{"id":1844,"date":"2023-06-06T11:21:36","date_gmt":"2023-06-06T08:21:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1844"},"modified":"2023-06-08T12:09:28","modified_gmt":"2023-06-08T09:09:28","slug":"onko-sodan-harjoittelu-vieraan-valtion-maaperalla-mahdollista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2023\/06\/06\/onko-sodan-harjoittelu-vieraan-valtion-maaperalla-mahdollista\/","title":{"rendered":"Onko sodan harjoittelu vieraan valtion maaper\u00e4ll\u00e4 mahdollista?"},"content":{"rendered":"\n

Perehdyin viime vuonna opintojeni vuoksi Espanjan sis\u00e4llissotaan (1936\u20131939). T\u00e4m\u00e4 sai minut pohtimaan, onko t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin mahdollista harjoitella sotaan toisen valtion maaper\u00e4ll\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Aiheeseen tutustuessani pidin Antony Beevorin teosta Taistelu Espanjasta: Espanjan sis\u00e4llissota 1936\u20131939<\/em> (2006) kiinnostavana. Kirjasta tulivat ilmi Neuvostoliiton, Italian ja Saksan roolit ja motiivit osallistua toisen valtion sis\u00e4llissotaan. Yhten\u00e4 motiiveista kaikilla mailla oli sotilaallinen harjoittelu tulevan suursodan varalta.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliitto, Italia ja Saksa n\u00e4kiv\u00e4t<\/a> Espanjan sis\u00e4llissodan mahdollisuutena testata aseitaan ja sotataktiikkaansa. Beevor mainitseekin, kuinka yrityksist\u00e4\u00e4n huolimatta Neuvostoliitto ei juurikaan hy\u00f6tynyt Espanjan sis\u00e4llissotaan osallistumisesta t\u00e4ss\u00e4 suhteessa, sill\u00e4 puna-armeija ei oppinut taktisesti paljoa uutta.<\/p>\n\n\n\n

Samaisessa teoksessaan Beevor kirjoittaa, ett\u00e4 toisin kuin Neuvostoliitto, Saksa onnistui \u2013 muun maailman ep\u00e4onneksi \u2013 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Espanjan sis\u00e4poliittista kriisi\u00e4. Hitlerin Saksa sai sis\u00e4llissodassa mahdollisuuden kouluttaa miehi\u00e4\u00e4n, testata uusia aseitaan ja sotataktiikkaansa. Maa tulisi toteuttamaan oppejaan pian toisessa maailmansodassa.<\/p>\n\n\n\n

Saksan tavoin Italia<\/a> k\u00e4ytti tilaisuutensa testaten ja kehitt\u00e4en sotataktiikoitansa. Niihin lukeutuivat valitettavasti my\u00f6s siviiliv\u00e4est\u00f6n pommitukset Valenciassa, Kataloniassa ja Aragoniassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Saksalaisen Condor Legioonan joukkoja paraatissa espanjalaisten joukkojen kanssa –
Kuva: WikimediaCommons <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

12 vuotta toiminut L\u00e4hi-Id\u00e4n harjoittelutanner<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mutta voiko viel\u00e4 nykyisinkin jokin maa tai maiden v\u00e4linen liitto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkin toisen valtion kriisi\u00e4 ja sotatilaa siihen, ett\u00e4 se harjoittelee ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tilannetta itse?<\/p>\n\n\n\n

Syyrian vuonna 2011 alkanutta sis\u00e4llissotaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n tilanteesta, jossa kansainv\u00e4liset voimat ovat liittyneet yhden valtion omaan kriisiin. Erityisesti suurvallat kuten Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat k\u00e4ytt\u00e4neet<\/a> viimeiset 12 vuotta Syyriaa er\u00e4\u00e4nlaisena harjoitusn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4\u00e4n. Poliittiset toimijat ottavat yhteen Syyriassa sotilaallisesti, mutta \u201ddiplomaattiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n verhoiltuna\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Syyrian ohella Yhdysvallat on l\u00e4hett\u00e4nyt vuosien saatossa valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n joukkojaan ja aseitaan Afganistaniin. Maan liittymist\u00e4 sotaan tulee tarkastella kriittisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Azazin kaupungin raunioita Syyrian sis\u00e4llissodassa vuonna 2012 – Kuva: Scott Bob via WikimediaCommons <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhdysvallat ajaa omaa etuaan testaamalla erilaisia taktiikoita ja aseita mahdollista tulevaisuudessa syttyv\u00e4\u00e4 sotaa varten, sek\u00e4 p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4kseen asemaansa maailman sotilaallisena suurvaltana. Lukuiset siviilit ovat joutuneet yhdysvaltalaisten iskujen uhreiksi. Esimerkiksi vuonna 2018 maa k\u00e4ytti  kemikaalisia aseita<\/a> Damaskosin l\u00e4hell\u00e4, jonka seurauksena kuoli ainakin 40 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvallat toimii siis samoin kuin Italia Espanjan sis\u00e4llissodassa: raa\u2019asti siviileist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisen valtion sis\u00e4ist\u00e4 kriisi\u00e4. Eik\u00e4 Yhdysvallat ole ainoa valtio, joka toimii n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppalainen esimerkki sodan harjoittelusta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toisena, mutta hyvin eri tyylisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 vieraan valtion maaper\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 oman maan sotilaallisten etujen ajamiseen, toimii Ven\u00e4j\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 miehitti Krimin, Ukrainalle kuuluvan alueen, vuonna 2014. Muut valtiot antoivat miehityksen kest\u00e4\u00e4 aina kokonaisvaltaisen hy\u00f6kk\u00e4yssodan alkamiseen 24.2.2022 asti. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 aloitti \u201dtodellisen\u201d sodan Ukrainaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Krimin miehityst\u00e4 seuranneita kahdeksaa vuotta voidaan mielest\u00e4ni pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena pitk\u00e4kestoisena joukkojen ja aseiden testausoperaationa, jossa ei ole osallisena toista suurvaltaa. On vain Ven\u00e4j\u00e4, Ukraina ja krimil\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n tarkasteleminen on kuitenkin haastavaa t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ven\u00e4l\u00e4iset n\u00e4kev\u00e4t Krimin kuuluvan heille, joten ven\u00e4l\u00e4isille heid\u00e4n armeijansa sotaharjoitukset tapahtuvat kotimaassa. Heille Krim on osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Sen sijaan, l\u00e4nsimaisesta perspektiivist\u00e4 katsottuna Krim on osa Ukrainaa. N\u00e4in ajatellen Ven\u00e4j\u00e4 on toteuttanut sotilaallisia harjoituksia toisen valtion maaper\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n yhten\u00e4 tavoitteena hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Krimille on toiminut maan geopoliittisen aseman vahvistaminen. Yhdysvallat sen sijaan ei tavoittele, ainakaan virallisten julkaisujensa mukaan, maantieteellist\u00e4 valtaa Syyriasta tai Afganistanista.<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 Krimille on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 samanlaisia motiiveja kuin Neuvostoliiton, Saksan ja Italian osallistumisessa Espanjan sis\u00e4llissotaan. Putinin armeija on testannut kalustoaan ja kouluttanut sotilaitaan sen maan rajan tuntumassa johon hy\u00f6kk\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sotavalmius turvan takaajana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on aloittanut Suomessa suuren mittaluokan keskustelun maamme turvallisuudesta. Suomi on koko olemassaoloaikansa tasapainotellut id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4. Nyt Ven\u00e4j\u00e4n uhka on suurempi kuin vuosikymmeniin.<\/p>\n\n\n\n

Ei ole syyt\u00e4 unohtaa viimeisen vuoden ajan Suomen t\u00e4rkeint\u00e4 ulkopoliittista asiaa: Natoa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui t\u00e4ysin helmikuussa 2022. It\u00e4naapurimme vaihtoi sotilaallisen harjoittelun Ukrainassa todelliseen sotaan. T\u00e4m\u00e4 takasi sen, ett\u00e4 reilu vuosi sodan alkamisesta Suomi on Naton j\u00e4sen.<\/p>\n\n\n\n

Nato j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 j\u00e4senmaidensa sek\u00e4 j\u00e4senmaiden ulkopuolisten valtioiden kanssa sotilasharjoituksia. Miten t\u00e4m\u00e4 sitten eroaa niin kutsutusta suoraan sotaan harjoittelusta toisen valtion alueella, kuten tapahtui Espanjan sis\u00e4llissodassa?<\/p>\n\n\n\n

Nato mainitsee sivuillaan<\/a> suoraan, kuinka sen sotaharjoitusten tarkoituksena on testata muun muassa erilaisia taktiikoita ja j\u00e4rjestelmi\u00e4. Sotaharjoituksista on sovittu etuk\u00e4teen, eiv\u00e4tk\u00e4 ne perustu tai ota osaa olemassa olevaan konfliktiin tai kriisiin, vaan ovat niin sanotusti keinotekoisia.<\/p>\n\n\n\n

Tuleviin sotiin harjoitellaan siis edelleen. Aivan kuten Saksa teki Espanjan sis\u00e4llissodassa, my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 on valmistautunut vieraan maan alueella tulevaan hy\u00f6kk\u00e4yssotaansa. Vaikka Yhdysvallat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4 harjoitustantereenaan Ven\u00e4j\u00e4n tavoin, ei maa kuitenkaan ole aloittanut sotaa, jossa sen tavoitteena on vallata itsen\u00e4inen valtio. Ven\u00e4j\u00e4 ja Natsi-Saksa sen sijaan on toiminut n\u00e4in. L\u00e4nsimaat kuten Yhdysvallat sek\u00e4 Nato eiv\u00e4t harjoittele tietty\u00e4 sotaa varten, mutta pit\u00e4v\u00e4t sotavalmiutta mahdolliseen sotaan yll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on selke\u00e4 ero Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Karoliina Kankaansyrj\u00e4 aloittaa syksyll\u00e4 maisteriopintojensa toisen vuoden. H\u00e4n on suorittanut erikoistumisopinnot kansainv\u00e4listen suhteiden historiasta. Kirjoitus on laadittu osana yleistajuisen artikkelin kirjoittamisen kurssia. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perehdyin viime vuonna opintojeni vuoksi Espanjan sis\u00e4llissotaan (1936\u20131939). T\u00e4m\u00e4 sai minut pohtimaan, onko t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin mahdollista harjoitella sotaan toisen valtion maaper\u00e4ll\u00e4? Aiheeseen tutustuessani pidin Antony Beevorin teosta Taistelu Espanjasta: Espanjan sis\u00e4llissota 1936\u20131939 (2006) kiinnostavana. Kirjasta tulivat ilmi Neuvostoliiton, Italian ja Saksan roolit ja motiivit osallistua toisen valtion sis\u00e4llissotaan. Yhten\u00e4 motiiveista kaikilla mailla oli sotilaallinen harjoittelu… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1844","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1844"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1853,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions\/1853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}