Kihlattuni is\u00e4ll\u00e4 on vanha 1980- ja 1990-lukujen taitteessa valmistettu Saab. Ruotsalaisen autosuunnittelun taidonn\u00e4yte on i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta kiilt\u00e4v\u00e4, lastenlasten kivill\u00e4 kylkeen piirt\u00e4mi\u00e4 kuvioita lukuun ottamatta. Nyky\u00e4\u00e4n Saab l\u00e4htee kylille l\u00e4hinn\u00e4 kes\u00e4isin, kun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hakemassa t\u00e4ydennyksi\u00e4 lomalaisille. Virta-avainta v\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 odottaa vanhan suurehkon moottorin tasaista matalaa, mutta uudempiin autoihin verrattuna kova\u00e4\u00e4nist\u00e4 hyrr\u00e4yst\u00e4. Tottumaton voisi s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, mutta autojen saralla itsejulistautuneena idioottinakin tied\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 auto toimii, kun siit\u00e4 l\u00e4htee \u00e4\u00e4nt\u00e4. Sama p\u00e4tee kuntademokratiaan.<\/h3>\n\n\n\n
Nykyisell\u00e4\u00e4n suomalainen kuntademokratia on kasari-Saabiakin muinaisempaa perua. Varsinaiset yleisell\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudella valitut kunnanvaltuustot tulivat kuntiin Suomessa vuosien 1918 ja 1919 aikana. Korkean i\u00e4n lis\u00e4ksi aparaateilla on muutakin yhteist\u00e4. Demokratiankin tiet\u00e4\u00e4 toimivan, kun siit\u00e4 l\u00e4htee \u00e4\u00e4nt\u00e4. Vaikka tottumaton voi \u00e4\u00e4nt\u00e4 s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, demokraattisenkin koneen k\u00e4ynnin tulee kuulua. Demokratiasta ja Saabista tulee huolestua vasta, kun on todella hiljaista tai todella kova\u00e4\u00e4nist\u00e4. Demokratian polttoainetta ovat yhteiskunnalliset mielipiteet ja tavoitteet, ja sen toimintaa on niiden kesken k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kilpailu ja debatti.<\/p>\n\n\n\n
Tehdess\u00e4ni kaupunginvaltuutettujen haastatteluja, moni turkulainen valtuutettu muisteli Petteri Orpon lausahdusta y\u00f6h\u00f6n venyneen valtuustokokouksen aikana: \u201dKunnallispolitiikan keskustelu on kuin norsujen sukupuoliel\u00e4m\u00e4. Tapahtuu korkealla, kuuluu kova \u00e4\u00e4ni ja kest\u00e4\u00e4 kauan, ennen kuin mit\u00e4\u00e4n tulee valmiiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\nCopyright @Turunkaupunki, Vesa Aaltonen – Turun kaupungintalo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Kaikki aiheet eiv\u00e4t nosta vilkasta keskustelua. Valtakunnantasolla keskusteltaessa budjetista, maahanmuutosta tai luonnonsuojelusta volyymit ovat korkeammalla kuin rutiininomaista lakiasiaa hyv\u00e4ksytt\u00e4ess\u00e4. Kuntapolitiikassa meteli\u00e4 nousee esimerkiksi kouluverkoista ja rakennushankkeista. T\u00e4m\u00e4 piirre on kuntien yhteinen, mutta keskustelukulttuurit ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti erilaiset eri kunnissa.<\/p>\n\n\n\n
Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 havainnollistava koe. Toteutan haun Aamulehden \u2013 Pirkanmaan alueen suurimman sanomalehden, ja Turun sanomien \u2013 Varsinais-Suomen alueen suurimman sanomalehden sivuilla sanalla: \u201dvaltuusto\u201d. Keskityn n\u00e4iden kaupunkien valtuustoihin ja j\u00e4t\u00e4n huomiotta ymp\u00e4ryskuntia k\u00e4sittelev\u00e4t jutut. Tampereen kaupunginvaltuustoa k\u00e4sittelev\u00e4t uutiset kertovat aloitteiden k\u00e4sittelyst\u00e4, hankkeista ja vaaleista. Turun tapauksessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 erilaisiin artikkeleihin: \u201dParkinkent\u00e4n taloista ry\u00f6ps\u00e4hti ilmiriita\u2009\u2013\u2009Turun valtuusto otti kiistakaavassa aikalis\u00e4n\u201d. Tampereelta t\u00e4llaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 etsiv\u00e4 joutuu selaamaan pitemp\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 voi selitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 toimitusten eroavilla linjoilla, ett\u00e4 valtuustojen v\u00e4lill\u00e4 olevilla eroilla. Ehk\u00e4 norsut ovat nopeampia ja hiljaisempia Tampereella.<\/p>\n\n\n\n
Toinen tapa verrata valtuustokulttuuria on keskitty\u00e4 suuriin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Niiss\u00e4 Tampere vaikuttaa olevan Turkua edell\u00e4. Toinen tapa verrata valtuustokulttuuria on keskitty\u00e4 suuriin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Niiss\u00e4 Tampere vaikuttaa olevan Turkua edell\u00e4. Turku siirtyi 2021 pormestarimalliin. Tampereelle tuli pormestari 14 vuotta t\u00e4t\u00e4 aikaisemmin. Turussa raitiovaunun rakentaminen on suunnitelmissa hyv\u00e4ksy\u00e4 tai hyl\u00e4t\u00e4 syksyll\u00e4 2022. Tampereella raitiovaunu aloitti liikenn\u00f6innin vuonna 2021. Turussa keskustan alaisen pys\u00e4k\u00f6intilaitoksen rakentamisesta riideltiin laskelmista riippuen 30 \u2013 50 vuotta, ennen toriparkin avautumista 2020 jouluna. Tampereella vastaava keskustan pys\u00e4k\u00f6intilaitos P-H\u00e4mppi avautui 2012. Kauemmas menneisyyteen ment\u00e4ess\u00e4 esimerkiksi moottoritieyhteyksien valmistuminen p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun suuntaan toteutui totutussa nopeusj\u00e4rjestyksess\u00e4. Funikulaaria Tampereella ei tosin viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole, vaikka osataan siell\u00e4kin rakennusprojekteissa haparoida. Turku vain on onnistunut t\u00e4ss\u00e4 julkisemmissa kohteissa. Vastoin yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, kunnallinen rakentaminen on my\u00f6s Turussa suhteellisen hyvin toimivaa tilastollisesti (Rakennusinvestointien odotetut ja toteutuneet budjetit ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaupungin tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4: https:\/\/www.turku.fi\/talous-ja-strategia\/osavuosikatsaukset\/talousarviot-tilinpaatokset-ja-seurantaraportit).<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 mainittuja esimerkkej\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 Turussa se, ett\u00e4 niiden j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t jakolinjat ja keskustelu el\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kuntapoliitikkojen muistissa vahvoina. Haastatteluissani on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi Toriparkkia k\u00e4sittelev\u00e4t tunteet, debatti ja mielipiteet eiv\u00e4t ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tasaantuneet. Ehk\u00e4 kun Turku on Suomen vanhin kaupunki, sen poliittinen kone k\u00e4y vanhan Saabin tavoin hieman kovemmalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 ja hitaammilla kierroksilla. Poliittisessa historiassa eroavat kehityskulut poliittisten yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuntapolitiikan eroja ei vain viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ole tutkittu siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 tutkimuksellisesti voitaisiin esitt\u00e4\u00e4 perusteltua k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten kaupunkien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko eroaa, etenkin, kun mahdollisia muuttujia on todellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aina useita. Mahdollisia eroavaisuuksien syit\u00e4 kun ovat ainakin sijainti, perinteet, taloudellinen tilanne, v\u00e4est\u00f6kehitys, suhteet ymp\u00e4ryskuntiin, puoluekannatus, organisaatiokulttuuri ja henkil\u00f6suhteet.<\/p>\n\n\n\n
Pit\u00e4isik\u00f6 huolestua?<\/h2>\n\n\n\n
Pit\u00e4isik\u00f6 kuntalaisen huolestua riitaisesta valtuustosta? Kuten tavallisesti, akateemikon vastaus on vahva: ehk\u00e4. Sovinnollisuus ei ole itseisarvo, ja mielipide-erot kuuluvat demokratiaan, mutta jotta poliittinen kone toimisi, on toimijoilla monipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 oltava my\u00f6s kyky\u00e4 ja luottamusta sopia asioita. Kun t\u00e4m\u00e4 kyky menetet\u00e4\u00e4n, poliittinen prosessi ei toimi ja ulkoparlamentaariset vaikuttamiskeinot, usein vahingolliset, voivat ottaa vallan. Ylikuumentunut poliittinen tilanne oli Suomessa itsen\u00e4isyyden alussa. Ennen sis\u00e4llissotaa esimerkiksi Turussa valtuusto piiritettiin ja joillain paikkakunnilla suoraan painostuksella ja v\u00e4kivalloin vaihdettiin. Toisaalta liika sovinnollisuus ja sora-\u00e4\u00e4nten puute synnytt\u00e4v\u00e4t pohjoiskorealaisen tunnelman, jossa mielipide-erot ja ongelmat eiv\u00e4t tule edustetuiksi poliittisessa debatissa, sill\u00e4 prosessi on kaapattu jo valmiiksi m\u00e4\u00e4ritellyn \u201dtotuuden\u201d palvelijaksi: Ei ole mit\u00e4\u00e4n kiistelt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun kaikki jo tiet\u00e4v\u00e4t totuuden. My\u00f6s Kiina markkinoi nyky\u00e4\u00e4n demokratia-malliaan jonain versiona riidattomasta tai harmonisemmasta demokratiasta. L\u00e4nsimaissa poliittinen ajattelu l\u00e4htee taas siit\u00e4, ett\u00e4 avoin keskustelu on paitsi itsess\u00e4\u00e4n arvokasta, se my\u00f6s mahdollistaa toimintalinjojen j\u00e4sentelyn. T\u00e4m\u00e4n takia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiistelevien valtuustojen taivastelu ei ole tarpeen. Poliittisen enemmist\u00f6n on tarkoitus synty\u00e4 keskustelun ja v\u00e4ittelyn tuloksena.<\/p>\n\n\n\n
Enemmist\u00f6j\u00e4 ei synny sattumanvaraisesti. Nykyisiss\u00e4 poliittisissa prosesseissa niit\u00e4 muovataan mm. ryhm\u00e4huoneissa ja WhatsApp-ryhmiss\u00e4. Yhteisty\u00f6 sujuu joskus tasaisesti ja joskus riidat tulevat pintaan. Ei kuitenkaan ole laskettu ihanteellista hiljaisuuden suhdetta twitter-kiistoihin, jotta kuntalainen voisi tiet\u00e4\u00e4 poliittisen koneen olevan k\u00e4ynniss\u00e4, mutta ei hajoamassa. Suomessa kuntia on pidetty sovinnollisina. Suomen viranhaltija-johtoinen, eli kaupunginjohtaja-malliin nojaava kuntakentt\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 esimerkki. Meill\u00e4 suurinta osaa kunnista johtaa virallisesti puolueeton, mutta usein puoluepoliittisesti valittu viranhaltija. Kyseess\u00e4 on paradoksi, joka jakaa politiikan ja kuntakent\u00e4n asiantuntijat. Tulisiko ylin hallinto politisoida, jotta debatti ja linjat saadaan l\u00e4pin\u00e4kyviksi kuntalaiselle? Monet suurimmista kaupungeista ovat vastanneet kyll\u00e4. Riidatonta demokratiaa ei kuitenkaan ole tavoitteena saavuttaa miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ei siis voida sanoa, ett\u00e4 Turku on liian \u00e4\u00e4nek\u00e4s, tai Tampere liian hiljainen. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seuraamista lis\u00e4ksi vaikeuttaa se, ett\u00e4 poliittinen debatti on useimmiten k\u00e4rkk\u00e4int\u00e4 ja n\u00e4kyvint\u00e4, mutta toisaalta v\u00e4hemm\u00e4n merkityksellist\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 on helpointa seurata, kuten valtuustosaleissa ja eduskunnassa. Konsensus on, ett\u00e4 keskustelukulttuuri on korkeammalla tasolla yleis\u00f6lt\u00e4 suljetuissa lautakunnissa ja valiokunnissa. Lis\u00e4ksi niiss\u00e4 tapahtuva k\u00e4sittely on huomattavasti useammin merkityksellist\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen syntymisen tai muuttamisen kannalta. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 ei siis p\u00e4\u00e4se n\u00e4kem\u00e4\u00e4n demokratiaa parhaimmillaan. Valtuustokokoukset ovat taas p\u00e4\u00e4asiallisesti jo sovittujen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perustelemista kuntalaisille, vaikka ne voivat debatilta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin. Valtuutetut itse eiv\u00e4t yleens\u00e4 oleta k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 toisiaan asiakysymyksiss\u00e4. Siksi toimintakulttuuria ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen on tutustuttava my\u00f6s muuhun toimintaan n\u00e4iden kokousten ymp\u00e4rill\u00e4. Politiikka ei ole summattavissa 2020-luvulla demokraattisten edustajien keskusteluun nykyaikaisilla agoroilla.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ynti\u00e4\u00e4nist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi terveyden merkki voisikin olla muu kuin luottamushenkil\u00f6iden tai valtuutettujen p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ni. Kuntavaaleja vaivaa alhainen \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus, harva lukiolainen tiet\u00e4\u00e4, kuka omaa kuntaa johtaa eik\u00e4 kaupunginvaltuuston kokouksia seurata laajalti. On demokratian ja ihmisen kannalta vaarallista, ett\u00e4 kuntapolitiikka m\u00e4\u00e4rittelee pitk\u00e4lle kuntalaisten yhteisarjen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, mutta sit\u00e4 ei seurata. Yksi viime vuosisadan tunnetuimpia kommunisteja Leon Trotski totesi: \u201dSin\u00e4 et v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kiinnostunut sodasta, mutta sota on kiinnostunut sinusta\u201d. Politiikka menee t\u00e4h\u00e4n samaan kategoriaan asioita, jotka voivat pilata el\u00e4m\u00e4si, vaikka et itse siit\u00e4 ole kiinnostunut. Liikenneratkaisut tehd\u00e4\u00e4n ilmankin sinua, mutta menet\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4si ruuhkassa, kiinnostivat ne sinua tai eiv\u00e4t. Kun rakas l\u00e4himets\u00e4si muutetaan uudeksi asuinalueeksi, kun koulu muuttaa kaksi kilometri\u00e4 kauemmaksi tai etenkin, kun tonttisi pakkolunastetaan ohikulkutien alta, huomaat olevasi politiikan kiinnostuksen kohde. T\u00e4m\u00e4 tulee usein j\u00e4rkytyksen\u00e4, etenkin sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville, jotka eiv\u00e4t lue sanomalehdist\u00e4 valtuuston nahistelusta, kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on muutakin huomioitavaa. Politiikka toimii ilman kaikkien \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta demokraattisuuden py\u00f6r\u00e4t voivat t\u00e4h\u00e4n hiljaisuuteen pys\u00e4hty\u00e4. Demokratia koostuu 2020-luvulla muustakin, kun valitun joukon nahistelusta, vaikka my\u00f6s sit\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n
Kunnat avaavat kilpaa kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 vaikuttamisen tapoja, joilla \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n voi saada kuuluville, kun demokratia tarvitsee lis\u00e4\u00e4 polttoainetta. Heikko sosioekonominen asema on yhteydess\u00e4 matalamman \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden kanssa my\u00f6s kunnissa. Yhteiskuntana meid\u00e4n on onnistuttava tuomaan uusia ja uudenlaisia henkil\u00f6it\u00e4 pohtimaan yhteist\u00e4 tulevaisuutta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan tehd\u00e4 ilmankin, mutta demokratian legitimiteetti k\u00e4rsii. Hiljaisuus ei ole my\u00f6ntyv\u00e4isyyden merkki. Jos edustuksellinen demokratia ei edusta, se menett\u00e4\u00e4 paljon k\u00e4yntivoimastaan. Se, miten uudet vaikuttamisen v\u00e4yl\u00e4t yhdistet\u00e4\u00e4n edustukselliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, on viel\u00e4 suurelta osin kesken, mutta suunta on selv\u00e4. Erilaiset s\u00e4hk\u00f6iset menetelm\u00e4t, esimerkiksi asukasbudjetit tulevat edustuksellisuuden rinnalle. Aktiivisuuden vaatimusta ne eiv\u00e4t silti poista, mutta helpottavat osallistumista kiinnostaviin teemoihin kuntalaisille. Edustukselliset menetelm\u00e4t toimivat nyky\u00e4\u00e4n ratkaisijoina eturistiriitoja ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 vaativissa kysymyksiss\u00e4, mutta pieninvestointikohteita ideoimaan ker\u00e4t\u00e4\u00e4n laajempi joukko. My\u00f6s kuulemismenettelyt ovat laajentuneet kiistakysymyksiss\u00e4. Politiikan tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kaikissa uusissa kansalaisvaikuttamisen tavoissa ei ole samaa tooganhohtoista glamouria kuin kattokruunujen alla tapahtuvissa valtuustoryhmien neuvotteluissa, mutta tyyli antakoon periksi tarkoitukselle. Uusilla menetelmill\u00e4 kuuluville p\u00e4\u00e4sevien \u00e4\u00e4nien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Perinteinen edustuksellinen poliittinen kone onkin saanut rinnalleen olosuhteiden salliessa ohjat ottavan aisaparin. Kuntademokratiasta on tullut hybridikone.<\/p>\n\n\n\n
Maailmalla modernisoidaan vanhoja klassikkoautoja muokkaamalla niit\u00e4 kulkemaan uusilla s\u00e4hk\u00f6moottoreilla. Jos klassikkoautot voivat uudistua, niin voi poliittinen prosessikin. Vanhassa edustuksellisessa tavassa k\u00e4sitell\u00e4 asioita on kuitenkin paljon asiantuntemusta, harkintaa ja kyll\u00e4 \u2013 kiistely\u00e4, joka on auttanut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja useisiin keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta demokratiaan kaivataan nyky\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja \u00e4\u00e4ni\u00e4. Onkin siis tarpeen erottaa vertaus autosta ja politiikasta. Demokratiaan kehittyy edustuksellisen demokratian rinnalle jonkinlainen hybridimalli, mutta en viel\u00e4 ole valmis ehdottamaan puolisoni perheelle kasari-Saabin bensasielun vaihtamista moderniin s\u00e4hk\u00f6moottoriin tai edes siit\u00e4 hybridin tekemist\u00e4. Siit\u00e4 vasta debattia syntyisi. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Samuli Laine. V\u00e4it\u00f6skirjaansa kunnallispolitiikan organisaatiokulttuurista ja l\u00e4hihistoriasta kirjoittava tohtoriopiskelija poliittisen historian oppiaineesta. Laineen kiinnostuksen kohteisiin lukeutuvat lis\u00e4ksi ty\u00f6markkinapolitiikka ja maailmanhistoria. Laineen kiinnostuksen kohteisiin eiv\u00e4t kuulu autot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kihlattuni is\u00e4ll\u00e4 on vanha 1980- ja 1990-lukujen taitteessa valmistettu Saab. Ruotsalaisen autosuunnittelun taidonn\u00e4yte on i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta kiilt\u00e4v\u00e4, lastenlasten kivill\u00e4 kylkeen piirt\u00e4mi\u00e4 kuvioita lukuun ottamatta. Nyky\u00e4\u00e4n Saab l\u00e4htee kylille l\u00e4hinn\u00e4 kes\u00e4isin, kun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hakemassa t\u00e4ydennyksi\u00e4 lomalaisille. Virta-avainta v\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 odottaa vanhan suurehkon moottorin tasaista matalaa, mutta uudempiin autoihin verrattuna kova\u00e4\u00e4nist\u00e4 hyrr\u00e4yst\u00e4. Tottumaton voisi s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4, mutta autojen… <\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2022\/04\/kaupungintalo_kuvaaja_vesa_aaltonen_turun_kaupunki-1024x484.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2022\/04\/kakolan-funikulaari--1024x683.jpg\")
<\/figure><\/li><\/ul>