{"id":2006,"date":"2026-03-20T14:57:27","date_gmt":"2026-03-20T11:57:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=2006"},"modified":"2026-03-20T15:45:33","modified_gmt":"2026-03-20T12:45:33","slug":"yhdysvaltojen-sisapoliittisilla-kiistoilla-on-pitka-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2026\/03\/20\/yhdysvaltojen-sisapoliittisilla-kiistoilla-on-pitka-historia\/","title":{"rendered":"Yhdysvaltojen sis\u00e4poliittisilla kiistoilla on pitk\u00e4 historia"},"content":{"rendered":"\n

Ase- ja osavaltiokysymysten taustaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vuosi 2025 ja alkuvuosi 2026 ovat olleet Yhdysvaltojen politiikan kannalta k\u00e4\u00e4nteiden ja kriisien kultaista aikaa. Maan politiikan katsotaan olevan laajemmassa murrostilassa, puhuttiin sitten kongressin ja presidentillisen toimivallan suhteesta, ulkopolitiikan suunnasta, mediakent\u00e4st\u00e4, kauppapolitiikasta tai maahanmuuttopolitiikasta. Yhdysvallat on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 uuden ja ep\u00e4varman \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa sis\u00e4poliittisesti merkitt\u00e4vimpi\u00e4 keskustelua her\u00e4tt\u00e4neit\u00e4 asioita on vuosina 2025 ja 2026 alussa ollut maahanmuuttovalvonta. Nykyisen hallinnon mukaan aikaisempina vuosina maahan tunkeutuneet huumekartellit ja rikollisjengit ovat vaatineet ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n jyrkki\u00e4 karkotustoimia. Uutiset ovat t\u00e4yttyneet videoilla naamioituneiden ICE- ja CBP-agenttien kovista ja usein kyseenalaisesti kohdennetuista voimakeinoista (Immigration and Customs Enforcement & Customs and Border Patrol). Maahanmuuttajia on joutunut karkotetuksi vastoin tuomioistuinten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ja toimet ovat kohdistuneet v\u00e4lill\u00e4 Yhdysvaltojenkin kansalaisiin. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

Kun ep\u00e4varmat ajat koittavat, nousee pinnalle usein vanhoja kiistoja ja kipukohtia uudessa asiayhteydess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen politiikan vanhoja kipukohtia, eli osavaltioiden oikeuksia ja aseoikeuksia k\u00e4rjistyneen tilanteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ehk\u00e4 selkein esimerkki kysymyksen k\u00e4rjistymisest\u00e4 l\u00f6ytyykin Minneapolisin kaupungista ja Minnesotan osavaltiosta. Loppuvuodesta 2025 Yhdysvaltain keskushallinto toi suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 maahanmuuttovalvonnan agentteja toteuttaakseen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n karkotusoperaation. Minneapolisissa maahanmuutto- ja rajavalvontaviranomaisten voimank\u00e4ytt\u00f6 ja v\u00e4kivalta on synnytt\u00e4nyt suuria vastamielenosoituksia sek\u00e4 erilaisia tulkintoja tapahtuneesta. Agentteja on tuotu alueelle tuhansia.<\/p>\n\n\n\n

\"https:\/\/www.mncompass.org\/chart\/k264\/population-trends#1-5582-g\"
Minnesota on usean maahanmuuttajayhteis\u00f6n koti. Tilastossa on maanosan mukaan osavaltiossa asuvat ulkomailla syntyneet. Minnesotan v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 maahanmuuttajia on v\u00e4hemm\u00e4n kuin Yhdysvalloissa keskim\u00e4\u00e4rin. Kuvaaja: Minnesota Compass<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tilanne onkin varsin poikkeuksellinen. Suomessa kunnat eiv\u00e4t osallistu lakien ja j\u00e4rjestyksen valvontaan omilla poliisivoimilla. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tavallista, ett\u00e4 jotain lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6alaa valvomaan perustettaisiin vastaavassa laajuudessa oma viranomainen. Maahanmuuttovalvonnan tarpeisiin on Yhdysvalloissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 10 miljardia dollaria vuosittain. Vuonna 2025 t\u00e4m\u00e4n vuotuisen rahan p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4ttiin yli 70 miljardin nelj\u00e4n vuoden lis\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4raha (vertailukohdaksi: Suomen puolustusm\u00e4\u00e4r\u00e4rahat vuonna 2025 olivat yli seitsem\u00e4n miljardia dollaria). Nostattaisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin kulmakarvoja, jos valtio l\u00e4hett\u00e4isi vaikkapa Tampereelle nimenomaan nikotiinivalmisteiden hallussapitoa valvomaan monesti enemm\u00e4n poliiseja kuin koko Pirkanmaalla on t\u00f6iss\u00e4. Ihmisi\u00e4 pys\u00e4ytett\u00e4isiin kadulla nikotiinilaastareita etsien ja koteihin tunkeuduttaisiin. T\u00e4llainen yksitt\u00e4isen liittovaltion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n erityisvalvontatilanne oli kuitenkin meneill\u00e4\u00e4n Minnesotassa 2026. Poikkeuksellisen tilanteen k\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytetyt n\u00e4k\u00f6kohdat Yhdysvaltojen sis\u00e4ll\u00e4 toistuvat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin tuttuina. D\u00e9j\u00e0-vu tuntemuksilta ei voi v\u00e4ltty\u00e4. Toisaalta tutun kuuloinen v\u00e4ite voi ilmaantua vieraasta suunnasta.<\/p>\n\n\n\n

Federalismi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Osavaltioiden oikeudet ovat olleet Yhdysvalloissa keskeinen poliittinen kysymys jo pitk\u00e4\u00e4n. Osavaltioiden joissain asioissa melko suvereeni asema perustuu perustuslain kohtiin ja on siksikin melko sementoitu ja tunteellisesti latautunut kysymys. Vasta parin vuosikymmenen ik\u00e4inen USA k\u00e4vi l\u00e4pi 1790-luvun lopulla perusteellisen v\u00e4ittelyn osavaltioiden, liittovaltion ja kansalaisten suvereniteetista. Eri mielipiteit\u00e4 edustivat mm. nykyisin ikonisessakin asemassa olevat varhaiset presidentit James Madison ja John Adams. Tuolloin liittovaltion suhde osavaltioihinsa oli m\u00e4\u00e4rittelyvaiheessa ja kiistoja k\u00e4ytiin juuri mm. siit\u00e4, onko osavaltioilla mahdollisuus arvioida liittovaltion lakien ja toiminnan perustuslaillisuutta, kuuluuko t\u00e4m\u00e4 oikeus korkeimmalle oikeudelle vai molemmille. Noiden aikojen j\u00e4lkeen federalismin suvereniteetin jakautuminen onkin noussut eri tilanteissa keski\u00f6\u00f6n, puhuttiin sitten aborttioikeudesta, aseiden hallinnasta, kasvatuksesta tai ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksist\u00e4. Arvoiltaan melko mosaiikkimainen USA kipuilee usein, jos poliittisesti jakavaan asiaan tai oikeuteen tehd\u00e4\u00e4n muutoksia liittovaltiotasolla. Yksinkertaistaen voidaankin sanoa, ett\u00e4 kun liittovaltiotasolla pyrit\u00e4\u00e4n uudistuksiin, niit\u00e4 vastustava kanta nostaa tuekseen osavaltioiden oikeudet. Jos edistet\u00e4\u00e4n aborttioikeutta liittovaltiotasolla, voidaan argumentoida asian kuuluvan osavaltioille konservatiivien osalta. Vastaavasti liberaalimmat yhdysvaltalaiset vetoavat osavaltioiden suvereniteettiin, jos liittovaltiotasolla pyrit\u00e4\u00e4n ajamaan tiukempaa maahanmuuttovalvontaa.
Minneapolisissa kysymys osavaltioiden ja liittovaltion suhteesta nousi maahanmuuttoviranomaisten maastapoistamiskampanjan alusta l\u00e4htien osaksi keskustelua. Suomalaisesta tilanne vaikuttaakin kummalliselta. Lainvalvonnassa vaikuttaa eri tahoille vastaavia organisaatioita. Paikalla voi olla osavaltion poliisia ja kansalliskaartia, kaupungin alaisuudessa olevia poliisivoimia ja liittovaltion raja- ja maahanmuuttoviranomaisia. N\u00e4ill\u00e4 organisaatioilla on valvottavinaan eri lakeja, ja niiden toimivalta puuttua muutoin asukkaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n poikkeaa paitsi toisistaan, my\u00f6s laintulkitsijan mukaan. USA:n perustuslain 10. lis\u00e4ys mahdollistaa osavaltioiden viranomaisille liittovaltion lakien valvomatta j\u00e4tt\u00e4misen sek\u00e4 rajoittaa liittovaltion organisaatioiden mahdollisuuksia puuttua m\u00e4\u00e4ritellyn mandaattinsa ulkopuolisiin asioihin. Tilanne vaikuttaa sekavalta, kun monesti puutteellisesti koulutetut liittovaltion agentit tekev\u00e4t laajaa maahanmuuttovalvontaa tilanteessa, jossa merkitt\u00e4v\u00e4 osa paikallisista kansalaisista tai edes viranomaisista ei halua, eik\u00e4 juridis-moraalisesti katso voivansa, teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 auttaa. Aktiivisemman kansalaisvastarinnan ymp\u00e4rist\u00f6 liittovaltion lakien valvonnassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 liittovaltion agenteilta osavaltion oikeuksia l\u00e4helt\u00e4 sivuavaa tai rikkovaa toimintaa. Siksi konfliktitilanteita kansalaismielipiteen ja paikallisviranomaisten kanssa on aikaisemmin pyritty sovittelemaan. Loppuvuodesta 2025 keskushallinnon viestint\u00e4 oli kuitenkin polarisoivaa, ik\u00e4\u00e4n kuin laivaa ohjattaisiin suoraan kohti j\u00e4\u00e4vuorta. J\u00e4\u00e4vuorta, jota aikaisemmin Yhdysvalloissa on osattu kiert\u00e4\u00e4, vaikka v\u00e4lill\u00e4 hipoen.<\/p>\n\n\n\n


Voisiko osavaltio est\u00e4\u00e4 liittovaltiota toteuttamasta osavaltion alueella omaa politiikkaansa, jos katsoo t\u00e4m\u00e4n olevan asukkaidensa kannalta haitallista? T\u00e4t\u00e4kin kysymyst\u00e4 on pohdittu Yhdysvalloissa vuosisatoja. Nykyisell\u00e4\u00e4n ainakin osa liittovaltion maahanmuuttopolitiikasta nojaa aikaisemmin mainitun presidentti Adamsin kaudella Ranskan vaikutusvallan patoamiseksi hyv\u00e4ksyttyihin 1798 vuodelta per\u00e4isin oleviin muukalais- ja kansankiihotuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 liittovaltio on ottanut itselleen oikeuden ulkopuolisen uhan kohdatessa toteuttaa jyrkempi\u00e4 toimia mm. maassa oleskelevia kohtaan. Mahdollisuuden juridista pohjaa ja oikeasuhteisuutta nykykontekstissa tullaan varmasti arvioimaan sek\u00e4 puimaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla on vaarallista, kun eri valtion v\u00e4kivaltakoneiston osat ajautuvat ristiriitatilanteeseen ja toteuttavat omalla mandaatillaan osin vastakkaisia toimia.<\/p>\n\n\n\n

Vertailukohtana vuonna 1957 Arkansasin Little Rockissa tapahtui yksi tunnetuimmista esimerkeist\u00e4 nykyiseen vertautuvasta tilanteesta. Tuolloin Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi koulujen rotuerottelun perustuslainvastaiseksi, mutta osavaltion rotuerottelua kannattava kuvern\u00f6\u00f6ri Faubus m\u00e4\u00e4r\u00e4si kansalliskaartin est\u00e4m\u00e4\u00e4n Little Rockin koulun hyv\u00e4ksymien yhdeks\u00e4n tummaihoisen amerikkalaisen koulunk\u00e4ynnin \u201dvalkoisten\u201d koulussa. Presidentti Eisenhower kutsui vuorostaan koulumatkaa turvaamaan 101. laskuvarjodivisioonan, joka oli tullut tunnetuksi edesottamuksistaan Natsi-Saksaa vastaan 1944\u20131945 Euroopassa. Historian oikusta tai muuten, samainen yksikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin l\u00e4ht\u00f6valmiuteen vuoden 2025\u20132026 joukkokarkotuksien vastaisia mielenosoituksia torjumaan. Sek\u00e4 vuoden 1957 ett\u00e4 2025\u20132026 tapauksissa vedottiin osavaltioiden oikeuteen, mutta vetoajina olivat poliittisen kent\u00e4n eri kannat. Ei tosin, kuten joskus v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, peilikuvana vaan pikemminkin monella tapaa ristiin. Kuvern\u00f6\u00f6ri Faubus oli konservatiivinen demokraatti etel\u00e4isess\u00e4 osavaltiossa, jonka rotuerottelua ja ehk\u00e4 my\u00f6s osavaltioiden oikeuksia rajoitti joiltain osin sentristinen republikaanipresidentti Eisenhower. Nykytilanteessa konservatiivinen republikaanihallinto pyrkii laajentamaan vaikutusvaltansa liberaalin tai sentristisen demokraattihallinnon pohjoiseen Minnesotaan. Esimerkki osoittaa osavaltioiden mahdollisuuksien laajuuden sek\u00e4 rajat. Nykyisell\u00e4\u00e4n Yhdysvalloissa liittovaltion resurssit ovat ylivertaiset paikallistason lainvalvontaan n\u00e4hden, ja konfliktien tuhoisien seurauksien t\u00e4hden organisaatiot ovat yleens\u00e4 pyrkineet lopulta sovittelemaan toimintatapojaan. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Yhdysvaltojen 47. presidentillinen hallinto ei ainakaan omasta puolestaan ole ollut yleisvireelt\u00e4\u00e4n sovitteleva osavaltiotason p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, viranomaisia tai kansalaisia kohtaan. Vaikka my\u00f6hemmin 2026 henkil\u00f6vaihdoksia tapahtui, ei ratkaisevaa linjamuutosta ole viel\u00e4 tapahtunut. V\u00e4likohtauksista ei ole kannettu poliittista tai juridista vastuuta. Osavaltioilla ei ole ollut mahdollisuutta tosiasiallisesti osallistua tapausten tutkintaan. Department of Homeland Securityn sulkeutuminen kongressin rahoitusharkinnan k\u00e4rjistyess\u00e4 2026 helmi\u2013maaliskuussa mm. agenttien s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesta naamioitumisesta kiistelyyn, kertoo paljon poliittisesta ilmapiirist\u00e4. Republikaanit n\u00e4kev\u00e4t naamioituneet pid\u00e4tyspartiot oikeasuhtaisena toimena maahanmuuttotilanteeseen ja demokraatit vastustavat sit\u00e4 liitto- ja t\u00e4rke\u00e4mmin oikeusvaltioon sopimattomana toimintamallina.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\n
\"IMG:<\/figure>\n
Liittovaltion agentteja Portland Avenuella Ren\u00e9e Goodin ampumispaikailla
Kuva: Chad Davis <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskusvallan ja paikallistason v\u00e4liseen ristiriitaan on my\u00f6s Yhdysvalloissa usein nostettu kansalaisten oma rooli. Jotkut 1700-luvun ja 1800-luvun alun ajattelijoista n\u00e4kiv\u00e4t liittovaltion mandaatin tulevan kansalaisilta osavaltioille ja vasta niilt\u00e4 keskusvallalle. Toiset kuitenkin korostivat kansalaisilla olevan oma suvereeni oikeus rajata liittovaltion valtaa. T\u00e4h\u00e4n oikeuteen liittyi noiden ja my\u00f6hempienkin aikojen diskurssissa my\u00f6s Yhdysvaltojen aseiden omistus- ja hallussapito-oikeutta koskeva keskustelu. Oikeus omistaa ase n\u00e4htiin liittovaltion toimintaa hillitsev\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4. Kun Alex Prettin ampuminen CBP:n agenttien toimesta oikeutettiin t\u00e4m\u00e4n hallussa olleella k\u00e4siaseella, keskustelu nousi uudelle tasolle. Olihan kyse tilanteesta miss\u00e4 kyseenalaistetulla mandaatilla toimiva liittovaltion viranomainen ampui perustuslaillista oikeutta nauttivan kansalaisen. Erityisen kummallisen tilanteesta teki se, ett\u00e4 Prettin perustuslaillinen oikeus kantaa asetta, oli my\u00f6s Minnesotassa osavaltion tasolla sallittua, mutta aseen olemassaoloa k\u00e4ytettiin perusteena eritoten poliittisen kent\u00e4n oikealla laidalla, jossa osavaltioiden- ja aseoikeuksien merkityst\u00e4 on pidetty korkealla. Siksi palataankin my\u00f6s yhdysvaltalaiseen asediskurssiin.<\/p>\n\n\n\n

Asediskurssi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yhdysvaltojen perustuslain 2. lis\u00e4ys takaa kansalaisten aseenkato-oikeuden, vaikka ennen korkeimman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 District of Columbia v. Heller<\/em>, 554 U.S. 570 (2008) ei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tasolla oikeuden katsottu viittaavan yksityisen kansalaisen pyrkimykseen puolustaa itse\u00e4\u00e4n, vaan nimenomaan aseistaa kansakunta turvaamaan osavaltioiden asema suhteessa liittovaltioon. Yksityisten kansalaisten oikeus kantaa asetta itsesuojelutarkoituksessa on kuitenkin jo viimeist\u00e4\u00e4n 1970-luvulta asti ollut osa oikeistolaista politiikkaa Yhdysvalloissa. N\u00e4in ollen, aseet toimivat puolustuksena sek\u00e4 tyrannimaisesti toimivalle liittovaltioille ett\u00e4 yksityiselle kansalaiselle itsepuolustuksena uhkaavia toimijoita vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Retorisesti aseet on julistettu olevan perustuslain takaama erottamaton osa yhdysvaltalaisuutta, ja 2. lis\u00e4ys olemassaolollaan turvaa muut kansaisille my\u00f6nnetyt perusoikeudet. Aseet saavat t\u00e4llaisessa retoriikassa myyttisen aseman Yhdysvaltojen syntytarinassa, kansakunnan yhdist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja yhdysvaltalaisen identiteetin kulmakiven\u00e4. Konservatiivissa osavaltioissa aseoikeus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jopa suoraan Jumalalta tulleelta ja raamatullista oikeutusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asti. National Rifle Associationin (NRA) kaltaiset yhdistykset, jotka ovat syv\u00e4lle kietoutuneet republikaanisen puolueen valtarakenteisiin, vahvistavat ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 suuria narratiiveja puolustaessaan aseoikeuksia paikallishallinnon tasolla ja aina osavaltioiden ja liitovaltioin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja korkeimpaan oikeuteen asti.<\/p>\n\n\n\n

\"NRA:n
NRA on saavuttanut vaikutusvaltaisen aseman Yhdysvaltojen politiikassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miten siis Minnesotassa t\u00e4t\u00e4 samaa retoriikkaa toistava Trumpin hallinto pystyi kuitenkin perustelemaan omaa perustuslaillista oikeuttaan harjoittavan kansalaisen murhan vedoten juuri t\u00e4m\u00e4n aseen olemassaoloon? Vastaus l\u00f6ytyy, kun katsoo suurten narratiivien ja NRA:n ehdottoman retoriikan taakse ja tarkastelee, miten aseita kantavat kansalaiset itse ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja oikeuttavat toimintansa. T\u00e4ll\u00f6in huomaa, ett\u00e4 pohjimmiltaan aseretoriikassa on aina kyse siit\u00e4, kuka<\/em> saa kantaa asetta ja kenen aseenkanto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n turvallisuutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana.<\/p>\n\n\n\n

NRA toistaa usein v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan asetta kantava \u201dhyv\u00e4 tyyppi\u201d (good guy) voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asetta kantavan \u201dpahan tyypin\u201d (bad guy). T\u00e4h\u00e4n ajatukseen kietoutuu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 joskus tiedostamattomia oletuksia siit\u00e4, millainen on \u201dhyv\u00e4 tyyppi\u201d ja millainen on \u201dpaha tyyppi.\u201d \u201dHyv\u00e4 tyyppi\u201d on valkoinen, konservatiivinen, perinteit\u00e4 vaaliva mies, kun taas \u201dpaha tyyppi\u201d on usein musta mies, jonka aseenk\u00e4ytt\u00f6 on uhkaavaa, ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja rikollista. Alex Pretti ei ollut musta mies, mutta h\u00e4n asettui konkreettisesti vastustamaan ICE-agenttien toimintaa ja t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s koko Trumpin hallintoa ja sit\u00e4 ideologiaa, mit\u00e4 Trump edustaa. H\u00e4n oli \u201dtoinen.\u201d H\u00e4nen vastustuksensa hallitusta kohtaa oli yhdistett\u00e4viss\u00e4 terrorismiin.  H\u00e4n oli \u201dpaha tyyppi.\u201d H\u00e4n oli vihollinen. Laki ja j\u00e4rjestys \u201dpahoille tyypeille\u201d, ja perustuslailliset rikkomattomat oikeudet \u201dhyville tyypeille\u201d selvitt\u00e4\u00e4 ristiriidan. NRA itse asettui puolustamaan Prettin oikeutta kantaa asetta, mutta t\u00e4m\u00e4 ei vaikuttanut hallinnon omaksumaan retoriikkaan. P\u00e4invastoin, tapaus ehk\u00e4 vain osoitti, kuinka paljon NRA on menett\u00e4nyt otettaan niist\u00e4 asenarratiiveista, joita se on auttanut luomaan.<\/p>\n\n\n\n

Oikeistolainen retoriikka Yhdysvalloissa on pitk\u00e4\u00e4n nojannut osavaltioiden oikeuden puolustamiseen ja supistetun keskushallinnon t\u00e4rkeyteen. T\u00e4m\u00e4 retoriikka vaikeutuu tilanteessa, jossa liittovaltionhallinto vaatii kaikilta ehdotonta lojaalisuutta ja heid\u00e4n toimintaansa sopeutumista. Ristiriitaa ei kuitenkaan ole mahdotonta selvitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ennen kaikkea osoitusta siit\u00e4, ett\u00e4 agendat ovat politiikassa joustavia ja retoriikka ideologisesti ep\u00e4koherenttia. Polarisoituneessa yhteiskunnassa, jossa yh\u00e4 suurempi osa kansalaisista on menett\u00e4nyt uskonsa poliittisiin instituutioihin ja demokraattisiin normeihin, tulee politiikasta vain kamppailua oman tiimin puolesta. T\u00e4m\u00e4 tekee mahdolliseksi kaikenlaiset retoriset ajatusakrobatiat.<\/p>\n\n\n\n

\"IMG:
Ren\u00e9e Goodin ja Alex Prettin ampuminen ja muut liittovaltion agenttien toimet her\u00e4ttiv\u00e4t laajaa vastustusta. V\u00e4kivallan uhreja muistettiin katukuvassa. Kuva: Bobak Ha’Eri <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa ase- ja osavaltioiden oikeuksien ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu tulee varmasti jatkumaan. Maailman vanhimpia yht\u00e4mittaisia demokratioita edustava Yhdysvallat on kerrytt\u00e4nyt molempien kysymysten taustalle my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaista argumenttien joukkoa. Siksi keskustelutilanne onkin jatkunut seisovana p\u00f6yt\u00e4n\u00e4, josta omaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n pohtivat tai toimintaansa oikeuttavat ovat voineet valita jo k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta itselleen sopivat ty\u00f6kalut. Suomalaiselle lukijalle on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 keskustelu on Suomessa molemmissa aiheissa merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaista. T\u00e4h\u00e4n on varmasti useita syit\u00e4. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 on erot poliittisessa kulttuurissa ja traditiossa. Suomalaiset luottavat ja siet\u00e4v\u00e4t valtiotason s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 enemm\u00e4n. Kun vaikka kuntien teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4st\u00e4 siirrettiin puolet hyvinvointialueille, ei suvereniteettikeskustelu ottanut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tuulta alleen ammattipiirien ulkopuolella. Suomen kouluampumiset toki synnyttiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n aseenkantolupadiskurssin, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Yhdysvaltojen vuodesta toiseen paikallaan polkeva keskustelu merkitt\u00e4v\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen asev\u00e4kivallan ja perustuslaillisten aseoikeuksien taholla. Yhdysvalloissa ase- ja osavaltiokeskustelu on trade off -tilanne, jossa kaksi yhteiskunnallisesti arvokkaana pidetty\u00e4 asiaa on toistensa kanssa ristiriidassa. Suomessa tilanne on osin samanlainen. Ase- tai paikallisautonomian oikeudet eiv\u00e4t vain ole symbolisesti yht\u00e4 olennainen osa suomalaista itseymm\u00e4rryst\u00e4 tai demokratiak\u00e4sityst\u00e4. Siksi ne on helpompi ohittaa, kun henkeen ja terveyteen kohdistuvat tilanteet t\u00e4t\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t. Keskustelukin onkin siksi ollut toistaiseksi helpompaa.<\/p>\n\n\n\n

Mila Sepp\u00e4l\u00e4 on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija John Morton -keskuksessa ja valtio-opin oppiaineessa Turun yliopistossa – Sepp\u00e4l\u00e4 on tutkinut Yhdysvaltojen k\u00e4siaseisiin liittyv\u00e4\u00e4 debattia. <\/p>\n\n\n\n

Samuli Laine on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija eduskuntatutkimuksen keskuksessa ja poliittisen historian oppiaineessa Turun yliopistossa – Laine tutkii kunnallispolitiikkaa Suomessa ja poliittista kulttuuria. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ase- ja osavaltiokysymysten taustaa Vuosi 2025 ja alkuvuosi 2026 ovat olleet Yhdysvaltojen politiikan kannalta k\u00e4\u00e4nteiden ja kriisien kultaista aikaa. Maan politiikan katsotaan olevan laajemmassa murrostilassa, puhuttiin sitten kongressin ja presidentillisen toimivallan suhteesta, ulkopolitiikan suunnasta, mediakent\u00e4st\u00e4, kauppapolitiikasta tai maahanmuuttopolitiikasta. Yhdysvallat on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 uuden ja ep\u00e4varman \u00e4\u00e4rell\u00e4. Yhdysvalloissa sis\u00e4poliittisesti merkitt\u00e4vimpi\u00e4 keskustelua her\u00e4tt\u00e4neit\u00e4 asioita on vuosina 2025 ja… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":2010,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[371,370,22,369,13,28,367,368,91],"class_list":["post-2006","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-asekeskustelu","tag-federalismi","tag-jatko-opiskelu","tag-john-morton-keskus","tag-poliittinen-historia","tag-tutkimus","tag-valtio-oppi","tag-yhdysvallat","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2006"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2011,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2006\/revisions\/2011"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}