{"id":196,"date":"2016-09-01T19:27:56","date_gmt":"2016-09-01T16:27:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=196"},"modified":"2016-09-02T14:31:30","modified_gmt":"2016-09-02T11:31:30","slug":"tutkimusargumentit-testissa-konferenssiterveisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2016\/09\/01\/tutkimusargumentit-testissa-konferenssiterveisia\/","title":{"rendered":"Tutkimusargumentit testiss\u00e4 \u2013 konferenssiterveisi\u00e4!"},"content":{"rendered":"

Yksi argumentti, monta kuulijaa \u2013 ja monta n\u00e4k\u00f6kulmaa, vastav\u00e4itett\u00e4 ja kyseenalaistusta.<\/p>\n

Poliittisen historian tohtorikoulutettavalle arkista arkistoty\u00f6skentely\u00e4 yll\u00e4tyksellisemp\u00e4\u00e4 kes\u00e4ohjelmaa ovat matkat tieteellisiin konferensseihin Suomessa ja ulkomailla. N\u00e4iss\u00e4 useimmiten kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kokoontumisissa tuoreet tutkimushavainnot kaivetaan l\u00e4pp\u00e4reilt\u00e4 ja muistitikuilta valkokankaille videotykkien valokeiloihin. Mit\u00e4 avoimemmin polkunsa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten \u00e4\u00e4reen konferenssiesitelmiss\u00e4 kartoittaa, sit\u00e4 varmemmin tutkijakollegojen kritiikki j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 omassa p\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 otetut harha-askeleet.<\/p>\n

\"Kr\u00e4ftriket
NAJAKS kokoontui Tukholman yliopiston Kr\u00e4ftriket-kampuksella Norra Djurg\u00e5rdenilla.<\/figcaption><\/figure>\n

Niin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin vastav\u00e4itteille altistuminen tutkijayleis\u00f6n edess\u00e4 onkin, juuri tuskanhien niskaan kihauttavat tutkimusl\u00f6yd\u00f6sten vedenpit\u00e4vyytt\u00e4 testaavat kommentit ovat konferenssien parasta antia. Ilman niit\u00e4, mit\u00e4p\u00e4 muutakaan n\u00e4m\u00e4 jatko-opiskelijan ty\u00f6matkat olisivat kuin talsittuja kilometrej\u00e4, matkalaukussa rypistyneit\u00e4 jakunliepeit\u00e4, tuttuja ja tuntemattomia kurttuotsaisia kanssatieteilij\u00f6it\u00e4, kahvia ja santsikupillisia. Lentokentti\u00e4 ja metroasemia, eksymist\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, matkakumppanina yleens\u00e4 vain oma tutkimusproblematiikka, jota kaupparatsun tavoin huomaa myyv\u00e4ns\u00e4 yh\u00e4 uusissa k\u00e4\u00e4reiss\u00e4 konferenssij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lt\u00e4 toiselle.<\/p>\n

\"Aasian,
Konferenssipaikka, Aasian, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Turkin tutkimuksen laitos.<\/figcaption><\/figure>\n

Esitelm\u00e4reissut havaitsee toisin sanoen pian turhauttaviksi, ellei konferenssimatkailun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ole selvill\u00e4. Niinp\u00e4 itsekin teroitin tuplatsekkausta viel\u00e4 kaipaavat uudet tulokseni uhkarohkean selv\u00e4sanaiseksi v\u00e4itteeksi ja suuntasin ulos kotilaitokselta.* T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 kokoan yhteen ajatuksia useista akateemisista kokoontumisista, esimerkkin\u00e4 Pohjoismaisen Japanin ja Korean tutkimuksen yhdistyksen (Nordic Association of Japanese and Korean Studies, NAJAKS<\/a>) konferenssi Tukholmassa 17.-19. elokuuta 2016.<\/p>\n

NAJAKS tarjosi Suomen julkisdiplomatiaa Japanissa tarkastelevalle turkulaiselle v\u00e4it\u00f6stutkijalle monitieteisen foorumin ajatustenvaihtoon kotimaisen historiantutkimuksen kent\u00e4n ulkopuolella. Kolmen vuoden v\u00e4lein j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 NAJAKS on koonnut yhteen Japanista ja Koreoista kiinnostuneita humanisteja ja yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4 vuodesta 1988, ja nyt Tukholman yliopiston Aasian, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Turkin tutkimuksen laitoksella Kr\u00e4ftriket-kampuksella j\u00e4rjestetty kokoontuminen oli yhdistyksen kymmenes. 2013 NAJAKS kokoontui Bergeniss\u00e4, 2010 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

\"Sessioissa
Chia-ning Chang (University of California at Davis) esitelm\u00f6i aiheesta\u00a0Yamamoto Satsuo and Postwar Japanese Cinema<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n

Osallistujia oli paikalla satakunta ymp\u00e4ri maailmaa, pohjoismaalaisten lis\u00e4ksi edustettuina olivat Etel\u00e4-Korea, Japani, Singapore, Uusi-Seelanti, Australia, T\u0161ekki, Ven\u00e4j\u00e4, Unkari, Romania, Slovenia, Saksa, Iso-Britannia, Alankomaat, Israel, Jamaika ja Yhdysvallat.<\/p>\n

Konferenssin avasivat Korean tasavallan ja Japanin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t Ruotsissa,\u00a0Nam Gwan-pyo ja Jun Yamazaki. Keynote-luennot (Pak Young-sook: Seventeenth-century Japan as Seen by the Korean Envoy Hogok Nam Yong-ik 1628-1692<\/em>; Reiko Abe Auestad: Affect, Natsume S\u014dseki and World Literature<\/em>; Johan Nordstr\u00f6m: Propaganda, Education, and the Empire: Japan in 1936<\/em>) heijastivat kokouksen laajaa ajallista ja temaattista aihekirjoa.<\/p>\n

\"Ensimm\u00e4isen
Konferenssin illalliskattaus.<\/figcaption><\/figure>\n

Rinnakkaisissa esitelm\u00e4sessioissa kuultiin kuutisenkymment\u00e4 esityst\u00e4, joukossa kolme Turun yliopistosta ja muutama muualta Suomesta. Sosiologiasta ja kulttuuriantropologiasta loikattiin lingvistiikkaan, k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen ja kieltenopetukseen; kirjallisuudesta ja elokuvatutkimuksesta viereisen oven takana vaihdettiin historian, nyky-yhteiskunnan, kansainv\u00e4listen suhteiden, sukupuolen ja politiikan tutkimukseen; esimodernista ja modernista taiteesta edettiin nykymusiikkiin ja populaarikulttuuriin. Sessiot historia- ja kulttuuripolitiikasta, kollektiivisesta muistista ja museoiden roolista kansallisten narratiivien yll\u00e4pit\u00e4jin\u00e4 tarjosivat aluetutkimuksen \u201dleip\u00e4\u00e4 ja voita\u201d, ja konferenssin p\u00e4\u00e4tteeksi Aasia-aiheiden akateemisesta buffetista maisteltiin viel\u00e4 filosofiaa, uskontoja ja tulevaisuusvisioita (ohjelma<\/a>).<\/p>\n

Abstraktion tikapuut avittivat erilaisia aiheita penkovat tutkijat yksitt\u00e4isest\u00e4 yht\u00e4l\u00e4iseen. Monitieteinen keskustelu k\u00e4\u00e4ntyi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tutkimuksenteon peruskysymyksiin \u2013 menetelmiin, aineistojen saatavuuteen, k\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittelyyn, tulosten yhteiskunnalliseen merkitykseen.<\/p>\n

\"Konferenssisessioiden
Esitelm\u00e4sessioiden v\u00e4lill\u00e4 suuntasin Skeppsholmenille japanilaisen Yayoi Kusaman n\u00e4yttelyyn Moderna Museetissa<\/a> ja \u00d6stasiatiska-museon kirjastoon.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\u00d6stasiatiskan
Kiinan hallitsijadynastioiden aikajanalla. \u00d6stasiatiskassa<\/a> toimii sek\u00e4 It\u00e4-Aasian kulttuurihistorian museo ett\u00e4 kirjoituskokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n

Itselleni Suomi-kuvan tutkimus on sopivasti \u201dbr\u00e4nd\u00e4ttyn\u00e4\u201d avannut ovet niin suomalaisiin historia-alan konferensseihin kuin kansainv\u00e4lisiin aluetutkimuksen ja diplomatian tutkimuksen kokoontumisiin, mutta paitsi rikkaudeksi, tieteenalojen v\u00e4lisen rajank\u00e4ynnin mahdollistava kysymyksenasetteluni on osoittautunut my\u00f6s kaikkialle mukana kulkevaksi m\u00e4\u00e4rittelyhaasteeksi. Kuinka asemoin itseni ihmistieteiden kent\u00e4ll\u00e4? Rekonstruoinko kronologisen narratiivini arkistotiedon avulla, tutkinko tekstuaalisia merkityksenmuodostuskeinoja eri medioissa, vai laadinko sittenkin kyselytutkimuksen kohdemaassani Japanissa? Voinko tutkimussuuntausten ristiaallokossa ankkuroida tapaustutkimuslauttani kansainv\u00e4lisesti asutetulle teoreettiselle mantereelle?<\/p>\n

\"Far
Far Eastern Libraryn referenssi- ja tutkimuskirjaston 100 000 tekstin kokoelmaa voi selata\u00a0hakukoneella<\/a><\/figcaption><\/figure>\n
\"23\"
Far Eastern Libraryn kokoelmia.<\/figcaption><\/figure>\n

N\u00e4ihin kysymyksiin olen saanut konferenssimatkoilla vastailla \u2013 ja hyv\u00e4 niin. Perusratkaisujen selostaminen ter\u00e4v\u00e4kieliselle tiedeyhteis\u00f6lle kirkastaa oman teht\u00e4v\u00e4n rajausta ja auttaa parkkeeraamaan tekeill\u00e4 olevan v\u00e4it\u00f6shankkeen avoimeen ruutuun jo olemassa olevan tiedon ruuhkassa. Muotoilu \u201dI argue that\u2026\u201d on merkinnyt varmaa testi\u00e4 varhaisille tutkimushavainnoille, ja kritiikki\u00e4 onkin riitt\u00e4nyt \u2013 aina tutkimani ilmi\u00f6n kiist\u00e4miseen ja suositukseen \u201dEiv\u00e4tk\u00f6 historioitsijat voisi jo lopultakin luopua arkistoista!?\u201d.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa NAJAKS:ssa argumenttini onneksi kellui, tiukimmassa kyseenalaistusten luovissa parilla reivill\u00e4 tosin.<\/p>\n

\"Ajattelemista
Esitelm\u00e4 takana! Tukholma painui horisonttiin\u2026<\/figcaption><\/figure>\n
\"\u2026ja
\u2026ja id\u00e4st\u00e4 kohosi kotisatama. Tieteellisen debatin myrskypilvist\u00e4 akateemisesti valaistuneena takaisin v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6n!<\/figcaption><\/figure>\n

*Kiitos kollegoilleni vinkeist\u00e4 tehokkaista konferenssiesitelm\u00e4taktiikoista!<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti ja kuvat: Laura Ipatti<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian tohtorikoulutettava, joka osallistui NAJAKS-konferenssiin Tukholmassa esitelm\u00e4ll\u00e4 Japanese perceptions of a \u2019Small Nordic Neutral\u2019 and Finland\u2019s emerging image policy in the 1960\u2019s \u2013 At the roots of \u2019Finland Boom\u2019?<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi argumentti, monta kuulijaa \u2013 ja monta n\u00e4k\u00f6kulmaa, vastav\u00e4itett\u00e4 ja kyseenalaistusta. Poliittisen historian tohtorikoulutettavalle arkista arkistoty\u00f6skentely\u00e4 yll\u00e4tyksellisemp\u00e4\u00e4 kes\u00e4ohjelmaa ovat matkat tieteellisiin konferensseihin Suomessa ja ulkomailla. N\u00e4iss\u00e4 useimmiten kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kokoontumisissa tuoreet tutkimushavainnot kaivetaan l\u00e4pp\u00e4reilt\u00e4 ja muistitikuilta valkokankaille videotykkien valokeiloihin. Mit\u00e4 avoimemmin polkunsa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten \u00e4\u00e4reen konferenssiesitelmiss\u00e4 kartoittaa, sit\u00e4 varmemmin tutkijakollegojen kritiikki j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 omassa p\u00e4\u00e4ttelyss\u00e4 otetut harha-askeleet. Niin… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[30,22,19,16,13,33],"class_list":["post-196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-arkisto","tag-jatko-opiskelu","tag-konferenssi","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-tohtorikoulutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":340,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}