{"id":1818,"date":"2023-03-30T13:06:54","date_gmt":"2023-03-30T10:06:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1818"},"modified":"2023-03-31T14:39:03","modified_gmt":"2023-03-31T11:39:03","slug":"ompeluseuroista-politiikkaan-maalaisliiton-poliittinen-naisjarjesto-jai-takamatkalaiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2023\/03\/30\/ompeluseuroista-politiikkaan-maalaisliiton-poliittinen-naisjarjesto-jai-takamatkalaiseksi\/","title":{"rendered":"Ompeluseuroista politiikkaan – Maalaisliiton poliittinen naisj\u00e4rjest\u00f6 j\u00e4i takamatkalaiseksi"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Yhteiskunnallinen muutos lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kautta ei takaa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan my\u00f6s naisten toimesta viel\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeusuudistuksen j\u00e4lkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja j\u00e4rjest\u00e4ytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkej\u00e4 asenneilmapiirin muutoksesta.<\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Syrj\u00e4inen ja piskuinen pohjolan kolkka sai naisille yleisen ja yht\u00e4l\u00e4isen \u00e4\u00e4nioikeuden ensimm\u00e4isen\u00e4 Euroopassa vuonna 1906 ilman omaa voimakasta suffragettiliikett\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 naiset olisivat emansipaation kautta saavuttaneet 1906 \u00e4\u00e4nioikeuden, he saivat sen ik\u00e4\u00e4n kuin monen sattuman summana: ensimm\u00e4isen sortokauden suomalaisille vastenmielinen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miskehitys, Ven\u00e4j\u00e4n heikkous tappiollisen Japanin sodan j\u00e4lkeen sek\u00e4 vallankumousta enteilleet levottomuudet saivat my\u00f6s suomalaiset hakemaan oikeuksiaan. Lakot levisiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen, suurlakko alkoi lokakuussa 1905. Vaatimus eduskuntauudistuksen tarpeesta k\u00e4vi \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4ksi, mutta vaikka t\u00e4t\u00e4 ajoivat niin miehet kuin naisetkin, tapahtui t\u00e4m\u00e4 sukupuoliriidattomasti ilman suurta emansipatorista painostusta. Suomalaisten rauhoittamiseksi ja suurlakon p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseksi keisari antoi marraskuun manifestin, joka sis\u00e4lsi lupauksen yleisest\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eduskuntauudistusta vaatinut suurlakko vuonna 1907 p\u00e4\u00e4ttyi keisarin manifestiin yleisest\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Manifestin lupaus oli merkitt\u00e4v\u00e4: ennen vuotta 1906 \u00e4\u00e4nestysoikeus oli ollut alle kymmenell\u00e4 prosentilla suomalaista, mutta uudistuksen my\u00f6t\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi l\u00e4hes kymmenkertaiseksi \u2013 naisten lis\u00e4ksi my\u00f6s esimerkiksi maaseudun maattomat saivat oikeuden \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja asettua ehdolle.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nioikeusuudistuksen henki, maaseutuaate ja uusi politiikkaan her\u00e4nnyt \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunta antoivat alkusys\u00e4yksen Suomen Maalaisv\u00e4est\u00f6n Liitolle sek\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan Nuorsuomalaiselle Maalaisliitolle, jotka yhdistyiv\u00e4t vuonna 1908 Maalaisliitoksi. My\u00f6s jo olemassa olleet puolueet aktivoituvat: eduskuntavaaliohjelmia muutettiin maaseutupainotteisiksi ja lis\u00e4ksi muutkin kuin ty\u00f6v\u00e4enpuolue havahtuivat perustamaan naisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

VALISTUSTA JA OMPELUSEUROJA<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6laisnaiset j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t jo vuonna 1900, ruotsalaisen kansanpuolueen naisj\u00e4rjest\u00f6jen valtakunnallinen liitto perustettiin vuonna 1907 ja suomalaisen puolueen naisten toiminta virallistettiin omaksi organisaatiokseen, pitk\u00e4n, jo fennomaaneista kummunneen toiminnan j\u00e4lkeen vuonna 1919. Maalaisliiton naisj\u00e4rjest\u00f6 syntyi kuitenkin vasta vuonna 1941.<\/p>\n\n\n\n

Muiden puolueiden naisj\u00e4rjest\u00f6jen syntyhetkiin verraten maalaisliitto oli selke\u00e4sti takamatkalainen, vaikka \u00e4\u00e4nioikeusuudistus her\u00e4tti maaseudun naisten keskuudessa innostusta sek\u00e4 laajaa vastuuntuntoa. Kun kahta erillist\u00e4 maalaispuoluetta alettiin sorvata vuonna 1907 yhdeksi maalaisliitoksi, erityisesti Pohjois-Pohjanmaalta nousi kiinnostusta niin naisten kuin miestenkin taholta erillisen naisj\u00e4rjest\u00f6n perustamiseksi. Oulun l\u00e4\u00e4nin maalaisliittolaisten kokouksessa p\u00e4\u00e4dyttiinkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kempelel\u00e4isen Naimi Tuohinon pontevan alustuksen ja kokousta edelt\u00e4neiden lehtikirjoitusten pohjalta koko maata k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n maalaisliiton naisosaston perustamista paikallisyhdistyksien kylkeen perustettavien naisosastojen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Aloite naisj\u00e4rjest\u00f6ksi k\u00e4siteltiin tammikuussa 1908 Tampereella maalaisliittojen yhteisess\u00e4 kokouksessa. Asian esittelij\u00e4ksi ei kuitenkaan valikoitunut alkuper\u00e4inen esittelij\u00e4 Tuohino vaan viipurilainen kansanedustaja Hilma R\u00e4s\u00e4nen. Molemmat naiset olivat julkaisseet naisasiaa sek\u00e4 \u2013j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 koskevia tekstej\u00e4 jo pidemm\u00e4n aikaa. Molemmat my\u00f6s ajoivat naisten aseman ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden kohentamista, eroa oli toteutustavassa. Tuohino esitti poliittisen naisj\u00e4rjest\u00f6n perustamista, jota R\u00e4s\u00e4nen piti siveett\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja radikaalina vaihtoehtona \u2013 h\u00e4n n\u00e4ki maaseudun naisten yhteiskunnallisen ymm\u00e4rryksen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. R\u00e4s\u00e4nen jatkoi, ett\u00e4 heti kun nainen alkaa ajatella yhteiskunnallisesti, h\u00e4nell\u00e4 on mahdollisuus toimia puolueessa aivan samoin kuin miehenkin. Naisj\u00e4rjest\u00f6n tilalle ehdotettiin valistushenkisten ompelu- ja k\u00e4sity\u00f6seurojen perustamista paikallisyhdistyksien yhteyteen. Kokous jakautui n\u00e4kemyksiss\u00e4\u00e4n l\u00e4hes tasan, my\u00f6s naisten mielipide jakautui. R\u00e4s\u00e4sen n\u00e4kemys voitti ja naisj\u00e4rjest\u00f6 j\u00e4i perustamatta useaksi vuosikymmeneksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hilma R\u00e4s\u00e4nen, Maalaisliiton ensimm\u00e4inen naiskansanedustaja, alusti naisj\u00e4rjest\u00f6n perustamista vastaan Tampereella Maalaisliiton edustajakokouksessa vuonna 1908.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

”H\u00e4nen [naisen] ajattelematon kanap\u00e4isyytens\u00e4 se h\u00e4net \u2013 varsinkin ahtaassa taloudellisessa asemassa ollen \u2013 helposti houkuttelee apuriksi niiden, jotka r\u00e4yh\u00e4ten suurilla sanoilla ja silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4tempuilla hetkess\u00e4 paradiisin lupaavat maailmaan luoda.” – Hilma R\u00e4s\u00e4nen <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Kokonaan naisten osallistumista oman organisaation puuttuminen ei est\u00e4nyt: naisia oli maalaisliiton puoluekokouksissa virallisina edustajina ja yksitt\u00e4isi\u00e4 naisia valittiin puolueorganisaatioon monille tasoille. Maalaisliitto sai yhden naiskansanedustajan ensimm\u00e4isiss\u00e4 kaksissa vaaleissa. Kyse oli kuitenkin vain pienest\u00e4 naisaktiivijoukosta, yleisemminkin maaseudun naisilla oli haasteena p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4ksytysti osalliseksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Suhtautuminen naisten poliittiseen her\u00e4\u00e4misen oli maalaisliitossa kaksijakoista: toisaalta korostettiin naisten osuuden t\u00e4rkeytt\u00e4, nais\u00e4\u00e4ni\u00e4 kun tarvittiin, mutta toisaalta esimerkiksi ensimm\u00e4isi\u00e4 kansanedustajaehdokkaita valittaessa naisten innokkuutta ehdokkaiksi paheksuttiin julkisestikin. Maaseudun naisten poliittinen toiminta muovautui suurimmaksi osaksi ompeluseura- ja lukupiiritoiminnaksi sek\u00e4 iltamien em\u00e4nn\u00f6inniksi.<\/p>\n\n\n\n

PERHEKESKEISYYDEN EETOS<\/h2>\n\n\n\n

Kun vertaa naisten poliittista aktiivisuutta ja my\u00f6s maalaisliiton naisj\u00e4rjest\u00f6n viiv\u00e4stym\u00e4\u00e4 yleispoliittiseen tilanteeseen, on havaittavissa joitain yhtym\u00e4kohtia ja samantahtisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kahdet ensimm\u00e4iset vaalit ennen toisen sortokauden alkua olivat naisten aktivoitumisen aikaa ja n\u00e4in my\u00f6s maalaisliitossa: naiset l\u00e4htiv\u00e4t ehdolle vaaleihin, kirjoittelivat aktiivisesti lehtiin ja kaipasivat naisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisena sortokautena el\u00e4m\u00e4 keskittyi selviytymiseen ja koteihin, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ollut hedelm\u00e4llist\u00e4 aikaa puolueille eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puolueiden naistoimijoille. Puolueilla oli sek\u00e4 taloudellisia haasteita ett\u00e4 puutetta aktiivisista j\u00e4senist\u00e4. My\u00f6s maalaisliitossa toiminta hiipui eik\u00e4 naisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 haikailtu. Toisaalta puolueiden ahdingosta huolimatta ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4 naisia valittiin eduskuntaan eniten vuoden 1916 vaaleissa. T\u00e4ll\u00f6in per\u00e4ti 25 naista aloitti kansanedustajana, joukossa ei kuitenkaan ollut yht\u00e4\u00e4n maalaisliittolaista naista.<\/p>\n\n\n\n

Itsen\u00e4isyyden j\u00e4lkeen naiskansanedustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tippui huomattavasti verrattuna \u00e4\u00e4nioikeuden saavuttamisen j\u00e4lkeisiin vuosiin. Aallonpohja oli vuoden 1930 vaaleissa, t\u00e4ll\u00f6in naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 eduskunnassa j\u00e4i 5,5 prosenttiin. Syyksi on arveltu yhteiskunnalliseksi ihanteeksi noussutta \u00e4itiytt\u00e4: naisen teht\u00e4v\u00e4 perheen\u00e4itin\u00e4 oli Martta-liiton, raittiusliikkeen ja poliittisten naisj\u00e4rjest\u00f6jenkin kautta korostunut eik\u00e4 poliittinen aktiivisuus sopinut t\u00e4h\u00e4n kuvaan.<\/p>\n\n\n\n

Oma naiskansanedustaja oli pitk\u00e4\u00e4n poikkeus my\u00f6s maalaisliitolle. Vuoden 1910 j\u00e4lkeen oli taukoa, kunnes Bertta Pyk\u00e4l\u00e4 nousi eduskuntaan ja toimi kansanedustajana vuosina 1917\u20131922. Aino Luostarinen vuosina 1927\u20131930 ja Tilda L\u00f6thman-Koponen vuosina 1929\u20131930. Vuoden 1930 vaaleissa ei noussut eduskuntaan yht\u00e4\u00e4n maalaisliittolaista naista. Vasta vuodesta 1933 alkaen on maalaisliitolla ollut aina yksi tai useampi naiskansanedustaja. <\/p>\n\n\n\n

Sosiaalidemokraattien Miina Sillanp\u00e4\u00e4 nousi ensimm\u00e4iseksi naisministeriksi vuonna 1927, mutta valintaa voi pit\u00e4\u00e4 poikkeamana yleiseen tilanteeseen, sill\u00e4 seuraavan kerran nainen n\u00e4htiin ministerin\u00e4 vasta vuonna 1947. Ensimm\u00e4inen maalaisliittolainen naisministeri saatiin vuonna 1953. <\/p>\n\n\n\n

ASENNEILMAPIIRI MUUTTUU<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskunnan ja ideologioiden muutos uuteen tasa-arvoiseen osallistumisoikeuteen tapahtui siis lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 hitaammin ja \u00e4\u00e4nioikeuden j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 naisten todelliset poliittiset vaikutusmahdollisuudet j\u00e4iv\u00e4t maalaisliiton sis\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4isiksi. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s muissa puolueissa: poliittinen naisj\u00e4rjest\u00f6 ei taannut poliittista valtaa vaan naisten toiminta ajautui herk\u00e4sti marginaaliseksi ompeluseuratoiminnaksi taikka huolenpidoksi moraaliarvoista.<\/p>\n\n\n\n

Sortokausien, Suomen itsen\u00e4istymisen ja sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen naisia koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 parani. Naiset saivat kunnallisiin vaaleihin yleiset ja yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet vuonna 1917. My\u00f6s sosiaali- ja edusmieslait eteniv\u00e4t: miesten edusmiesasema lakkautettiin vuonna 1929, naisia erityisesti koskettaneet sosiaalilait uudistettiin 1920-luvulla ja \u00e4itiyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 rakennettiin 1930-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Vasta 1930-luvun edetess\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t havahtuivat yhteiskunnallisen ty\u00f6n merkitykseen naisten aseman parantamisessa. Poliittisen ty\u00f6n merkitys kasvoi lakiuudistusten my\u00f6t\u00e4, kun niiden kautta n\u00e4htiin naisten aseman parantuminen konkreettisesti. T\u00e4st\u00e4 maalaisliitonkin naiset saivat uutta puhtia ja vuosikymmenen edetess\u00e4 alkoivat puheet naisten aktivoimisesta sek\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4ytymisest\u00e4 her\u00e4t\u00e4 uuteen kukoistukseen. \u00c4itiyslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamisen aikaan<\/p>\n\n\n\n

1930-luvun loppupuolella oman maalaisliiton naisj\u00e4rjest\u00f6n perustaminen oli jo \u00e4\u00e4neen esitetty toive. Maalaisliiton naiset perustettiin virallisesti huhtikuussa 1941, toiminta k\u00e4ynnistyi kuitenkin ep\u00e4virallisesti jo ennen sotia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Julia Koskinen poliittisen historian oppiaineesta. Koskisen v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sittelee poliittisen naisj\u00e4rjest\u00f6n valtaa ja merkityst\u00e4 Maalaisliitto-Keskustassa. Tutkimusta rahoittaa Keskitien s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunnallinen muutos lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kautta ei takaa v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ideologis-kulttuurista muutosta vaan asenteiden muovautuminen vaatii aikaa. Vaikka yleinen ja yht\u00e4l\u00e4inen \u00e4\u00e4nioikeus saavutettiin Suomessa jo 1900-luvun alussa, paheksuttiin naisten osallistumista politiikkaan my\u00f6s naisten toimesta viel\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeusuudistuksen j\u00e4lkeenkin. Erityisesti maalaisliitossa naisten osallistuminen ja j\u00e4rjest\u00e4ytyminen vaati totuttautumista. Vasta 1930-luvulla ilmassa oli merkkej\u00e4 asenneilmapiirin muutoksesta. Syrj\u00e4inen ja piskuinen pohjolan kolkka sai… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[338,337,13,339,33,61,28,91],"class_list":["post-1818","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-maalaisliitto","tag-naisjarjestot","tag-poliittinen-historia","tag-tasa-arvo","tag-tohtorikoulutus","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1818"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1818\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1842,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1818\/revisions\/1842"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}