![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2017\/03\/Merikasarmi-ulkoasiainhallinnon-p\u00e4\u00e4maja-225x300.jpg\")
Gradun valmistuttua hakeuduin CIMO-harjoittelijaksi Berliinin suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6mme. Tuoreelle maisterille suurl\u00e4hetyst\u00f6ty\u00f6 eurooppalaisessa metropolissa oli unelmien t\u00e4yttymys. Siell\u00e4 sai tehd\u00e4 l\u00e4hes oikeana valtion ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 niit\u00e4 asioita, joita aiemmin poliittisen historian opiskelijana olisi tehnyt huvikseen, jos vain olisi saanut kutsuja oikeisiin paikkoihin. Kuuden harjoittelukuukauden kohokohtina muistan k\u00e4yneeni kuuntelemassa J\u00fcrgen Habermasia, vertailemassa eri puolueiden puoluekokouksia, juhlimassa unkarilaisten kanssa Unkarin ja It\u00e4vallan rajan vuonna 1989 avanneen paneurooppalaisen piknikin vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4, tapaamassa parlamentaarikkoja sek\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 iltaisin erilaisia vastaanottoja ja kulttuuritilaisuuksia, joihin suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n sateli kutsuja.<\/p>\n
<\/p>\n
Koska ulkoministeri\u00f6\u00f6n hakee vuosittain satoja virkamiesurasta haaveilevia, paransin harjoittelujaksojen j\u00e4lkeen omia ty\u00f6nsaantimahdollisuuksiani viel\u00e4 pari vuotta opiskelemalla kieli\u00e4 ja hankkimalla lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6kokemusta, esimerkiksi freelance-toimittajana Kairossa. Aiemmasta opiskeluaikana hankitusta ty\u00f6kokemuksesta j\u00e4rjest\u00f6maailmassa ja kaupunginhallinnossa ei varmasti ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haittaa hakuprosessissa. Sitten koittikin paluu koulun penkille, kun tuli kaivattu kutsu kavakulle – perinteikk\u00e4\u00e4lle UM:n ”kansainv\u00e4listen asioiden valmennuskurssille” eli diplomaattikurssille. Usean kuukauden ajan kuuntelimme aamusta iltaan esityksi\u00e4 suomalaisen valtionhallinnon ja kansainv\u00e4listen organisaatioiden toiminnasta. Itselleni syv\u00e4llisimm\u00e4t muistij\u00e4ljet taisivat tosin j\u00e4\u00e4d\u00e4 Alkon viinikurssilta.<\/p>\n
<\/p>\n
Tositoimissa poliittisen historian ja yleisemminkin valtiotieteiden opiskelun tuomat valmiudet ovat olleet kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kansainv\u00e4lisi\u00e4 asioita hoitava virkamies joutuu hahmottamaan nopeasti laajasta tietovirrasta, mist\u00e4 jossakin ajankohtaisessa aiheessa onkaan kyse. Vanhempi kollegani tiivisti UM:n perinteisen raportointitaidon osuvasti: ”Emme kirjoita yht\u00e4 syv\u00e4llisesti kuin tutkijat emmek\u00e4 yht\u00e4 pinnallisesti kuin toimittajat.” Diplomaatti yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 motiivit vaikuttavat toisen maan politiikan ja tavoitteiden taustalla. Onneksi poliittisen historian laitoksella oppi nopeasti muodostamaan kokonaiskuvan tenttikirjoista, jotka kattoivat parisataa vuotta nykyhistoriaa, tai kirjoittamaan kansainv\u00e4lisest\u00e4 poliittisesta historiasta esseit\u00e4, joiden piti olla kattavia, tiiviit\u00e4 ja helposti omaksuttavia \u2013 aivan kuten hyv\u00e4n UM:n raportinkin, jossa kerrotaan tiiviisti muulle valtionhallinnolle, mist\u00e4 nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa aiheessa on kyse. T\u00e4ll\u00f6in on eduksi, ett\u00e4 on jo opiskelijana saanut kuvan siit\u00e4, miten Suomen valtionhallinto toimii, miten esimerkiksi lait ja valtiosopimukset valmistellaan, ja mitk\u00e4 ovat EU:n, YK:n ja muiden kansainv\u00e4listen organisaatioiden roolit. Ja vuosikausien luennoilla istuminen auttaa kest\u00e4m\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 EU- ja YK-kokouksia.<\/p>\n Ulkoministeri\u00f6ss\u00e4 vaihdetaan teht\u00e4vi\u00e4 ja asemamaata tyypillisesti muutaman vuoden v\u00e4lein. Itse olen ty\u00f6skennellyt p\u00e4\u00e4osin saksankielisen Euroopan sek\u00e4 Turkin ja L\u00e4hi-id\u00e4n parissa, mm. suurl\u00e4hetyst\u00f6iss\u00e4mme Ankarassa ja Abu Dhabissa sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 Persianlahti-tiimin vet\u00e4j\u00e4n\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n taloudelliset ulkosuhteet ja yritysten kansainv\u00e4listymisen edist\u00e4minen korostuvat ulkoministeri\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4 uuden Team Finland \u2013toimintamallin my\u00f6t\u00e4. Suurl\u00e4hetyst\u00f6t kantavat suurta vastuuta suomalaisyritysten viennin edist\u00e4misess\u00e4, varsinkin tuttujen eurooppalaisten markkinoiden ulkopuolella. Suomalaisdiplomaatin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kertoa yritykselle, miten paikallinen hallinto ja markkinat toimivat. Ja kukapa osaisi paremmin hahmottaa hallintorakenteiden toimintaa ja niiden vaikutusta talouteen sek\u00e4 yhteiskuntaan kuin valtiotieteilij\u00e4. Poliittisen historian maisteri osaa todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4ksi kertoa, miten kyseisen maan historia vaikuttaa nykyp\u00e4iv\u00e4n toimintamalleihin.<\/p>\n <\/p>\n Teksti ja kuvat: Anssi Leino<\/em><\/p>\n Kirjoittaja on valmistunut poliittisesta historiasta ja ty\u00f6skentelee l\u00e4hetyst\u00f6neuvoksena ulkoministeri\u00f6n Eurooppa-osastolla<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ulkoministeri\u00f6n historiaa tutkineen professori Timo Soikkasen luennoilla oli helppo vakuuttua siit\u00e4, ett\u00e4 UM on ainutlaatuisen el\u00e4myksellinen ja mielenkiintoinen ty\u00f6paikka poliittisen historian opiskelijalle. Mielikuvitusta kutkuttivat varsinkin professorin anekdootit UM:n virkamiesten menestyksist\u00e4 ja kohelluksista vuosikymmenien varrella neuvotteluissa naapurivaltioiden edustajien kanssa. My\u00f6s tuleva ty\u00f6nantaja rohkaisi diplomaattiurasta kiinnostunutta opiskelijaa. UM:n henkil\u00f6st\u00f6yksikk\u00f6 vieraili yliopistolla l\u00e4hes vuosittain kertomassa virkamiehen arjesta,… <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2017\/03\/Wienin-YK-kaupunki-300x226.jpg\")