{"id":2000,"date":"2026-01-23T19:47:27","date_gmt":"2026-01-23T16:47:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=2000"},"modified":"2026-01-23T19:47:28","modified_gmt":"2026-01-23T16:47:28","slug":"whiskey-on-the-rocks-sukellusveneselkkaus-haastoi-suomen-ulkopoliittisen-linjan-koiviston-ensimmaisena-paivana-presidenttina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2026\/01\/23\/whiskey-on-the-rocks-sukellusveneselkkaus-haastoi-suomen-ulkopoliittisen-linjan-koiviston-ensimmaisena-paivana-presidenttina\/","title":{"rendered":"Whiskey on the Rocks -sukellusveneselkkaus haastoi Suomen ulkopoliittisen linjan Koiviston ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 presidenttin\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lokakuun 27. p\u00e4iv\u00e4n iltana vuonna 1981 neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin t\u00e4rkeimm\u00e4n laivastotukikohdan, Karlskronan edustalla. Whiskey on the rocks -selkkauksena tunnettu kriisi alkoi seuraavana aamuna, kun ruotsalaiset havaitsivat sukellusveneen. Kriisi kesti kymmenen p\u00e4iv\u00e4. Selkkaus loppui, kun sukellusvene hinattiin kansainv\u00e4liselle merialueelle ja luovutettiin Neuvostoliiton laivastolle. Ruotsalaiset protestoivat Neuvostoliiton tekem\u00e4\u00e4 r\u00e4ike\u00e4\u00e4 aluevesiloukkausta voimakkaasti. Selkkauksen aikana selvisi, ett\u00e4 aluevesiloukkaus oli tehty tarkoituksella osana harjoituspurjehdusta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"
U137 karilla Karlskronan edustalla ilmeisesti karilta irrottamisen j\u00e4lkeen. Wikimedia Commons, Marinmuseum, CC BY 4.0.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen sukellusveneselkkauksen loppumista Ruotsin viranomaiset julkistivat tiedon sukellusveneess\u00e4 olleista ydinaseista. Sukellusveneest\u00e4 l\u00f6ytyneet ydinaseet nousivat eurooppalaisen julkisen keskustelun polttopisteeksi. Neuvostoliitto v\u00e4itti viimeiseen asti, ett\u00e4 ydinaseet olivat Naton propagandaa, mutta asiantuntijat eri maissa olivat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ydinaseita todella oli sukellusveneess\u00e4. Suomen p\u00e4\u00e4esikunnan asiantuntijat yhtyiv\u00e4t salaiseksi luokitelluissa raporteissa n\u00e4ihin arvioihin. Suomen valtiojohto sai varmistuksen ydinaseista ulkomaisten asiantuntijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s puolustusvoimilta. L\u00e4nsi-eurooppalaiset sanomalehdet ja valtiot tuomitsivat laajasti Neuvostoliiton toiminnan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rkeimm\u00e4n l\u00e4ntisen kumppanivaltion, Ruotsin, aluevesi\u00e4 ja suvereniteetti\u00e4 loukattiin r\u00e4ike\u00e4sti. Loukkaaja oli kuitenkin Neuvostoliitto, joka YYA-sopimuksen ja Paasikiven\u2013Kekkosen-linjan my\u00f6t\u00e4 oli Suomen ulkopolitiikan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vin tekij\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjassaan Jukka Pesu kirjoittaa, ett\u00e4 Suomi de facto<\/em> seurasi kiperiss\u00e4 ulkopoliittisissa kysymyksiss\u00e4 Neuvostoliiton linjaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen politiikkaa leimasi 1980-luvulle tultaessa sek\u00e4 sis\u00e4- ett\u00e4 ulkopoli<\/del>itiikan osalta vahvasti suomettuminen. Kylm\u00e4n sodan aikana suomettumisella tarkoitettiin Suomen oma-aloitteista toimintaa Neuvostoliiton my\u00f6t\u00e4ilemiseksi ja \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 sis\u00e4politiikassakin hyv\u00e4t suhteet Neuvostoliittoon olivat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Erityisesti Suomen ulkopuolella Suomea syytettiin suomettumisesta. Presidentti Kekkonen tunnetaan vahvasta kansainv\u00e4lisen suomettumiskommentoinnin kritisoimisesta. Erityisesti L\u00e4nsi-Saksalaisissa lehdet syyttiv\u00e4t Suomea varsin tiuhaan liian l\u00e4heisist\u00e4 suhteista ja selk\u00e4rangattomuudesta Neuvostoliittoa kohtaan. Kekkonen vastasi syyt\u00f6ksiin vastineilla, joita julkaistiin h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 nimimerkill\u00e4 \u201cLiimatainen\u201d esimerkiksi Suomen Kuvalehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta sukellusveneselkkaus aiheutti ongelmia t\u00e4rkeimpien kansainv\u00e4listen kumppaneiden v\u00e4lien viilentymisen ja ydinaseiden l\u00f6ytymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s sen takia, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin 27.10.1981 presidentti Kekkonen oli eronnut presidentin virasta \u2013 tehden p\u00e4\u00e4ministeri Mauno Koivistosta virkaa tekev\u00e4n presidentin. Virkaa tekev\u00e4lle presidentille tilanne oli erityisen haastava, sill\u00e4 Koivisto oli suomalaisten selv\u00e4 ennakkosuosikki presidentiksi seuraavan kev\u00e4\u00e4n presidentinvaaleissa, mutta Neuvostoliiton tuki Koivistolle ei viel\u00e4 vuoden 1981 loppupuolella ollut varmaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Karilleajopaikalta et\u00e4isyys Karlskronan tukikohtaan on vain 13 kilometri\u00e4. Elias Koskinen \/ OpenStreetMap.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ydinaseiden l\u00f6ytyminen oli my\u00f6s Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kannalta ongelmallinen elementti. Kekkosen johtama Suomi halusi Pohjoismaiden ja It\u00e4meren alueelle ydinaseettoman vy\u00f6hykkeen. Pohjolan ydinaseettomana vy\u00f6hykkeen\u00e4 tunnettu hanke joutui kuitenkin sukellusveneest\u00e4 l\u00f6ytyneiden ydinaseiden my\u00f6t\u00e4 kyseenalaiseksi. Ruotsalaiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 luottaneet Neuvostoliiton mahdollisiin lupauksiin ydinaseettoman vy\u00f6hykkeen suhteen. Alle viikko ydinaseiden l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen ruotsalaiset lehdet pitiv\u00e4t vy\u00f6hykkeen toteumista eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 vy\u00f6hykkeest\u00e4 k\u00e4ydyt neuvottelut edenneet selkkauksen j\u00e4lkeen. Timo Soikkanen arvioikin selkkauksen olleen Pohjolan ydinaseettomalle vy\u00f6hykkeelle kuolinisku. Suomen vaitonaisuus selkkauksen suhteen heijasti sit\u00e4, ett\u00e4 Suomen t\u00e4rke\u00e4 ulkopoliittinen tavoite j\u00e4i toteutumatta.<\/p>\n\n\n\n

Suomen reaktio ydinaseisiin oli t\u00e4st\u00e4 huolimatta vaisu. Ulkoministeri\u00f6 ohjeisti l\u00e4hetyst\u00f6j\u00e4 kommentoimaan selkkausta valitettavana, mutta selkkaukseen ei saanut miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ottaa kantaa. Suomen mit\u00e4\u00e4n <\/del>sanomaton reaktio huomattiin erityisesti Norjassa ja Ruotsissa, joissa eri lehdet tuomitsivat sen, ett\u00e4 Suomi ei tuominnut Neuvostoliiton toimintaa. Portugalilainen lehti raportoi, ett\u00e4 \u201ditse [Suomi] ei ep\u00e4r\u00f6inyt luokitella tapausta valitettavaksi\u201d. Portugalilaisten huomio itsess\u00e4\u00e4n kuvaa Suomen ulkopolitiikkaa kylm\u00e4n sodan aikana. Jopa mit\u00e4\u00e4n <\/del>sanomaton, neutraali kommentti ylitti uutiskynnyksen.<\/p>\n\n\n\n

Selkkauksen j\u00e4lkeen Neuvostoliiton ulkoministeri\u00f6n skandinaavisen osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 G.N. Farafonov kiitti suomalaisia my\u00f6t\u00e4mielisyydest\u00e4 selkkauksessa. Erityisesti h\u00e4n oli tyytyv\u00e4inen siihen, miten suomalaiset eiv\u00e4t toistaneet Neuvostoliiton n\u00e4k\u00f6kulmasta ik\u00e4v\u00e4\u00e4 ruotsalaista propagandaa ydinaseista.<\/p>\n\n\n\n

Suomen vaitonaisuutta selitt\u00e4\u00e4 eritoten Neuvostoliiton pelko. Neuvostoliiton toimintaa ei uskallettu tuomita, koska sen n\u00e4htiin olevan liian suuri ulkopoliittinen riski. Mauno Koivistolle Neuvostoliiton tuen varmistaminen kev\u00e4\u00e4n presidentinvaalia ajatellen onnistui. T\u00e4st\u00e4 suora todiste on Farafonovin kiitos.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sukellusveneselkkauksen muistomerkki Karlskronan saaristossa. Wikimedia Commons, Kallegaufin, CC BY 4.0.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Whiskey on the Rocks -sukellusveneselkkauksessa Suomen politiikka oli suomettumisen suolla. Suomen toiminta Neuvostoliiton pelossa johti suomettumiskritiikkiin t\u00e4rkeiss\u00e4 kumppanimaissa. Lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 oma ulkopoliittinen tavoite Pohjolan ydinaseettoman vy\u00f6hykkeen kohdalla ajautui karille. Presidentin vaihtumisen my\u00f6t\u00e4 Suomi oli herk\u00e4ss\u00e4 asemassa ja ulkopoliittinen varovaisuus oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta selkkaus on varoittava esimerkki siit\u00e4,<\/ins> miten kansallinen etu kovien politiikkatavoitteiden ja t\u00e4rkeiden kumppanuuksien kohdalla voidaan hukata, jos ulkopoliittinen itsen\u00e4isyys menetet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Elias Koskinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on poliittisen historian maisteriopiskelija, joka valmistelee pro-gradu \u2013tutkielmaa hybridivaikuttamisesta k\u00e4ytyjen Twitter-keskustelujen sosiosemanttisista verkostoista vuosina 2014\u20132022.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus perustuu kirjoittajan kandidaatinty\u00f6h\u00f6n: Koskinen, Elias. Rautakala kuivalla maalla: Ulkoministeri\u00f6n tilannekuva vuoden 1981 Ruotsin sukellusveneselkkauksessa.<\/em> Turun yliopisto, 2025. <https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/181766><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lokakuun 27. p\u00e4iv\u00e4n iltana vuonna 1981 neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin t\u00e4rkeimm\u00e4n laivastotukikohdan, Karlskronan edustalla. Whiskey on the rocks -selkkauksena tunnettu kriisi alkoi seuraavana aamuna, kun ruotsalaiset havaitsivat sukellusveneen. Kriisi kesti kymmenen p\u00e4iv\u00e4. Selkkaus loppui, kun sukellusvene hinattiin kansainv\u00e4liselle merialueelle ja luovutettiin Neuvostoliiton laivastolle. Ruotsalaiset protestoivat Neuvostoliiton tekem\u00e4\u00e4 r\u00e4ike\u00e4\u00e4 aluevesiloukkausta voimakkaasti. Selkkauksen aikana selvisi, ett\u00e4… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[179,366,84,16,13,341,61,91],"class_list":["post-2000","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-kylmasota","tag-opinnaytteet","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-suomettuminen","tag-turun-yliopisto","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2000"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2000\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2004,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2000\/revisions\/2004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}