{"id":1724,"date":"2022-05-23T15:30:33","date_gmt":"2022-05-23T12:30:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1724"},"modified":"2022-09-09T12:31:31","modified_gmt":"2022-09-09T09:31:31","slug":"aidin-tai-sisaren-sijassa-sotilaskotisisarten-tyo-talvi-ja-jatkosodan-rintamilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2022\/05\/23\/aidin-tai-sisaren-sijassa-sotilaskotisisarten-tyo-talvi-ja-jatkosodan-rintamilla\/","title":{"rendered":"\u00c4idin tai sisaren sijassa \u2013 Sotilaskotisisarten ty\u00f6 talvi- ja jatkosodan rintamilla"},"content":{"rendered":"\n

\u201dKunnioitetut sotiemm<\/em>e veteraanit ja lotat\u2026\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in alkaa tasavallan presidentin Sauli Niinist\u00f6n ja rouva Jenni Haukion tervehdys kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 27.4.2022. Puheessa kiitet\u00e4\u00e4n veteraaneja ja lottia siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n uhraustensa ansiosta voimme el\u00e4\u00e4 turvallisessa ja vakaassa Suomessa. Niinist\u00f6 ja Haukio korostavat, ett\u00e4 veteraanien ja lottien uhraukset sek\u00e4 heid\u00e4n antamansa esimerkki eiv\u00e4t unohdu.<\/p>\n\n\n\n

Veteraanien ja lottien antama esimerkki ei kenties unohdu, mutta monien muiden suomalaisten sota-ajan uhraukset ovat sen sijaan j\u00e4\u00e4neet historian katveeseen. Sairaanhoitajien, apusisarien, ty\u00f6velvollisten, marttojen ja sotilaskotisisarten rintamalla tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ei kuule juuri julkisessa keskustelussa puhuttavan. My\u00f6s historiantutkimuksessa on isoja aukkoja aiheen suhteen.<\/p>\n\n\n\n

Rintamasotilaskotisisarten kokemuksia k\u00e4sittelev\u00e4n pro gradu -tutkielmani tavoitteeksi tuli nostaa esille yhden rintamalla palvelleen naisryhmittym\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Tutkielman aineisto koostuu sotilaskotisisarten itse tuottamista l\u00e4hteist\u00e4 kuten muistelmista, p\u00e4iv\u00e4kirjoista ja kirjeist\u00e4. Tutkielma avaa sit\u00e4, millaisena sotilaskotisisaret itse n\u00e4kiv\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 oman roolinsa talvi- ja jatkosodan rintamasotilaskodeissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvateksti<\/em>: Sotilaskotisisaret Uhtuan suunnan tykist\u00f6n sotilaskodissa. Kuva: Tk Uomala. CC BY SA 4.0<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sotilaskotiliitto on vuonna 1921 perustettu ja yh\u00e4 toiminnassa oleva maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea Suomen armeijaa sotilaskodein niin sodan kuin rauhankin aikana. Vuonna 1939 Sotilaskotiliittoon kuului noin 4000 j\u00e4sent\u00e4. Sodan aikana rintamalla palvelleista sotilaskotisisarista ei ole saatavilla tarkkoja tilastoja, mutta talvi- ja jatkosodan rintamasotilaskotisisaria on arvioitu olleen yhteens\u00e4 noin 3000 ja rintamasotilaskoteja olleen noin tuhat.<\/p>\n\n\n\n

Rintamalle l\u00e4hteneet sotilaskotisisaret olivat vapaaehtoisia, p\u00e4\u00e4asiassa parikymppisi\u00e4 naimattomia naisia nuorimpien ollessa vain 15\u201316-vuotiaita tytt\u00f6j\u00e4. Joukkoon mahtui my\u00f6s keski-ik\u00e4isi\u00e4 naisia, joita pienet lapset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sitoneet kotiin. Sisaria ajoi rintamalle heid\u00e4n omien sanojensa mukaan ennen kaikkea is\u00e4nmaalliset ja uskonnolliset motiivit. Monet aloittivat sotilaskotitoiminnassa vasta sodan aikana, kun heit\u00e4 joko pyydettiin mukaan tai he itse etsiv\u00e4t tapoja p\u00e4\u00e4st\u00e4 rintamalle roolissa kuin roolissa.<\/p>\n\n\n\n

Sotilaskotisisarten tuottamissa l\u00e4hteiss\u00e4 tulee ilmi rintamasotilaskotity\u00f6n erilaisuus sodan eri vaiheissa. Lyhyess\u00e4 talvisodassa sotilaskodit olivat usein linja- tai kuorma-autoon perustettuja liikkuvia sotilaskoteja, jotka kierteliv\u00e4t pime\u00e4n tultua eri sijainneissa. Jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaihetta m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t alati muuttuvat tilanteet, jolloin sotilaskotisisaret kulkivat palvelemiensa joukkojen mukana ja pystyttiv\u00e4t myyntipisteens\u00e4 milloin minnekin: avoimeen ulkoilmaan, telttaan tai matkan varrelle osuneeseen taloon. Sotatilanteen muuttuessa asemasodaksi pysyvien sotilaskotien perustamisesta tuli mahdollista, jolloin koteja perustettiin korsuihin, parakkeihin ja taloihin. Jatkosodan per\u00e4\u00e4ntymisvaiheessa useimmat sotilaskodit oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 niille sijoilleen ja sotilaskotity\u00f6n jatkamisesta tuli paikoin mahdotonta. Siell\u00e4 miss\u00e4 pystyttiin, ty\u00f6t\u00e4 jatkettiin liikkuvien sotilaskotien ja tilap\u00e4iskotien voimin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvateksti<\/em>: Sotilaskotisisaret kahvittavat sotilaita maastossa. Kuva: Orvo Saarikivi. CC BY SA 4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen mielikuva sotilaskodista yhdistyy usein kahviin ja legendaariseenkin asemaan nousseeseen sotkun munkkiin eik\u00e4 muita puolia sotilaskotisisarten tekem\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 useinkaan tunneta. Olisi liian yksinkertaista typist\u00e4\u00e4 sotilaskotisisaret vain korvikkeenkeitt\u00e4jiksi, sill\u00e4 rintamasisaret itse korostivat heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n olleen kokonaisvaltaisempi huolenpito sotilaista. Sotilaskotisisaret paitsi keittiv\u00e4t kahvit, jakoivat muonatupakat ja myiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6tavaraa kuten kirjepapereita ja -kuoria, mutta my\u00f6s kuuntelivat murheet, j\u00e4rjestiv\u00e4t uskonnollista ohjelmaa ja tarjosivat henkisen turvapaikan kodinomaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sodan kauhujen keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sotilaskotity\u00f6n henkeen kuului, ett\u00e4 jokaista asiakasta tuli palvella tasavertaisesti ja syd\u00e4mellisesti armeijan hierarkioista huolimatta. Sotilaskotiliiton luoman ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n ideaalin mukainen ihanteellinen sotilaskotisisar oli kuin \u00e4iti, joka piti huolta lapsistaan tai sisko, joka piti huolta veljist\u00e4\u00e4n. Ihanteellinen sisar oli aina ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti valmis palvelemaan sotilaita eik\u00e4 milloinkaan kylv\u00e4nyt negatiivisuutta ymp\u00e4rilleen.<\/p>\n\n\n\n

Sotilaskotisisarten kertomasta k\u00e4y ilmi se, ett\u00e4 he suhtautuivat ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 vahvalla sitoumuksella. Ainainen hyv\u00e4ntuulisuus ja yst\u00e4v\u00e4llisyys ei kuitenkaan ollut helpoin vaatimus rintaman olosuhteissa. Ty\u00f6 oli jatkuvaa ja sit\u00e4 tehtiin oman turvallisuuden kustannuksella rintaman vaarojen keskell\u00e4. Uhkina olivat muun muassa pommitukset, tykist\u00f6tuli, desantit ja partisaanit. Vaikeat olosuhteet my\u00f6s altistivat sairauksille ja koettelivat mielenterveytt\u00e4. Sotilaskotisisaret n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 heill\u00e4 ei kuitenkaan ollut oikeutta valittaa. Oli jaksettava, koska sotilaatkin jaksoivat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvateksti<\/em>: Somerin saaren sotilaskoti sai osuman meritaistelussa kes\u00e4ll\u00e4 1942 Kuva: Sot. virk. Niilo Aarnio. CC BY SA 4.0<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sodasta korostetaan useimmiten sodan kauheuksia, mutta sodankin keskell\u00e4 oli pieni\u00e4 iloja, jotka auttoivat jaksamaan. Sotilaskotisisaret iloitsivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon kauneudesta, kotoa tulleista kirjeist\u00e4 ja paketeista, el\u00e4m\u00e4\u00e4 kohtaan tuntemastaan kiitollisuudesta ja sodankin karuudessa versovasta uskosta tulevaisuuteen. Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 ilon l\u00e4hteen\u00e4 n\u00e4htiin yst\u00e4vyys. Rintamalla yst\u00e4vystyttiin niin kollegoiden kuin sotilaskodin asiakkaidenkin kanssa. Luonnollisesti rintamalla syntyi my\u00f6s parisuhteita.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka sotilaskotisisaret vakuuttelivat suurimman osan sotilaista olleen kultaisia, kohtasivat sisaret my\u00f6s miesten ahdistelua ja ep\u00e4asiallista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. 1950- ja 1960-luvuilla julkiseen keskusteluun nousi rintamanaisten moraali Sissiluutnantti ja Tuntematon sotilas -romaanien julkaisujen my\u00f6t\u00e4. Monet sotilaskotisisaret olivat loukkaantuneita siit\u00e4, ett\u00e4 rintamanaiset esitettiin julkisuudessa kevytkenk\u00e4isin\u00e4 ja moraalittomina naisina, vaikka he olivat olleet rintamalla tekem\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 huvittelun sijaan.<\/p>\n\n\n\n

Historiantutkimuksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli tuoda valoon unohdettuja \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia.  Sopii toivoa, ett\u00e4 tulevaisuudessa osataan laajemmin arvostaa veteraanien ja lottien uhrausten lis\u00e4ksi my\u00f6s sotilaskotisisarten sek\u00e4 muiden naisten rintamalla tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Kenties veteraanip\u00e4iv\u00e4n tervehdyskin voisi olla muodossa \u201dKunnioitetut sotiemme veteraanit ja rintamanaiset\u2026\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teksti: Maija Ikonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen<\/em> historian maisteriopiskelija, jonka pro gradu -tutkimukseen \u201dPalvelen poikiani viimeiseen saakka\u201d \u2013 sotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassa kirjoitus perustuu.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4idin tai sisaren sijassa \u2013 Sotilaskotisisarten ty\u00f6 talvi- ja jatkosodan rintamilla<\/p>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":1729,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[316,84,13,318,317,61,319],"class_list":["post-1724","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-jatkosota","tag-opinnaytteet","tag-poliittinen-historia","tag-sotilaskodit","tag-talvisota","tag-turun-yliopisto","tag-veteraanit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1724"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1775,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724\/revisions\/1775"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}