{"id":2014,"date":"2026-04-08T11:17:25","date_gmt":"2026-04-08T08:17:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=2014"},"modified":"2026-04-09T11:50:05","modified_gmt":"2026-04-09T08:50:05","slug":"palkittu-gradu-tuo-kuvien-kautta-uutta-nakokulmaa-lottien-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2026\/04\/08\/palkittu-gradu-tuo-kuvien-kautta-uutta-nakokulmaa-lottien-historiaan\/","title":{"rendered":"Palkittu gradu tuo kuvien kautta uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa lottien historiaan"},"content":{"rendered":"\n

Poliittisesta historiasta valmistuneen Emma Haapasalon gradu ”Mallilotta ja j\u00e4rjest\u00f6n mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? Lottakuva Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6n julkisissa ja yksityisiss\u00e4 valokuvissa 1941\u20131944” palkittiin maaliskuussa Suomen sotahistoriallisen seuran gradukilpailussa. Gradussa Haapasalo vertaili Lotta Sv\u00e4rd<\/em> -lehden virallista kuvamateriaalia Syv\u00e4rannan Lottamuseon yksityisiin valokuviin jatkosodan ajalta. Kuva-analyysi ei ole se tavallisin metodi poliittisessa historiassa, mik\u00e4 tekeekin gradusta innovatiivisen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lotta l\u00e4htee ty\u00f6komennukselle. Lotta Sv\u00e4rd -lehden numeron 11\/1941 kansikuva.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haapasalon mukaan h\u00e4nen innostuksensa lottiin ja Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n konkretisoitui jo viimeist\u00e4\u00e4n kandivaiheessa, jolloin h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tutkia kandidaatintutkielmassaan lottakuvaa suomalaisissa 2000-luvun sotaromaaneissa. H\u00e4n halusi jatkaa saman teeman parissa my\u00f6s maisterivaiheessa ja kirjoittaa gradun liittyen naisten toimijuuteen sota-ajan historiassa. Aihe valikoitui siis hyvin pitk\u00e4lti kandidaatintutkielman ja sen kirjoittamiseen vaaditun taustatiedon pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvat taas valikoituivat tutkimusaineistoksi sen takia, ett\u00e4 lottavalokuvia ei ollut aiemmin tutkittu. Haapasalo halusikin selvitt\u00e4\u00e4, voisiko yksityisiss\u00e4 valokuvissa olla sellaisia teemoja, joita julkisista valokuvista ei esimerkiksi propagandistisuuden ja sota-ajalle ominaisen sensuurin vuoksi l\u00f6ydy. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n valokuvat olivat hyvin mielenkiintoisia tutkimuskohteita, sill\u00e4 \u201dyhdest\u00e4 kuvasta voi l\u00f6yty\u00e4 useampi eri merkitys ja tarina, jotka rakentuvat kuin pala palalta vasta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kontekstia tarkastelemalla. Valokuvien moninaisia merkityksi\u00e4 voi selvitt\u00e4\u00e4 kiinnostavilla kysymyksill\u00e4, kuten selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mihin tarkoitusperiin valokuva on alun alkaen otettu, ja mit\u00e4 valokuvan ottamisella on kuvanottohetkell\u00e4 haluttu kertoa. Lis\u00e4ksi valokuvat olivat itselleni t\u00e4ysin vieras tutkimusaineisto ja sellainen haaste, johon olin innokas tarttumaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Haapasalo kertoo, ett\u00e4 graduprosessi oli ty\u00f6l\u00e4s ja vaati ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti paljon suunnittelua jo ihan alusta asti, mutta osoittautui toisaalta my\u00f6s antoisaksi. Lotta Sv\u00e4rd<\/em> -lehden julkiset valokuvat olivat helposti tutkittavissa omalta koneelta, kun taas yksityisen valokuva-aineiston \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4si Syv\u00e4rannan Lottamuseolla Tuusulassa. Siell\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi useamman kerran tutustumassa aineistoon. Kaikkia museon valokuvia ei ollut viel\u00e4 ainakaan tuolloin digitoitu, mutta t\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s etu: fyysisten valokuvien tarkastelu toi tietynlaista syvyytt\u00e4 tutkimukseen ja antoi mahdollisuuden tutustua yksitt\u00e4isiin lottiin eri tavalla kuin digitoidun aineiston kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Parasta graduprosessissa oli Haapasalon mukaan kiinnostus tutkimuskysymyksiin ja alkuper\u00e4isaineistoon, syventyminen kirjoitusprosessiin ja tunne siit\u00e4, ett\u00e4 kirjoittaminen vei mukanaan. Tutkimusta tehdess\u00e4 tuli l\u00f6ydetty\u00e4 lukuisia eri merkityksi\u00e4 valokuvien takaa ja sai my\u00f6s peilata omia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 aikaisempaan tutkimukseen. Erityisesti yksityisten valokuvien tutkiminen oli merkityksellist\u00e4, sill\u00e4 se tuntui hyvin henkil\u00f6kohtaiselta kurkistukselta yksitt\u00e4isten lottien tarinoihin ja sota-ajan todellisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Gradun kirjoittamiseen liittyy yleens\u00e4 toki my\u00f6s erin\u00e4isi\u00e4 haasteita, ja n\u00e4in oli my\u00f6s Haapasalolla. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n haastavinta oli lopullisten tutkimuskysymysten rajaaminen ja valokuva-aineiston laajuus. Yksityisi\u00e4 valokuva-albumeita ja valokuvia oli valtavasti, eik\u00e4 aluksi ollut helppoa hahmottaa kokonaisuutta. Lottavalokuvia ei ollut tutkittu aiemmin, mik\u00e4 toi oman haasteensa tutkimuskysymysten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen: tutkittavia asioita tuntui l\u00f6ytyv\u00e4n suorastaan loputtomiin. Gradun suuntaa m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t lopulta tutkimusaineistosta esiin nousseet kuvatyypit. P\u00e4\u00e4t\u00f6s vertailla yksityist\u00e4 ja julkista valokuva-aineistoa my\u00f6s sujuvoitti osaltaan rajausta, sill\u00e4 kuvatyyppien tuli soveltua suurelta osin molempiin kokonaisuuksiin. Haapasalo p\u00e4\u00e4tyi lajittelemaan aineiston yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4\u00e4n eri kuvatyyppiin: 1) toveruus saksalaisen kanssa, 2) suhde asevelimaan naiseen 3) virallinen aseveljeys, 4) lotta valtaajana, 5) viholliseen suhtautuminen, 6) suomensukuinen v\u00e4est\u00f6, 7) jermuileva lotta, 8) irrotteleva lotta ja 9) lotta aseen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kentt\u00e4sairaalan lottia sieniretkell\u00e4. – Tk-Lindholm Lotta Sv\u00e4rd -lehden numeron 15\/1942 kansikuva.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkielmassa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 virallinen aineisto vaali ihannelotan kuvaa, kun taas yksityiset valokuvat poikkesivat t\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei varsinaisesti tullut Haapasalolle yll\u00e4tyksen\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen hypoteesinsa oli alun perinkin se, ett\u00e4 yksityisist\u00e4 valokuvista voisi todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6yty\u00e4 sellaisia kuvatyyppej\u00e4, joita julkisissa valokuvissa ei voinut esitt\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 yll\u00e4tti kuitenkin se, kuinka selke\u00e4 ero julkisten ja yksityisten valokuvien v\u00e4lill\u00e4 oli. Julkaistuilla lehtikuvilla oli aina jokin tietty tarkoitus: niiss\u00e4 lottien tuli esiinty\u00e4 otollisesti suhteessa vallitsevaan sotatilanteeseen, sill\u00e4 Lotta Sv\u00e4rd oli t\u00e4rke\u00e4 maanpuolustusj\u00e4rjest\u00f6. Esimerkiksi Suomen ja Saksan asevelisuhde haluttiin esitt\u00e4\u00e4 kuvissa virallisessa ja hyv\u00e4ss\u00e4 valossa, silloin kun se viel\u00e4 koettiin hy\u00f6dylliseksi. Yksityiset valokuvat saattoivat toki ottaa huomattavasti mallia julkisista valokuvista sommitteluillaan ja aiheillaan, mutta niist\u00e4 n\u00e4ki kuitenkin selv\u00e4sti, ett\u00e4 ne oli tarkoitettu ensi sijassa omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Niihin oli tallentunut esimerkiksi lottien \u201djermuilua\u201d, joka oli toisaalta harmitonta hupia, mutta toisaalta my\u00f6s keino vastustaa ajan tiukkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 olivat my\u00f6s ne valokuvat, joissa lotat muuten poikkesivat heille m\u00e4\u00e4ritellyst\u00e4 oikeaoppisesta esiintymisest\u00e4, esimerkiksi pukeutumisellaan tai esiintym\u00e4ll\u00e4 aseen kanssa. Lottien virallista esiintymist\u00e4 s\u00e4\u00e4deltiin tarkoin ohjein, ja lottien ty\u00f6 oli virallisesti my\u00f6s ehdottoman aseetonta hoivaty\u00f6t\u00e4. Aseiden kanssa otetut valokuvat tuovat siis uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa heid\u00e4n sota-ajan rooliinsa, joka on perinteisesti ymm\u00e4rretty t\u00e4ysin aseettomaksi. Kuten Haapasalo toteaa gradussaan, ne saattavat my\u00f6s kertoa joidenkin lottien kiinnostuksesta aseidenk\u00e4sittely\u00e4 kohtaan ja mahdollisesta halusta laajentaa vastuutaan tavanomaisten lottateht\u00e4vien ulkopuolelle. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 \u201dyksityiset valokuvat kykeniv\u00e4t n\u00e4in haastamaan my\u00f6s omaa historiallista muistiani lottatoiminnasta. Oli hienoa, ett\u00e4 tutkimusaineisto ei ollut ennalta arvattava ja ett\u00e4 se sis\u00e4lsi my\u00f6s yll\u00e4tyksi\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Palkinnon h\u00e4n kokee merkitt\u00e4v\u00e4ksi henkil\u00f6kohtaiseksi saavutukseksi, joka todella konkretisoi loppuun saatettua gradu-urakkaa ja valmistumista. H\u00e4n iloitsee my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 lottia koskeva tutkimus koettiin merkitykselliseksi, ja ett\u00e4 valokuva-aiheinen tutkimus valikoitui palkittavien gradujen joukkoon. Kuten Haapasalo muistuttaa, valokuvilla on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siin\u00e4, millaisena miell\u00e4mme maailman ja sen tapahtumat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Emma Haapasalo palkittuna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Emilia Alho
Alho on harjoittelijana tutkimusavustajan teht\u00e4viss\u00e4 Poliittisen historian oppiaineessa <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poliittisesta historiasta valmistuneen Emma Haapasalon gradu ”Mallilotta ja j\u00e4rjest\u00f6n mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? Lottakuva Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6n julkisissa ja yksityisiss\u00e4 valokuvissa 1941\u20131944” palkittiin maaliskuussa Suomen sotahistoriallisen seuran gradukilpailussa. Gradussa Haapasalo vertaili Lotta Sv\u00e4rd -lehden virallista kuvamateriaalia Syv\u00e4rannan Lottamuseon yksityisiin valokuviin jatkosodan ajalta. Kuva-analyysi ei ole se tavallisin metodi poliittisessa historiassa, mik\u00e4 tekeekin gradusta innovatiivisen…. <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":8113,"featured_media":2019,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2014","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2014","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8113"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2014"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2021,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2014\/revisions\/2021"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2019"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2014"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2014"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}