{"id":1944,"date":"2025-11-27T17:16:42","date_gmt":"2025-11-27T14:16:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=1944"},"modified":"2025-11-27T22:01:50","modified_gmt":"2025-11-27T19:01:50","slug":"1980-luvun-polttoaineboikotti-osana-suomen-afrikka-suhteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2025\/11\/27\/1980-luvun-polttoaineboikotti-osana-suomen-afrikka-suhteita\/","title":{"rendered":"1980-luvun polttoaineboikotti osana Suomen Afrikka-suhteita"},"content":{"rendered":"\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan vuonna 2022 ja sen kiihtyv\u00e4 eurooppalainen vastustus pakotteiden muodossa on ollut yksi viime vuosien kestouutisaiheita. Suomalaisessa kontekstissa yksi tuoreimpia aiheita on ollut ven\u00e4l\u00e4isomisteisen Teboil-polttoaineyhti\u00f6n asema ja tulevaisuus Suomessa. Osana omaa v\u00e4it\u00f6stutkimustani olen tutkinut vastaavanlaista tapahtumaketjua Shell-yhti\u00f6n osalta 1980-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

1980-loppupuoli olikin Etel\u00e4-Afrikan tasavaltaa vastaan asetettujen pakotteiden ja muiden toimien kulta-aikaa. Etel\u00e4-Afrikan rotusortolakeja harjoittanutta apartheid-hallintoa oli toki pikkuhiljaa rajattu ulos kansainv\u00e4lisist\u00e4 piireist\u00e4 aina 1960-luvulta l\u00e4htien. Tuolloin Etel\u00e4-Afrikkaa kohtaan suunnattiin my\u00f6s ensimm\u00e4iset kauppaa rajoittavat poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja kansalaisliikkeiden ostoboikotit Suomessa. Keskustelua aiheesta kiihdytti 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Yhdistyneiss\u00e4 kansakunnissa virinneet yh\u00e4 tiukemmat toimet tuomita Etel\u00e4-Afrikan toiminta niin maan sis\u00e4ll\u00e4 kuin sen hallinnoimassa Namibiassakin sek\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 lietsoneet aktiviteetit valtion l\u00e4hialueille.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa kirein Etel\u00e4-Afrikkaa vastaan asettunut antiapartheidliikehdint\u00e4 alkoi 1980-luvun aikana koota voimiaan yhden nimen alle. Ruotsin mallia mukaillen vuonna 1983 perustettiin Eristet\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Afrikka liike<\/em> (EELAK), jonka tarkoitus oli toimia kaikkien antiapartheidhenkisten suomalaisten j\u00e4rjest\u00f6jen sateenvarjo-organisaationa. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n liittyikin monia kansalais- ja ammattij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 uskonnollisia organisaatioita. My\u00f6s Suomen luterilainen kirkko oli sen toiminnassa mukana.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisliikkeen aktivoituessa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomen valtio ei voinut olla reagoimatta. Vastauksena kasvavalle kansalaiskeskustelulle sek\u00e4 Auto- ja Kuljetusalan Ty\u00f6ntekij\u00e4liitto AKT:n toteuttamille itse asetetuille \u201dpakotteille\u201d etel\u00e4afrikkalaisia tuotteita kohtaan Suomen satamissa, Suomen silloinen hallitus p\u00e4\u00e4tyi s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n lain luotonannon ja rahaliikenteen kielt\u00e4misest\u00e4 Etel\u00e4-Afrikkaan vuoden 1985 lopulla. Kes\u00e4ll\u00e4 1987 lakia kiristettiin niin, ett\u00e4 kaikki kauppa, muutamia erityisi\u00e4 poikkeuksia lukuun ottamatta, kiellettiin maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kampanjassa k\u00e4ytettyj\u00e4 lehtisi\u00e4 \nKuva: Jerkko Holmi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1980-luvun lopulla oltiinkin tilanteessa, jossa laki- ja politiikkatasolla Suomessa ei juurikaan pystytty enemp\u00e4\u00e4 vaikuttamaan Etel\u00e4-Afrikan asioihin. Poliittisessa johdossa diplomaattiset keinot suoraan Etel\u00e4-Afrikkaan ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa n\u00e4htiin parhaaksi tavaksi toimia Namibian itsen\u00e4isyyden edist\u00e4miseksi ja maan rotusorron purkamiseksi. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja muiden toimijoiden oli siis tarvetta kehitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia tapoja vastustaakseen Etel\u00e4-Afrikkaa ja tukeakseen Namibian itsen\u00e4istymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1988 Suomen evankelisluterilainen kirkko perusti Kirkon ulkomaanavun alaisuuteen Etel\u00e4isen Afrikan -ty\u00f6ryhm\u00e4n koordinoimaan sen antiapartheidtoimintaan liittyvi\u00e4 aktiviteettej\u00e4 ja pohtimaan kirkon linjaa mahdollisista lis\u00e4toimista Etel\u00e4-Afrikkaa vastaan. Yhten\u00e4 aiheena asialistalla oli Shellin asettaminen maan laajuiseen boikottiin kansainv\u00e4list\u00e4 esimerkki\u00e4 seuraten. Shell-boikotista tulikin hyvin nopeasti ty\u00f6ryhm\u00e4n yksi keskeisimmist\u00e4 teemoista. My\u00f6s EELAK oli aikaisemmin julkaissut pamfletin, jossa kehotettiin Shell-boikottiin.<\/p>\n\n\n\n

Shell valikoitui boikottien p\u00e4\u00e4kohteeksi erityisesti kahdesta p\u00e4\u00e4syyst\u00e4: Se ei suostunut lopettamaan toimiaan Etel\u00e4-Afrikassa niin kuin monet muut yritykset olivat tehneet kansainv\u00e4lisen painotuksen alaisina, ja maa itsess\u00e4\u00e4n oli hyvin riippuvainen tuonti\u00f6ljyst\u00e4. Kirkon ulkomaanavun komitea alkoikin valmistella toimintaohjelmaa Luterilaisen kirkon suosituksiksi Shelli\u00e4 vastaan Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Shellille k\u00e4vi pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa se mit\u00e4 Teboilille k\u00e4vi Ven\u00e4j\u00e4n aloittaman sodan my\u00f6t\u00e4. N\u00e4kyvin lieveilmi\u00f6 oli, ett\u00e4 bensapumppuja sotkettiin ja saatettiin ep\u00e4kuntoon antiapartheidaktivistien toimesta. Lis\u00e4ksi kansalaisia kehotettiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4n Shell-asemilla tankkaamista ja kuntia sek\u00e4 muita vastaavia tahoja suositettiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimitussopimuksensa Shellin kanssa ja tekem\u00e4\u00e4n uudet sopimukset muihin polttoaineyhti\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Penni litrasta esite, oli osa kampanjaa \nKuva: Jerkko Holmi <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luterilainen kirkko, vaikka se olikin kallistumassa boikotin puoleen, tuomitsi asemiin kohdistetun ilkivallan ja pyrki neuvottelemaan Shellin Suomen johdon kanssa. Neuvottelujen keskeinen tavoite oli selvent\u00e4\u00e4 kirkon kantaa ja saada yrityksen Suomen osa toimimaan my\u00f6nteisen ratkaisun saamiseksi Etel\u00e4-Afrikkaan. Shellin johto Suomessa oli kuitenkin haluton etenem\u00e4\u00e4n neuvotteluissa ja kritisoi boikottia varsinkin noin 5000 suomalaisen elinkeinon vaarantumisen takia. Ty\u00f6ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 nousikin ilmoille ajatus, ett\u00e4 mik\u00e4li Suomen Shell p\u00e4\u00e4tyy taloudelliseen pinteeseen, voi Neste ostaa asemat itselleen ja ottaa toiminnan haltuunsa \u2013 samalla hy\u00f6dytt\u00e4en Suomen valtiontaloutta.<\/p>\n\n\n\n

Aktiivinen vaihe Shell-boikotissa p\u00e4\u00e4ttyi kuitenkin lyhyeen, kun jo vuonna 1990 Namibian itsen\u00e4isyysprojekti eteni niiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 muut t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4t vaikutustoimet tulivat Kirkon Ulkomaanavun p\u00f6yd\u00e4lle boikotin samalla j\u00e4\u00e4dess\u00e4 taka-alalle. Shellin toimintaan boikottitoimilla ei Suomessa ollut varsinaista vaikutusta, ja yrityksen toiminta maassa jatkui ihan n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Nyt toki Shell-huoltamot ovat katoamassa katukuvasta, koska niit\u00e4 Suomessa hallinnoima ST1 siirt\u00e4\u00e4 kaikki asemansa saman br\u00e4ndin alle. Etel\u00e4-Afrikkaankin \u00f6ljy edelleen l\u00f6ysi reittins\u00e4 1980-luvun lopulla, mutta arvioiden mukaan sen hinta Etel\u00e4-Afrikalle kuitenkin noin kahdeksankertaistui. Boikotilla oli siis oma hienoinen vaikutuksensa my\u00f6s Shellin toimintaan ja sen kansainv\u00e4liseen julkikuvaan.<\/p>\n\n\n\n

Shell-boikotin suurimpana saavutuksena lieneekin ollut samanmielisten kansainv\u00e4listen toimijoiden yhteys, jonka kautta verkosto pystyi jakamaan ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tarvittavia tietoja Shell-boikotin ja yleisemmin antiapartheidp\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Kirkon ulkomaanavun kannalta Shell-boikotti oli asia, jota ei voitu sivuuttaa, vaikka t\u00e4rke\u00e4mpi vaikuttamisty\u00f6 teemaan liittyen tapahtuikin muualla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus perustuu Jerkko Holmin artikkeliin ”A religious group versus a multinational\u00a0
corporation: Finn Church Aid, Namibia\u00a0and the Shell boycott” teoksessa Globalising the Nordic Model: From exceptionalism to entanglement<\/a><\/em>. Toim. Mary Hilson, Carl Marklund, Andreas M\u00f8rkved Hellenes ja Byron Z. Rom-Jensen. Manchester University Press 2026.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Jerkko Holmi k\u00e4sittelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan suomalaisten poliittisen toimijoiden, vientiyritysten sek\u00e4 kristillisten l\u00e4hetysseurojen perusteita suhteille etel\u00e4iseen Afrikkaan 1980-luvun loppupuolella.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan vuonna 2022 ja sen kiihtyv\u00e4 eurooppalainen vastustus pakotteiden muodossa on ollut yksi viime vuosien kestouutisaiheita. Suomalaisessa kontekstissa yksi tuoreimpia aiheita on ollut ven\u00e4l\u00e4isomisteisen Teboil-polttoaineyhti\u00f6n asema ja tulevaisuus Suomessa. Osana omaa v\u00e4it\u00f6stutkimustani olen tutkinut vastaavanlaista tapahtumaketjua Shell-yhti\u00f6n osalta 1980-luvun lopulla. 1980-loppupuoli olikin Etel\u00e4-Afrikan tasavaltaa vastaan asetettujen pakotteiden ja muiden toimien kulta-aikaa. Etel\u00e4-Afrikan rotusortolakeja… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":1945,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[360,364,361,362,22,363,13,61,91],"class_list":["post-1944","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-aktivismi","tag-apartheid","tag-boikotit","tag-etela-afrikka","tag-jatko-opiskelu","tag-namibia","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1944","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1944"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1944\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1958,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1944\/revisions\/1958"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1945"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1944"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1944"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1944"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}