{"id":1787,"date":"2022-10-26T14:57:48","date_gmt":"2022-10-26T11:57:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1787"},"modified":"2022-10-27T13:12:54","modified_gmt":"2022-10-27T10:12:54","slug":"kohtalona-kekkonen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2022\/10\/26\/kohtalona-kekkonen\/","title":{"rendered":"Kohtalona Kekkonen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


Urho Kekkonen toimi kummiset\u00e4n\u00e4, kun Suomeen synnytettiin ty\u00f6leirij\u00e4rjestelm\u00e4. Kuvassa kurileiriksi kutsutun naisten erityisen ty\u00f6muodostelman johtoa ja leiril\u00e4isi\u00e4 Luum\u00e4en Askolassa vuoden 1942 syksyll\u00e4. Kuva: Museovirasto<\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eik\u00e4 omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta t\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla v\u00e4it\u00f6stilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman v\u00e4itteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, ett\u00e4 se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut.<\/p>\n\n\n\n

Tilanne muuttui, kun aloin kirjoittaa jatkosodan aikaisia ty\u00f6leirej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimustani. T\u00f6rm\u00e4sin silloin j\u00e4lleen kerran hahmoon nimelt\u00e4 Kekkonen, joka seikkaili jo ensimm\u00e4isess\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassani Kekkonen ja kirkko (Kirjapaja 2000), ja jonka henki leijui my\u00f6s n\u00e4iden kahden tutkimuksen v\u00e4liss\u00e4 ilmestyneess\u00e4 tutkimuksessani Martti Simojoki \u2013 kirkon \u00e4\u00e4ni (Kirjapaja 2008). Ei siis kahta kolmannetta.<\/p>\n\n\n\n

Evakot t\u00f6ihin<\/h2>\n\n\n\n

Kun jatkosota alkoi, Kekkonen oli poliittisesti sivuraiteella. H\u00e4net oli jo talvisodan loppuvaiheessa nimitetty Siirtov\u00e4en huollon keskuksen (SHK) johtajaksi, jolloin h\u00e4nen vastuulleen tulivat Karjalasta siirretyn v\u00e4est\u00f6n ja omaisuuden siirrot. Kekkonen painotti siirtov\u00e4ke\u00e4 koskeneissa radiopuheissaan toistuvasti sit\u00e4, ett\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut oikeutta kielt\u00e4yty\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4st\u00e4 yhteiskunnan hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 ty\u00f6n tekemisess\u00e4 oli kyse kansakunnan olemassaolon edellytysten turvaamisesta. \u201dKenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole oikeus j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4m\u00e4n olemassaolon taistelumme sivustakatsojaksi, ei mill\u00e4\u00e4n perusteella eik\u00e4 mill\u00e4\u00e4n verukkeella\u201d, h\u00e4n julisti esimerkiksi vuoden 1940 toukokuussa. Kekkosen mukaan siirtov\u00e4ki oli saatava t\u00f6ihin vaikka pakkotoimin, ja p\u00e4\u00e4ministeri Risto Rytille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muistiossa h\u00e4n vakuuttikin, ett\u00e4 siirtov\u00e4en ty\u00f6halut kyll\u00e4 her\u00e4isiv\u00e4t, jos valtio lakkauttaisi ty\u00f6haluttomilta evakoilta huoltoavustuksen.<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvosto laittoi Kekkosen ehdotuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mutta se ei Kekkoselle riitt\u00e4nyt, sill\u00e4 h\u00e4n ehdotti Rytille my\u00f6s puolisotilaallisten ty\u00f6muodostelmien perustamista ty\u00f6haluttomille. Valtiolla oli Kekkosen mielest\u00e4 tarjolla runsaasti tarpeellista ty\u00f6t\u00e4, kuten esimerkiksi tie- ja rautateiden rakentamista, linnoitusty\u00f6t\u00e4 ja halonhakkuuta, jota ty\u00f6t\u00e4 pakoilevat miesjoukot pystyisiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n. Kekkosen mielest\u00e4 n\u00e4in olisi mahdollista jo ennalta ehk\u00e4ist\u00e4 n\u00e4iden joukkioiden aiheuttamia j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kurileirin kummiset\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


\u201dMustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eih\u00e4n niist\u00e4 muuten selvi\u00e4. Neuvotellaan kulkulaitosministeri\u00f6n kanssa\u201d, kirjoitti Siirtov\u00e4en huollon keskuksen johtajana toiminut Kekkonen vuoden 1942 syksyll\u00e4. Kuva: Pekka Niiranen<\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Kekkonen ideoi ty\u00f6muodostelmia aluksi vain evakkomiehille, mutta kuten tied\u00e4mme, h\u00e4nell\u00e4 oli silm\u00e4\u00e4 my\u00f6s naisille. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi h\u00e4nen vuoden 1940 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n esityksest\u00e4 Rytille: \u201dVastaavanlainen j\u00e4rjestely olisi aikaansaatava my\u00f6skin siirtov\u00e4en naisia varten.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Olin t\u00e4llaisesta l\u00e4hdel\u00f6yd\u00f6st\u00e4 h\u00e4mmentynyt. N\u00e4ytti n\u00e4et silt\u00e4, ett\u00e4 Kekkonen oli t\u00e4ll\u00e4 ehdotuksellaan onnistunut julistautumaan my\u00f6hemmin jatkosodan aikana luodun naisten ty\u00f6leirij\u00e4rjestelm\u00e4n is\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Kekkonen oli ehdotusta tehdess\u00e4\u00e4n hyvin perill\u00e4 eduskunnassa vuotta aiemmin k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta, jossa ty\u00f6velvollisuuslakia rikkoneille kaavailtiin yhdeksi rangaistusvaihtoehdoksi erityist\u00e4 ty\u00f6muodostelmaa. Esitys oli silloin hyl\u00e4tty, mutta nyt Kekkonen her\u00e4tti idean uudelleen henkiin, ulottaen sen omaper\u00e4isesti my\u00f6s naisiin.<\/p>\n\n\n\n

Ajatus naisten ty\u00f6muodostelmasta osoitti kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4lt\u00e4\u00e4n luovuutta, mutta jouduin silti empim\u00e4\u00e4n. Oliko minun tunnustettava Kekkosen isyys my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 asiassa? Sit\u00e4 en kuitenkaan tehnyt, sill\u00e4 ihan siihen ei l\u00e4hdeaineisto antanut syyt\u00e4. Sen saatoin kuitenkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kekkosta voidaan pit\u00e4\u00e4 ainakin naisten erityisen ty\u00f6muodostelman eli kurileirin kummiset\u00e4n\u00e4. Ajatukset, jotka Kekkonen toi julki vuoden 1940 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, konkretisoituivat kaksi vuotta my\u00f6hemmin, kun ty\u00f6leirij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 synnytettiin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMustalaisia varten lienee perustettava keskistysleiri\u201d<\/h2>\n\n\n\n

Aivan ilman isyytt\u00e4 ei Kekkonen kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt, sill\u00e4 vuoden 1942 syksyll\u00e4 h\u00e4n kiinnitti katseensa romaneihin. Kekkonen kirjoitti Pekka Peitsen nimimerkill\u00e4 Suomen Kuvalehteen artikkelin, jossa h\u00e4n esitti Suomen \u201dmustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua\u201d. Kekkosen mukaan t\u00e4m\u00e4n ratkaisun osana olivat ty\u00f6leirit, jonne romanit oli passitettava: \u201dkaikki ne maan mustalaiset, joilla ei ole vakinaista ammattia ja asuinpaikkaa, koottaisiin ty\u00f6leireille, joilla heid\u00e4t pantaisiin tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 omaksi hyv\u00e4kseen.\u201d T\u00e4m\u00e4 sama ajattelu kiteytyy merkinn\u00e4ss\u00e4, jonka h\u00e4n teki v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin SHK:een tulleen kirjeen marginaaliin: \u201dMustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eih\u00e4n niist\u00e4 muuten selvi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 Kekkosen sanat tulivat lihaksi, sill\u00e4 SHK avasi jo seuraavana vuonna Lappaj\u00e4rvell\u00e4 ty\u00f6leirin romanimiehille. Leirin ideana oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huoltoavustusta saavien romanien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 leiri ep\u00e4onnistui, sill\u00e4 se j\u00e4i pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Samoin k\u00e4vi romaninaisten leirille, jonka kulkulaitosten ja yleisten t\u00f6iden ministeri\u00f6 perusti vuoden 1943 toukokuussa Padasjoelle.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 leirit ovat mielenkiintoisia luotoja laajemmassa ty\u00f6leirien saaristossa, sill\u00e4 toisin kuin muut jatkosodan aikana toimineet ty\u00f6leirit, ne perustettiin etnist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 varten. Romaninaisille perustettiin my\u00f6hemmin vuoden 1944 kes\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 oma erikoisty\u00f6leiri Vierem\u00e4lle, mutta my\u00f6s se kokeilu ep\u00e4onnistui.<\/p>\n\n\n\n

Kekkonen ei p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4ll\u00e4 kertaa v\u00e4it\u00f6stutkimukseni p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ksi, mutta jouduin silti mieless\u00e4ni nostamaan h\u00e4nelle hattua. Onpa kyse l\u00e4hes mist\u00e4 tahansa 1900-luvun poliittista historiaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta, voi olla aika varma siit\u00e4, ett\u00e4 Urho Kekkosen nimi l\u00f6ytyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin l\u00e4hdeluettelosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n


Pekka Niirasen (vas.) kes\u00e4ll\u00e4 pidetyss\u00e4 v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola (kesk.) ja kustoksena poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen. Kuva: Tiina Lintunen<\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Olen nyt omalta osaltani n\u00f6yrtynyt Kekkosen edess\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tehd\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 hyveen. Seuraava tutkimukseni, johon olen jo alkanut ker\u00e4t\u00e4 materiaalia, k\u00e4sittelee Kekkosen aikaa Etsiv\u00e4ss\u00e4 Keskuspoliisissa.<\/p>\n\n\n\n

Pekka Niiranen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian dosentti sek\u00e4 valtiotieteiden ja teologian tohtori. H\u00e4nen poliittisen<\/em> historian v\u00e4it\u00f6skirjansa Ty\u00f6leirien saaristo. Ty\u00f6leirij\u00e4rjestelm\u00e4 Suomessa vuosina 1942\u20131944 (Readme.fi 2022) tarkastettiin viime kes\u00e4kuussa Turun yliopistossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1900-luvun poliittista historiaa on vaikea kirjoittaa ilman Urho Kekkosta, eik\u00e4 omakaan tutkimukseni muodosta poikkeusta t\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Edell\u00e4 oleva virke on suora lainaus lectio praecursoriasta, jonka esitin juhannusviikolla v\u00e4it\u00f6stilaisuuteni aluksi Turun yliopistossa. Olin kuullut tuon saman v\u00e4itteen jonkun toisen sanomana joskus vuosia aiemmin, mutta en muista, ett\u00e4 se olisi silloin minua suuremmin vakuuttanut. Tilanne muuttui, kun… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[316,327,13,33,28,325,326,91],"class_list":["post-1787","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-jatkosota","tag-kekkonen","tag-poliittinen-historia","tag-tohtorikoulutus","tag-tutkimus","tag-tyoleirit","tag-vankileirit","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1787","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1787"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1787\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1796,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1787\/revisions\/1796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}