![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2024\/03\/Junila.jpg\")
On siis monia tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 Sunilaa ei ole juuri aikaisemmin tutkittu. Mutta kun ajattelee sit\u00e4, ett\u00e4 Maalaisliitto oli 1920- ja 1930-luvuilla Suomen merkitt\u00e4vimpi\u00e4 puolueita ja maa agraarinen, niin on suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteen aikakauden keskeisimp\u00e4\u00e4n poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttajaan ei ole rohjettu tutkimuksessa tarttua.<\/p>\n\n\n\n
Koska historiantutkimuksen yksi teht\u00e4v\u00e4 on tuoda esiin menneisyyden moninaisuuden \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja syvent\u00e4\u00e4 kuvaamme siit\u00e4 mit\u00e4 tapahtui, oli perusteltua ryhty\u00e4 tutkimaan J. E. Sunilaa ja h\u00e4nen toimintaansa. Ilman t\u00e4m\u00e4n toiminnan ja sen taustojen tuntemista j\u00e4\u00e4 kuvamme 1920- ja 1930-lukujen poliittisesta todellisuudesta vajavaiseksi.<\/p>\n\n\n\n Mutta onko mahdollista tutkia henkil\u00f6\u00e4, jolta ei ole j\u00e4\u00e4nyt henkil\u00f6kohtaista arkistoa? Se on ilman muuta mahdollista, sill\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4, joka on ollut omana aikanaan merkitt\u00e4v\u00e4 toimija, j\u00e4\u00e4 luonnollisesti j\u00e4lki\u00e4, joita seuraamalla pystyy hakemaan ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia tutkimuskysymyksiin. Ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 t\u00e4llaisen tutkimuksen tekeminen kuitenkin on, koska se edellytti huomattavan l\u00e4hdeaineistomassan l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suureen aineistoon kuului niin arkistol\u00e4hteit\u00e4, painettuja l\u00e4hteit\u00e4 kuin kirjallisuuttakin, ja ne kaikki avasivat omalta osaltaan Sunilan roolia ja asemaa omassa ajassaan. Keskeist\u00e4 oli my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4sitykseen siit\u00e4, millainen maailmankatsomus Sunilalla oli, miten se oli syntynyt ja miten se vaikutti h\u00e4nen poliittiseen toimintaansa ja sit\u00e4 kautta Suomen poliittiseen todellisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Pureutumalla t\u00e4h\u00e4n maailmankatsomukseen ja kontekstoimalla se siihen miten Sunila toimi politiikassa, voidaan havaita, miten h\u00e4nest\u00e4 vallinnut k\u00e4sitys ainoastaan maataloustuottajien etujen ajajana on sangen yksipuolinen. Sunila oli kyll\u00e4 maatalouspoliitikko ja tuottajien asia oli h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4, mutta sen taustalla olevaa yhteiskunnallista n\u00e4kemyst\u00e4 ei ole tunnistettu.<\/p>\n\n\n\n Tutkimalla tarkasti Sunilaa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli varsin yhteiskunnallinen poliitikko, jolla oli selv\u00e4 visio siit\u00e4, miten kansakunta tulisi saada ehe\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, samoin kuin sen, ett\u00e4 Sunila toi Maalaisliittoon mukanaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ja vaikutteita, jotka h\u00e4n oli omaksunut lukuisilla opintomatkoillaan. N\u00e4it\u00e4 ulkomaisia vaikutteita ei ole juurikaan aiemmin otettu huomioon, vaikka niiden merkitys oli varsin suuri siin\u00e4, miten yhteiskunnan eheytt\u00e4 pyrittiin rakentamaan maatalouselinkeinoa lujittamalla. Agraarisessa maassa oli luonnollista, ett\u00e4 katse suunnattiin maatalouteen. Huomattavaa on my\u00f6s, ett\u00e4 poliittisella urallaan Sunila pyrki sovittelemaan eri maatalousryhmien etuja yhteen.<\/p>\n\n\n\n Sunilan merkitys siin\u00e4, ett\u00e4 Maalaisliitosta tuli sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana huomattava voimatekij\u00e4, osoittautuu siis varsin suureksi. Tutustumalla h\u00e4nen toimintaansa selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 h\u00e4n oli vahva kansanvallan puolustaja, joka sek\u00e4 ammatillisella ett\u00e4 poliittisella toiminnallaan pyrki taistelemaan sek\u00e4 \u00e4\u00e4rioikealta ett\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmalta tulleita uhkia vastaan. Sunila voidaankin lukea niihin t\u00e4rkeisiin integraatiopoliitikkoihin, jotka toiminnallaan ratkaisivat yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan ja estiv\u00e4t Suomen vaipumisen diktatuuriin maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n\n\n\n Voidaankin todeta, ett\u00e4 sellaisen henkil\u00f6n, jolta ei ole j\u00e4\u00e4nyt omaa arkistoa, tutkiminen on t\u00e4ysin mahdollista, kuten joulukuussa 2023 tarkastettu v\u00e4it\u00f6skirjani Agrarismin aallonharjalla: J. E. Sunila maalaisliittolaisena poliitikkona ja p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4<\/em> osoittaa. Tutkimus on my\u00f6s merkityksellist\u00e4, sill\u00e4 jos ei tunne Sunilaa ja h\u00e4nen toimintaansa ja sen taustoja, ei voi t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Suomen poliittisen el\u00e4m\u00e4n yht\u00e4 voimatekij\u00e4\u00e4, Maalaisliittoa. Sunilan tutkimisen tarkoituksena onkin ollut syvent\u00e4\u00e4 kuvaa 1920- ja 1930-lukujen Maalaisliitosta ja sit\u00e4 kautta tarkentaa my\u00f6s kuvaa Suomen poliittisesta todellisuudesta kyseisen\u00e4 aikana.<\/p>\n\n\n\n Tuomas Rantala<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja vieraileva tutkija Turun yliopistossa, joka on perehtynyt etenkin Suomen poliittiseen historiaan maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Rantalan poliittisen historian v\u00e4it\u00f6skirja Agrarismin aallonharjalla: J. E. Sunila maalaisliittolaisena poliitikkona<\/em> tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2023.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Useimmille nykyajan ihmisille J. E. Sunilan (1875\u20131936) nimi ei sano juuri mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli kuitenkin omana aikanaan hyvin tunnettu hahmo, toimihan h\u00e4n kaksi kertaa p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ja kolme kertaa maatalousministerin\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s harkittiin Maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 1925 presidentinvaaliin. Sunila oli siis 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Maalaisliiton johtavia poliitikkoja. N\u00e4kyvyytt\u00e4 Sunilalle toi my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n kuului… <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2024\/03\/Junila2-723x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2024\/03\/sunila3.jpg\")