Jussi Jalosen blogikirjoitus ”Helmikuun tykit”<\/a> 10.2.2022.<\/a> <\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpelan haastattelu Tiedeykk\u00f6sess\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

King\u2019s Collegen kansainv\u00e4lisen politiikan professorin Richard Ned Lebow\u2019n teos Why Nations Fight: Past and Future Motives for War<\/em> (2010).<\/p>\n\n\n\n

Johns Hopkins -yliopiston professori Mary Sarotten kirjaan perustuva artikkeli ”Russia, Ukraine and the 30-year quest for a post-Soviet order”<\/a> Financial Timesissa 25.2.2022. <\/p>\n\n\n\n

Yalen yliopiston professori Timothy Snyderin teokset ja Twitter-tili: <\/em>@TimothyDSnyder<\/p>\n\n\n\n

– – –<\/p>\n\n\n\n

Maiju Wuokko<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan 24.2.2022 on nostattanut kaikissa meiss\u00e4 pintaan monenlaisia tunteita. Turun yliopisto onkin reagoinut nopeasti ja esimerkiksi j\u00e4rjest\u00e4nyt opiskelijoille ja henkil\u00f6kunnalle keskusteluapua Ukrainan sodan her\u00e4tt\u00e4mien huolenaiheiden k\u00e4sittelyyn. Toisaalta Ukrainan sota on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s paljon kysymyksi\u00e4, joihin kaivataan punnittuja, asiantuntijatietoon nojaavia vastauksia. Poliittisen historian oppiaineessa j\u00e4rjestettiinkin 8.3.2022 keskustelutilaisuus, jossa opetus- ja tutkimushenkil\u00f6kunta vastaili opiskelijoiltamme tulleisiin… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":1776,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[128,22,312,16,13,61,28,310,311,91],"class_list":["post-1682","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-eurooppa","tag-jatko-opiskelu","tag-kansainvaliset-suhteet","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-ukraina","tag-venaja","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1682","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1682"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1682\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1701,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1682\/revisions\/1701"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1682"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1682"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1682"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}