![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2025\/05\/Hyndman-Rizk-1-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nLibanonin uskontojen ja etnisyyksien moninaisuus n\u00e4kyy my\u00f6s maan politiikassa. Parlamentin 128 paikasta puolet on varattu muslimeille ja puolet kristityille. N\u00e4iden kiinti\u00f6iden sis\u00e4ll\u00e4 paikat jyvitet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 alaryhmille, kuten maroniitti- ja ortodoksikristityille sek\u00e4 sunni-, shiia- ja alaviittimuslimeille. Kaikkiaan Libanonissa on 18 erilaista uskonryhm\u00e4\u00e4 (engl. sect). Naisten asiat ovat Libanonissa varsin hyv\u00e4ll\u00e4 mallilla sen omassa viiteryhm\u00e4ss\u00e4, Pohjois-Afrikan ja L\u00e4hi-id\u00e4n maiden joukossa, jos mittareina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi naisten lukutaitoa, osuutta korkeakoulutetuista tai naisten ty\u00f6voimaan osallistumisen astetta. Toisaalta Libanonissa naisten edustus parlamentissa on Hyndman-Rizkin mukaan maailman alhaisimpia, vain noin viisi prosenttia, sill\u00e4 Libanonissa parlamentin uskonryhm\u00e4kiinti\u00f6t menev\u00e4t sukupuolikiinti\u00f6iden edelle.<\/p>\n\n\n\n
Juuri Libanonin uskonnollisten ryhmien moninaisuus muodostaakin tohtori Hyndman-Ryzkin mukaan naisten tasa-arvoisten oikeuksien suurimman esteen: Libanonin 18 uskonryhm\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 15 erilaista uskontoon perustuvaa perheoikeudellista k\u00e4sityst\u00e4. Perheoikeudellisia asioita hallinnoivat kunkin ryhm\u00e4n omat uskonnolliset tuomioistuimet, joita maalliset vallanpit\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t juuri voi valvoa. Monet naisten oikeuksille perustavanlaatuiset seikat, kuten avioliiton alaik\u00e4raja, avioero- ja huoltajuuskysymykset sek\u00e4 perimisoikeudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t n\u00e4iden uskonryhmien omien tapaoikeuksien ja lakien mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Perheoikeudellisten asioiden tavoin my\u00f6s Libanonin kansalaisuuden saaminen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy uskonryhm\u00e4n kautta. Avioliitoissa syntyv\u00e4t lapset liitet\u00e4\u00e4n syntym\u00e4ss\u00e4 samaan uskonryhm\u00e4\u00e4n kuin heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 ja my\u00f6s Libanonin kansalaisuus saadaan is\u00e4n puolelta. N\u00e4in esimerkiksi ulkomaalaisen miehen kanssa naimisissa olevan libanonilaisen naisen lapsen on miltei mahdotonta saada Libanonin kansalaisuutta. T\u00e4m\u00e4 este on kuitenkin vain toispuolinen: libanonilaismiehen kanssa naimisissa olevan ulkomaisen naisen sek\u00e4 heid\u00e4n lapsiensa on mahdollista saada kansalaisuus. Er\u00e4s syy kansalaisuuden saamiseen vaikeuteen on Libanonissa asuva suuri joukko pakolaisia, muiden muassa Palestiinasta. Jos suuri joukko pakolaisia saisi Libanonin kansalaisuuden, muuttaisi se my\u00f6s maan poliittista tasapainoa, mit\u00e4 monet uskonryhmist\u00e4 eiv\u00e4t halua.<\/p>\n\n\n\n
Libanonilainen intersectionaalinen (sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4) naisasialiike on saanut joitakin voittoja, kuten vuonna 2014 s\u00e4\u00e4detyn lain, jolla kriminalisoitiin l\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta. Maata olivat tuolloin kuohuttaneet useat henkirikokset, joissa aviomies oli tappanut vaimonsa. Rikosten aiheuttama yleinen tyrmistys auttoi naisasialiikett\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parlamentin ryhm\u00e4rajat ja saamaan lain s\u00e4\u00e4detty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Libanonin naisasialiikeen t\u00e4m\u00e4nhetkinen tavoite on parantaa naisten oikeudellista asemaa ajamalla Libanoniin siviiliavioliittolakia, joka mahdollistaisi maallisten avioliittojen solmimisen ilman uskonnollisten tahojen mukanaoloa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tapana tuoda naisten oikeudellinen asema miesten tasolle ja my\u00f6s keinona mahdollistaa eri uskonryhmien v\u00e4liset avioliitot, joiden solmiminen nykyisell\u00e4\u00e4n on vaikeaa. Suurempana tavoitteena t\u00e4ll\u00e4 on Hyndman-Rizkin mukaan kehitt\u00e4\u00e4 Libanonia kohti todellista kansakuntaa, kun se on nykyisell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin eri uskonryhmien muodostama tilkkut\u00e4kki. Uskonnolliset johtajat eiv\u00e4t ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ole siviiliavioliitouudistukselle kovin suopeita, v\u00e4hent\u00e4isih\u00e4n se heid\u00e4n vaikutusvaltaansa.<\/p>\n\n\n\n
Luennon lopuksi k\u00e4ytiin aktiivinen keskustelu, ja yleis\u00f6 sai my\u00f6s tilaisuuden kysy\u00e4 australialaisen tutkijan n\u00e4kemyst\u00e4 Australian juuripidettyjen parlamenttivaalien tuloksesta. Suomen mediassa vaalitulos oli kehystetty ensi sijassa vastareaktiona trumpilaiselle oikeistopopulismille. Hyndman-Rizk kuitenkin nosti esille vaaleissa puhuttaneet kysymykset et\u00e4ty\u00f6st\u00e4 ja kotoa k\u00e4sin ty\u00f6skentelyst\u00e4: oikeisto-oppositio oli ajanut vaaliohjelmassaan julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6iden laajamittaista paluuta l\u00e4hity\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 osoittautui h\u00e4nen mukaansa ep\u00e4suosituksi erityisesti nais\u00e4\u00e4nest\u00e4jien keskuudessa, mink\u00e4 Hyndman-Rizk arveli osaltaan selitt\u00e4neen vallassa olleen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen odotettua suurempaa vaalivoittoa.<\/p>\n\n\n\n
Australian vaalitulokseen liittyen Hyndman-Ryzk nosti my\u00f6s esiin seikan, joka yhdist\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tutkimuskohdettaan Libanonia h\u00e4nen kotimaahansa Australiaan: naisten v\u00e4h\u00e4isen edustuksen parlamentissa sek\u00e4 tarpeen sukupuolikiinti\u00f6ille. Hyndman-Ryzkin mukaan naisten parlamentaarisessa edustuksessa Australia on toki selv\u00e4sti edell\u00e4 Libanonia, mutta kuitenkin esimerkiksi Pohjoismaita j\u00e4ljess\u00e4. Australiassa vain ty\u00f6v\u00e4enpuolue Laborilla on sukupuolikiinti\u00f6. T\u00e4h\u00e4nkin tavoitteeseen p\u00e4\u00e4seminen niin, ett\u00e4 naisia ei vain laiteta ehdolle vaalipiireihin, joita puolueen on mahdollista voittaa, on vienyt Hyndman-Ryzkin mukaan vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tohtori Hyndman-Rizkin toinen luento k\u00e4sitteli h\u00e4nen nykyist\u00e4 tutkimuskohdettaan, diginomadismia. Sill\u00e4 tarkoitetaan el\u00e4m\u00e4ntapaa, jossa et\u00e4ty\u00f6n, vapaa-ajan sek\u00e4 matkustelun rajat h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t. Diginomadismi-ilmi\u00f6n ovat mahdollistaneet tietoverkkojen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopea kehitys osana niin sanottua nelj\u00e4tt\u00e4 teollista vallankumousta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomata, ett\u00e4 kaikki et\u00e4ty\u00f6 ei ole diginomadismia: tutkimuksessa diginomadeilla tarkoitetaan paikkariippumatonta ty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka vaihtavat ty\u00f6ntekomaataan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmasti vuodessa. Diginomadit voivat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti olla niin yritt\u00e4ji\u00e4, freelancereita kuin palkkaty\u00f6l\u00e4isi\u00e4kin \u2013 lis\u00e4ksi osa vasta kokeilee, sopisiko el\u00e4m\u00e4ntapa heille. Kysymykseen diginomadien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Hyndman-Rizk antoi vastaukseksi noin 70 miljoonaa henkil\u00f6\u00e4. H\u00e4n korosti t\u00e4m\u00e4n olevan karkea arvio, sill\u00e4 tarkkoja lukuja ei ole mahdollista saada. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 varsin suuri: se tarkoittaisi, ett\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s prosentti maailman yli kahdeksanmiljardisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 olisi diginomadeita!<\/p>\n\n\n\n Diginomadismi on my\u00f6s saanut paljon vaikutteita self-help-kirjallisuudesta. Erityisesti Hyndman-Rizk korosti Timothy Ferrissin 4 tunnin ty\u00f6viikko -bestsellerin (alkup. The 4-Hour Workweek: Escape 9\u20135, Live Anywhere, and Join the New Rich) merkityst\u00e4 ilmi\u00f6n synnyss\u00e4. My\u00f6s monet diginomadismin keskeiset ideat ovat tuttuja self-helpin maailmasta. Diginomadien el\u00e4m\u00e4ntapa on minimalistinen, jotta maan vaihtaminen useita kertoja vuodessa on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista. Samoin el\u00e4m\u00e4ntavassa pyrit\u00e4\u00e4n optimoimaan ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n tasapaino itselle mahdollisimman sopivaksi. Monet nomadit pyrkiv\u00e4t minimoimaan tekem\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jotta heill\u00e4 j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa \u201del\u00e4m\u00e4lle\u201d. Er\u00e4s keskeinen k\u00e4site on my\u00f6s niin sanottu kasvun asenne (engl. growth mindset), jossa pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvaan itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta Hyndman-Rizkin mukaan diginomadismiin kuuluu my\u00f6s paljon laskentaa siit\u00e4, paljonko tietyn elintason saavuttamiseksi tietyss\u00e4 maassa on ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 keskeinen k\u00e4site on geoarbitrage, jolle ei liene viel\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vastinetta suomessa. K\u00e4site tarkoittaa, ett\u00e4 palkka maksetaan varakkaasta l\u00e4nsimaasta,<\/p>\n\n\n\n esimerkiksi Yhdysvalloista, mutta se k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n elinkustannuksiltaan halvemmassa ty\u00f6ntekomaassa, esimerkiksi Thaimaassa. T\u00e4ll\u00f6in sama palkka mahdollistaa paljon leve\u00e4mm\u00e4n el\u00e4misen. Nomadeilla onkin omia sivustoja, joissa eri asuin- ja ty\u00f6ntekopaikkoja vertaillaan. Keskeisin kriteeri vertailussa on kustannustaso, mutta my\u00f6s esimerkiksi ilmasto ja internetyhteyksien laatu ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 nomadeille. Monet yleiset kohteet sijaitsevatkin l\u00e4mpimiss\u00e4 ja edullisissa Kaakkois-Aasian valtioissa, mutta toisaalta my\u00f6s Barcelonan ja Tokion kaltaiset kalliimmat kohteet ovat nomadien suosiossa.<\/p>\n\n\n\n Diginomadien el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyy my\u00f6s useita haasteita ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Er\u00e4s ovat niin sanotut vapausansat (engl. freedom traps), jolla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 nomadin voi olla vaikeaa motivoida itse\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n paikoissa, jotka usein ovat suosittuja lomakohteita. Enemm\u00e4n tutkimuksellinen haaste on k\u00e4sitys diginomadien i\u00e4st\u00e4: usein heid\u00e4t ajatellaan kuuluvan 1980- ja 1990-luvuilla syntyneeseen milleniaali-sukupolveen, mutta Hyndman-Rizkin on viitteit\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 diginomadismi kiinnostaisi nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 vanhempia sukupolvia. Itse milleniaalit ovat taas nyt lapsenhankintai\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 on saanut monet miettim\u00e4\u00e4n perheen ja nomadiel\u00e4m\u00e4ntavan yhdist\u00e4mist\u00e4. Koska perinteinen koulunk\u00e4ynti on l\u00e4hes mahdotonta, jos perhe vaihtaa asuinmaataan useita kertoja vuodessa, ovat diginomadit keksineet erilaisia menetelmi\u00e4 lastensa koulunk\u00e4yntiin. Ne vaihtelevat vanhempien itsens\u00e4 ty\u00f6n ohella pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dmaailmankoulusta\u201d aina yritysten tarjoamiin, paikkariippumattomiin yksityiskouluihin. Er\u00e4s suosituimmista yksityisist\u00e4 palveluntarjoajista, Boundless Life, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 et\u00e4koulussaan suomalaista opetussuunnitelmaa.<\/p>\n\n\n\n Diginomadismiin liittyy my\u00f6s monenlaisia eettisi\u00e4 huolenaiheita. Esimerkiksi nomadismi el\u00e4m\u00e4ntapana on paljon helpompaa vakaista maista tuleville, joiden \u201dvahvat passit\u201d mahdollistavat viisumivapaan oleskelun paljon useammissa maissa. Toisekseen rajat ylitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6nteko kannustaa helposti verotuksen optimointiin tai jopa suoranaiseen vero v\u00e4lttelyyn, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miellyt\u00e4 nomadien ty\u00f6ntekomaita. Lis\u00e4ksi monet nomadien suosimissa kohteissa, kuten edell\u00e4 mainitussa Barcelonassa, paikalliset asukkaat ovat pillastuneet liikaturismista. Vaikka nomadit eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti ole turisteja, he hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti samoja palveluita kuin turistit, esimerkiksi AirBnB-asuntoja. Liikaturismin vastustajien keskeinen argumentti onkin usein, ett\u00e4 lyhytvuokraus nostaa asuntojen hintatasoa siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n Luentonsa loppupuolella tohtori Hyndman-Rizk k\u00e4vi l\u00e4pi viel\u00e4 diginomadi-ilmi\u00f6n mahdollisia tulevia kehityskulkuja. Ik\u00e4\u00e4ntyvien l\u00e4nsimaiden rasittuvat el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4t voivat Hyndman-Rizkin mukaan ajaa jatkossa my\u00f6s el\u00e4kkeensaajat etsim\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeidens\u00e4 hupenevalle ostovoimalle parempaa vastinetta halvemman elintason maista. Toisaalta valtiot halunnevat tulevaisuudessa houkutella nomadeja entist\u00e4 aggressiivisemmin. Monilla mailla, esimerkiksi Virolla, on jo nykyisell\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin sanottu nomadiviisumi, joskin n\u00e4iden suosio on Hyndman-Rizkin mukaan ollut toistaiseksi varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Toisaalta nomadien l\u00e4ht\u00f6valtioilla voi olla tulevaisuudessa tarvetta kontrolloida ihmisten l\u00e4htemist\u00e4 nykyist\u00e4 tiukemmin, sill\u00e4 monet ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t l\u00e4nsimaat kamppailevat jo nyt taloudenpitonsa kanssa, kun valtioiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4t verotuotot v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4nkin luennon lopuksi k\u00e4ytiin vilkasta vaikutusta esimerkiksi perhe-el\u00e4m\u00e4n ja nomadismin yhdist\u00e4misest\u00e4, diginomadismin vaikutuksista mielenterveyteen sek\u00e4 valtioiden tarpeesta kontrolloida ihmisten liikkuvuutta. N\u00e4ist\u00e4 viimeiseen nostettiin yleis\u00f6st\u00e4 esimerkkin\u00e4 Suomen nykyisen hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s rajata kansanel\u00e4ke vain Suomessa asuville el\u00e4kkeensaajille.<\/p>\n\n\n\n Pietari Pastila on maisterivaiheen poliittisen historian opiskelija, joka tekee opintoihinsa kuuluvaa ty\u00f6harjoittelua poliittisen historian oppiaineessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Poliittisen historian oppiaineessa on t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ollut tutkijavaihdossa australialainen antropologi, tohtori Nelia Hyndman-Rizk. H\u00e4n on virkavapaalla Uuden Etel\u00e4-Walesin yliopistosta (the University of New South Wales), jossa h\u00e4n ty\u00f6skentelee kulttuurien v\u00e4lisen johtamisen yliopistonlehtorina. Osana tutkijavaihtoaan tohtori Hyndman-Rizk piti omista tutkimusaiheistaan kaksi luentoa, joihin t\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus perustuu. Ensimm\u00e4inen luento k\u00e4sitteli naisten asemaa libanonilaisessa yhteiskunnassa, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas diginomadi-ilmi\u00f6t\u00e4…. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2025\/05\/Hyndman-Rizk-3-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nDiginomadit vaihtavat maisemaa useita kertoja vuodessa<\/h3>\n\n\n\n