{"id":1809,"date":"2023-02-13T09:36:00","date_gmt":"2023-02-13T06:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1809"},"modified":"2023-02-15T13:02:16","modified_gmt":"2023-02-15T10:02:16","slug":"tyomarkkinajarjestelma-on-suomessa-eduskunnan-ylahuone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2023\/02\/13\/tyomarkkinajarjestelma-on-suomessa-eduskunnan-ylahuone\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4 on Suomessa eduskunnan yl\u00e4huone"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jos Suomessa olisi kaksikamarinen eduskunta, ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t olisivat toisen kamarin, \u201dyl\u00e4huoneen\u201d itseoikeutettuja edustajia. It\u00e4vallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta ty\u00f6markkinaosapuolet j\u00e4tettiin lobbausta s\u00e4\u00e4telev\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ulkopuolelle. Suomessa ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, markkinoilla ja sosiaalisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen poikkeuksellisen suuri vallank\u00e4ytt\u00f6 tai yleinen puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on edelleen lakien valmistelussa keskeinen vahtikoiran asema.<\/p>\n\n\n\n

Suomi on taloudellisesti j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen muista pohjoismaista. Julkinen velkaantuminen on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Kansantulon kehitys on hiipunut. Tuottavuuskin on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen kilpailijoistamme, vaikka ty\u00f6llisyys on hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. Etsit\u00e4\u00e4n tasapainoa, jotta taloudelliset shokit hallitaan ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaukset voidaan tuottaa. Talouden tilaa voidaan verrata 1960-luvun lopun inflaatioon, jolloin tulopolitiikka syntyi.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinapolitiikan merkitys on Suomessa muuttumassa. Keskitetyist\u00e4 ratkaisuista on luovuttu, mutta pyrkimys koordinaatioon on yh\u00e4 olemassa. Korporatismin kolmikantaiset rakenteet ovat yh\u00e4 olemassa, mutta tahtotila niiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen on heikentynyt. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa loppusuoralla oleva tutkimus ennakoikin tulosta, jossa vastakkainasettelu ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 on eliittien tasolla voimistunut. Kaksi kolmesta vastaajasta ei identifioi yhteist\u00e4 etua nykyisess\u00e4 ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Korportismin ydint\u00e4 on valtiovallan ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen jatkuva neuvottelu- ja sopimussuhde, jota kutsutaan kaksoissidokseksi. Se on 2000-luvun Suomessa hakenut uutta muotoa EU-j\u00e4senyyden ja eurovaluutan oloissa. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6ille on syntynyt tulopolitiikan seurauksena asema, jota voi parlamentaarisesti kuvata er\u00e4\u00e4nlaiseksi toiseksi kamariksi. Eduskunnan rinnalla on vuosikymmeni\u00e4 toiminut kaksoissidoksen varassa kolmikantainen valmistelu- ja neuvotteluj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka tuotosta ovat olleet menneisyyden talouskasvu, elinkeino- ja ty\u00f6llisyyspolitiikka ja sosiaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 2008 finanssikriisin j\u00e4lkeen. Kun puolueet osallistuvat suoraan vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eduskunnan ja hallituksen kautta, ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t vaikuttavat ep\u00e4suorasti niihin tarjoten politiikkasuosituksia ja vaatimuksia. T\u00e4m\u00e4n ep\u00e4suoran vaikuttamisen tutkimusta on Suomessa laiminly\u00f6ty.<\/p>\n\n\n\n

\u201dToisen kamarin\u201d lamaantuminen tekee tilaa vahvalle hallitukselle ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iselle eduskunnalle. Hallitusten muodostamisen ongelmaksi on kehittynyt koalitioiden heikentyminen, kun puolueet ovat eduskunnassa heikentyneet. Kahden suurimman puolueen yhteiskannatus ei ole ylt\u00e4nyt 2011 vaalien j\u00e4lkeen yksinkertaiseen enemmist\u00f6\u00f6n. Suuret talouslinjaukset on perinteisesti tehty \u201dtoisen kamarin\u201d eli ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen my\u00f6t\u00e4vaikutuksella: \u201draamisopimuksella\u201d 2011, \u201dty\u00f6llisyys- ja kasvusopimuksella\u201d 2013 ja \u201dkilpailukykysopimuksella\u201d 2016, kunnes ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4 EK:lta otettiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutoksella pois valta neuvotella ja allekirjoittaa ty\u00f6ehtosopimuksia 2016.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitysn\u00e4kym\u00e4 on Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkimuksen tulosten valossa heikko. Yritt\u00e4jist\u00e4 puolet mielt\u00e4\u00e4 Tanskan ty\u00f6markkinat houkuttelevimmiksi, nelj\u00e4nnes Ruotsin ja viidennes It\u00e4vallan ty\u00f6markkinat. Vain 6 prosenttia vastanneista yritt\u00e4jist\u00e4 kokee Suomen mallin houkuttelevimmaksi. Muiden vastaajaryhmien joukossa tyytyv\u00e4isyys Suomen malliin on selv\u00e4sti korkeampaa. Erityisesti ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6jen edustajat olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 Suomen mallin toimivuuteen. Vastaajat edustivat yli 380 ty\u00f6markkina- ja yhteiskuntavaikuttajaa, joista 59 prosentilla on yli 10 vuoden kokemus ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toimimisesta, kolmanneksella yli 20 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Tulopolitiikan kannustusvoima on hiipumassa, koska sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 yhdistet\u00e4 tuottavuuden kasvuun, vaan ty\u00f6markkinoiden j\u00e4ykkyyksiin. Ty\u00f6nantajat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t niiden juontuvan ammattiliittojen vaikutusvallan kasvusta. Ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t kokevat perusoikeuksiensa olevan uhattuina. Ty\u00f6markkinoiden yhteisvoiman marginalisoituminen merkitsee sit\u00e4, ettei poliittiseen prosessiin tule ty\u00f6ntekij\u00e4- ja ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6jen yhteisi\u00e4 vaatimuksia ja poliittista tukea. T\u00e4m\u00e4n johdosta hallitukset ovat olleet vaikeuksissa, koska niilt\u00e4 on puuttunut ty\u00f6markkinoiden yhdess\u00e4 sopima poliittinen selk\u00e4noja.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4n suuren puolueen kannatukselta putosi pohja viimeist\u00e4\u00e4n 2010-luvulla. Puoluekannatusten heikentyminen on kaventanut koalitiomahdollisuuksia eduskunnassa. Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 puolueet ovat kaivautuneet syv\u00e4lle vanhoihin juoksuhautoihin. Eturyhm\u00e4t eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 pystyneet yhdess\u00e4 tuomaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon heille edullista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Jo pidemm\u00e4n aikaa ty\u00f6nantajat ovat halunneet irtautua erityisesti laajemmasta sopimusarkkitehtuurista. Sen rinnalle halutaan paikallista sopimista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

N\u00e4in kaksoissidos valtiovallan ja ty\u00f6markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on h\u00f6llentynyt. Kehitys viittaa siihen, ett\u00e4 hallituksen rooli on kasvussa, mutta sen roolin se on hankkinut velkarahalla. Sill\u00e4 on tosin parlamentaarinen kannatus. Kuinka kauan t\u00e4m\u00e4 kehitys jatkuu, ei kenties ratkea vain eduskuntavaalien tuloksen perusteella. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tarvitaan laajaa sopimista, mutta asennetasolla t\u00e4llaista ei katsota mahdolliseksi. Suomessa olisikin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 moodi, yleinen tyyppiarvo, jolla aikaansaadaan talouskasvua. Kyvytt\u00f6myys julkisten menojen kustantamiseen voi aiheuttaa kollision, t\u00f6rm\u00e4yksen, joka on uhka yhteiskunnan kehitt\u00e4miselle. Uhka voi ilmet\u00e4 vain niinkin v\u00e4h\u00e4isen\u00e4, ett\u00e4 Suomi ajautuu EU:n ja OECD:n hyvinvointi- ja kehitysvertailuissa alimpaan kvartaaliin.<\/p>\n\n\n\n

Anders Blom<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja ty<\/em>\u00f6el\u00e4m\u00e4professori Turun yliopistossa<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos Suomessa olisi kaksikamarinen eduskunta, ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t olisivat toisen kamarin, \u201dyl\u00e4huoneen\u201d itseoikeutettuja edustajia. It\u00e4vallassa perustuslakia muutettiin 2006, jotta ty\u00f6markkinaosapuolet j\u00e4tettiin lobbausta s\u00e4\u00e4telev\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ulkopuolelle. Suomessa ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t ovat viimeisen 50 vuoden aikana vakiinnuttaneet asemansa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, markkinoilla ja sosiaalisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen poikkeuksellisen suuri vallank\u00e4ytt\u00f6 tai yleinen puhevalta yhteiskunnassa leimaa suomalaista parlamentarismia, koska j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on edelleen lakien valmistelussa keskeinen… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[334,13,335,333,61,332,336,91],"class_list":["post-1809","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-kolmikanta","tag-poliittinen-historia","tag-sopimusyhteiskunta","tag-talouspolitiikka","tag-turun-yliopisto","tag-tyomarkkinat","tag-vaalit2023","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1809"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1816,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1809\/revisions\/1816"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}