{"id":1897,"date":"2024-11-05T18:03:06","date_gmt":"2024-11-05T15:03:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1897"},"modified":"2024-11-08T12:47:31","modified_gmt":"2024-11-08T09:47:31","slug":"teiniliitto-nuorten-yhteiskunnallisen-valveutumisen-foorumina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2024\/11\/05\/teiniliitto-nuorten-yhteiskunnallisen-valveutumisen-foorumina\/","title":{"rendered":"Teiniliitto nuorten yhteiskunnallisen valveutumisen foorumina"},"content":{"rendered":"\n

Teiniliitto, vimma ja rakkaus<\/em> -hankkeen p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaari 23.10.2024<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen<\/a>\u00a0p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaari 23.10<\/a>. Helsingin Cinema Orionissa ker\u00e4si noin satakunta osallistujaa muistelemaan omaa aikaansa Suomen Teiniliitossa sek\u00e4 keskustelemaan hankkeen p\u00e4\u00e4tuotoksesta, Vimmaa ja voimaa<\/em> -kirjasta<\/a>. Seuratessani entisten teiniliittolaisten vilkasta keskustelua minulle konkretisoitui se, kuinka t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnallisen aktiivisuuden foorumi Teiniliitto oli monille ollut. Oppikoululaisten j\u00e4rjest\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi usealle yhteiskunnallisesti aktiiviselle nuorelle ensikosketuksena yhdess\u00e4 toimimiseen ja vaikuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin kantava teema oli ylisukupolvisuuden kokemus. Seminaariin osallistui entisi\u00e4 teinej\u00e4 Teiniliiton eri aikakausilta, varhaisimmat olivat toimineet Teiniliitossa 1950-luvulla ja my\u00f6h\u00e4isimm\u00e4t Teiniliiton viimeisimpin\u00e4 vuosina. Paikalla olivat my\u00f6s Teiniliiton seuraajan, Suomen Lukiolaisten Liiton, liittohallituksen kaksi edustajaa. Sukupolvet n\u00e4kyiv\u00e4t keskustelussa sek\u00e4 erottavana ett\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi Irja Eskolan, Ilkka-Christian Bj\u00f6rklundin, Pauli Kettusen, Satu Hassin ja Santtu Luodon puheenvuoroissa n\u00e4kyiv\u00e4t Teiniliiton eri sukupolvet ja liiton elinkaari, kun jo 1950-luvulla Teiniliitossa toiminut Eskola muisteli Teiniliittoa \u201dep\u00e4poliittisena, \u00a0mutta aktiivisena toimintana\u201d, Bj\u00f6rklund vanhojen perinteiden murtamisen v\u00e4yl\u00e4n\u00e4, Kettunen sen sijaan osana suurta kansainv\u00e4list\u00e4 muutosta, Hassi omana yhteiskunnallisen kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00e4n ja viimeisimpin\u00e4 vuosina Teiniliitossa toiminut Santtu Luoto \u201dleluna, joka oli ihan kiva, mutta, jota ei en\u00e4\u00e4 tarvittu\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka sukupolvet n\u00e4kiv\u00e4t Teiniliiton ja Teiniliitossa toimimisen eri tavalla, samalla jokaista entist\u00e4 teini\u00e4 yhdisti kokemus nuoruuden vimmasta ja halusta toimia yhdess\u00e4. Teiniliitossa toimiminen olikin poikkeuksetta ollut jokaiselle seminaarin teinille aktiivisen yhteistoiminnan aikaa sukupolvesta riippumatta. Teiniliitto nostettiin merkitt\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 Teiniliitossa nuoret \u201dvapautuivat\u201d eli p\u00e4\u00e4siv\u00e4t luontevasti toimimaan yhdess\u00e4 vastakkaisen sukupolven kanssa. T\u00e4llaista mahdollisuutta nuorilla ei ollut aikaisemmin ollut.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Cinema Orion ker\u00e4si noin satakunta osallistujaa muistelemaan omia teiniaikojaan sek\u00e4 keskustelemaan Vimmaa ja voimaa -kirjasta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vimmaa ja voimaa -kirja sek\u00e4 seminaarin puheenvuorot painottuivat enemm\u00e4n liiton puoluepolitisoitumisen aikaan, jolloin teinien vimma oli voimakkaimmillaan. Eskola pohtikin, miksi historiantutkimuksen mielenkiinto tuntuu olevan vahvemmin puoluepolitisoitumisen tai radikalisoitumisen ajassa verrattuna varhaisempiin vaiheisiin. Aikaisemmat vaiheet olisivat Eskolan mukaan ansainneet enemm\u00e4n sivuja ja huomiota hankkeen tuottamassa kirjassa. My\u00f6s Risto Volanen huomautti, ett\u00e4 kirja katsoo Teiniliiton my\u00f6hemm\u00e4n historian n\u00e4k\u00f6kulmasta liiton aiempia vaiheita. Kirjaan liittyv\u00e4 kritiikki oli kokonaisuudessaan hyvin perusteltua ja rakentavaa.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti puoluepolitisoitumisen ajan teinit muistelivat Teiniliitossa toimimisen aikaa my\u00f6nteisesti ja haikeudella. Esimerkiksi Hassi muisteli, miten Teiniliiton aika oli hyv\u00e4\u00e4 aikaa olla nuori. Teiniliitto oli kasvattanut teinej\u00e4 aikuisiksi, ja monet olivat l\u00f6yt\u00e4neet Teiniliiton kautta yst\u00e4vi\u00e4, kumppanin tai innostuksen tulevaan uraan. Toisaalta samalla monet tunnistivat Teiniliiton kielteiset puolet, kuten jatkuvat sis\u00e4iset kiistat ja holtittoman taloudenhoidon. Teiniliiton liiallista radikalisoitumista esimerkiksi Olli Ojanen luonnehti niin, ett\u00e4 liitto oli v\u00e4hitellen ajautunut \u201dher\u00e4tysliikkeen henkeen\u201d. Teiniliitosta oli Ojasen mukaan tullut nuorten pelikentt\u00e4, ja olikin ik\u00e4v\u00e4\u00e4 katsottavaa, miten liitto ajoi itsens\u00e4 alas. Hassin mielest\u00e4 harmillista oli my\u00f6s se, ett\u00e4 Teiniliiton saavutus, kouluihin lobatut kouluneuvostovaalit, ep\u00e4onnistuivat ja niist\u00e4 tuli \u201dihan muuta mit\u00e4 piti\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Satu Hassi muistelemassa omaa teiniaikaansa. Teiniliitto toimi Hassille vahvan yhteiskunnallisen kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teiniliitto antoi aktiivinuorille kuitenkin hy\u00f6dyllisi\u00e4 oppeja. Osallistujat nostivat yhdeksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 opeista kokoustekniikan, josta oli ollut apua niin taloyhti\u00f6n kokouksissa kuin ministerin teht\u00e4viss\u00e4kin. Teiniliiton riitaisat kokoukset ja poliittinen vehkeily opettivat nuoria siet\u00e4m\u00e4\u00e4n monenlaisia asioita tulevalla urallaan. Kettunen korostikin, ett\u00e4 kokemukset Teiniliitossa toimimisesta ovat tuottaneet h\u00e4nelle taitoja ja kykyj\u00e4 toimia tilanteissa, joissa \u201dasiat ovat menneet umpikujaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Teiniliitto tuli tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n vuonna 1983. 1970-luvun loppupuolisko oli Teiniliitolle kitumisen aikaa, kun talousongelmat ja merkitt\u00e4v\u00e4 j\u00e4senkato vaivasivat liittoa. Teiniliitto olikin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun teineille hyvin erilainen yhteis\u00f6 kuin mit\u00e4 se oli ollut aikaisemmille teinisukupolville. Luoto tiivisti liiton loppuaikojen tunnelman sanoessaan, ett\u00e4 Teiniliiton kuolema tuntui ik\u00e4v\u00e4lt\u00e4, mutta samalla Teiniliitto oli ollut vain \u201dsein\u00e4t\u201d. Luoto korosti, ett\u00e4 seuraava sukupolvi tulisi perustamaan uuden liiton, jos se halusi tehd\u00e4 niin. Luodon erinomainen huomio oli my\u00f6s se, ett\u00e4 jokainen uusi sukupolvi toteuttaa Teiniliiton ideaa eli ihmiseksi kasvamista ja kehittymist\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen kehitys ei vain tapahdu Teiniliiton kaltaisessa rakenteessa.<\/p>\n\n\n\n

Ilahduttavaa oli seminaarin lopussa kuulla my\u00f6s Lukiolaisten Liiton liittohallituksen edustajan puheenvuoro. Liittohallituksen edustaja Samuel Oliveros De Nordenflicht vertaili Teiniliiton ja Lukiolaisten Liiton toimintaa ja nosti merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi eroksi nykyisen puoluepoliittisuuden puuttumisen. Samaakin liitoista kuitenkin l\u00f6ytyi, sill\u00e4 edustaja oli samaa mielt\u00e4 entisten teinien kanssa kokoustekniikasta ja sen oppimisen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4. Oliveros De Nordenflicht kertoi my\u00f6s siit\u00e4, miten Teiniliiton maine el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin vahvana Lukiolaisten Liitossa. Edustajan lausahdus \u201dvanhat ukot teki ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 asioita\u201d sai Cinema Orinionin salin entiset teinit naurahtamaan. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 huomasin sen, miten entiset teinit ja nykynuoret nivoutuivat yhteen naurunremakassaan. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 niin Teiniliiton aikoina kuin nyky\u00e4\u00e4nkin, on nuorison teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 katsoa kriittisesti aikaisempien sukupolvien toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen tutkijat Ville Soimets\u00e4, Essi Jouhki ja Liisa Lalu yhdess\u00e4 Lukiolaisten Liiton liittohallituksen edustajan Samuel Oliveros De Nordenflichtin kanssa. Oliveros De Nordenflicht viihdytti entisi\u00e4 teinej\u00e4 puheenvuorollaan.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Emmi Kataja <\/em><\/p>\n\n\n\n

Kataja on graduvaiheen opiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti kylm\u00e4n sodan ajan Suomesta ja puoluehistoriasta.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto – Poliittinen historia <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaari 23.10.2024 Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen\u00a0p\u00e4\u00e4t\u00f6sseminaari 23.10. Helsingin Cinema Orionissa ker\u00e4si noin satakunta osallistujaa muistelemaan omaa aikaansa Suomen Teiniliitossa sek\u00e4 keskustelemaan hankkeen p\u00e4\u00e4tuotoksesta, Vimmaa ja voimaa -kirjasta. Seuratessani entisten teiniliittolaisten vilkasta keskustelua minulle konkretisoitui se, kuinka t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnallisen aktiivisuuden foorumi Teiniliitto oli monille ollut. Oppikoululaisten j\u00e4rjest\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi usealle yhteiskunnallisesti… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":1898,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[13,349,342,350],"class_list":["post-1897","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-poliittinen-historia","tag-suomen-lukiolaisten-liitto","tag-teiniliitto","tag-yhteiskunnallinen-aktiivisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1897"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1897\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1911,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1897\/revisions\/1911"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}