{"id":522,"date":"2017-06-20T17:04:55","date_gmt":"2017-06-20T14:04:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=522"},"modified":"2017-06-20T17:04:55","modified_gmt":"2017-06-20T14:04:55","slug":"sydanmaan-portinvartijat-perussuomalaisten-puheenjohtajavaihdos-ja-populistisen-puolueen-kuva-kansasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2017\/06\/20\/sydanmaan-portinvartijat-perussuomalaisten-puheenjohtajavaihdos-ja-populistisen-puolueen-kuva-kansasta\/","title":{"rendered":"Syd\u00e4nmaan portinvartijat: Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdos ja populistisen puolueen kuva kansasta"},"content":{"rendered":"

Poliittisen historian blogi julkaisee oppiaineen opiskelijoiden opinn\u00e4ytteisiin perustuvia kirjoituksia monipuolisesti poliittisen historian tutkimuskirjon eri aiheista. Mukaan otetaan seminaarinvet\u00e4jien erinomaisiksi arvioimia t\u00f6it\u00e4. Sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Ville Vesa tarkastelee Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdosta, Timo Soinin perint\u00f6\u00e4 ja mielikuvaa kansasta populistisen puolueen retoriikan keski\u00f6ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\u201dMin\u00e4 luotan Perussuomalaisten kentt\u00e4v\u00e4keen valita puolueellemme uusi puheenjohtaja\u201d. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla Timo Soini kuvaili Perussuomalaisten puheenjohtajavaalia, ilmoittaessaan blogissaan<\/a> ettei hae kes\u00e4kuun puoluekokouksessa puheenjohtajaksi. Ilmoituksen j\u00e4lkeen on tapahtunut paljon: Jussi Halla-aho voitti puheenjohtajavaalissa selvin numeroin Sampo Terhon, Sipil\u00e4n hallitus on ollut puheenjohtajavalinnan takia hajoamisen partaalla ja Perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4st\u00e4 on irronnut 20 edustajan ryhm\u00e4, mukanaan my\u00f6s puolueen is\u00e4hahmo Timo Soini.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n edetess\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4nyt selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 Soinin j\u00e4lkeinen aika toisi mukanaan my\u00f6s muutoksen puolueen linjassa, mutta t\u00e4m\u00e4n kaltaista myllerryst\u00e4 harva osasi odottaa. Halla-ahon johtama Perussuomalaiset onkin ottanut eritt\u00e4in selke\u00e4n pes\u00e4eron Soinin perint\u00f6\u00f6n. Mutta millaisen perinn\u00f6n Soini Perussuomalaisille j\u00e4tt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Yksi tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiaa on tarkastella, millaisena avoimen populistinen poliitikko n\u00e4kee paljon puhumansa kansan. Koska populistinen retoriikka keskittyy luomaan vastakkainasetteluja kansan ja eliitin v\u00e4lille, on mielenkiintoista pohtia sit\u00e4, millainen populistien puolustama kansa todellisuudessa on. Paul Taggart on m\u00e4\u00e4ritellyt populismin syd\u00e4nmaa-k\u00e4sitteen (heartland<\/em>) kautta. H\u00e4nen mukaansa syd\u00e4nmaa on kuviteltu ja abstrakti maailma, jossa vallitsevat populistisen liikkeen arvot, ja sit\u00e4 asuttaa sis\u00e4isesti ehe\u00e4 kansa. Se on utopian kaltainen, mutta sijaitsee menneisyydess\u00e4. Se saattaa olla historiallisesti todellinen tai sitten ei. Taggart n\u00e4keekin, ett\u00e4 populistien puhuessa kansasta he itse asiassa rakentavat syd\u00e4nmaataan, ja sit\u00e4 tapahtuu etenkin silloin, kun jokin uhkaa perinteist\u00e4 kansaa.<\/p>\n

Timo Soini on rakentanut oman syd\u00e4nmaansa SMP:n perinn\u00f6lle. Soini aloitti poliittisen uransa 1980-luvun alussa Suomen Maaseudun Puolueessa (SMP), joka rakentui puolueen perustajan Veikko Vennamon henkil\u00f6hahmon ymp\u00e4rille. SMP profiloitui 1960- ja 1970-luvuilla yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta k\u00e4rsivien pienviljelij\u00f6iden puolueeksi. Vennamon retoriikassa pienviljelij\u00e4 kantoi kansallisen identiteetin puhtaimpia puolia: ahkeruutta, riippumattomuutta ja omatoimisuutta. Vennamon syd\u00e4nmaata asutti tuolloin siis ainoastaan pientalonpoika. 1980-luvulle tultaessa yhteiskunnan rakennemuutos oli kuitenkin ajanut v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 SMP:sta ohi. Puolue muuttuikin Pekka Vennamon puheenjohtaja-aikana l\u00e4hi\u00f6iden puolueeksi.<\/p>\n

SMP:n raunioille vuonna 1995 perustetun Perussuomalaisten profiloituminen oli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n muutoksen sanelema. Soini luo retoriikassaan syd\u00e4nmaata, jota asuttavat sek\u00e4 talonpoika ett\u00e4 duunari. Pienviljelij\u00e4\u00e4n Soini liitt\u00e4\u00e4 samoja ominaisuuksia kuin Vennamo. Soini toteaa j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheessaan<\/a>, ett\u00e4 \u201dhenkinen tunnemaisemani on kuva pienviljelij\u00e4n sielusta [\u2026] pienviljelij\u00e4 on synty\u00e4\u00e4n ja luonteeltaan riippumaton\u201d. Merkitt\u00e4vin ero Soinin ja Vennamon talonpoikadiskurssissa on se, ett\u00e4 Vennamolle maaseutu on aktiivinen osa yhteiskuntaa, kun Soinille se on taas ennen kaikkea kulttuurisen perinn\u00f6n kantaja.<\/p>\n

Sen sijaan asutuskeskusten duunarit jakavat Soinin oman elinymp\u00e4rist\u00f6n. L\u00e4hi\u00f6t ja torit ovat Soinin kotikentt\u00e4\u00e4, jota kansoittaa yl\u00e4luokkaisten kaupunkilaisten \u201dh\u00f6rh\u00f6ilyst\u00e4\u201d vapaa, tavallinen kansa. Tavallinen duunari n\u00e4ytt\u00e4ytyy Soinin retoriikassa henkil\u00f6n\u00e4, joka voi k\u00e4yd\u00e4 hampurilaisravintolassa ilman tunnontuskia ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelusta tai el\u00e4inoikeuksista, samoin tavoin kuin h\u00e4n uskaltaa nauttia t\u00e4ysin rinnoin j\u00e4\u00e4kiekon maailmanmestaruuskisoista pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulevansa leimatuksi juntiksi.<\/p>\n

Kun Halla-aho valittiin Soinin seuraajaksi, alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sitys kansasta vaihtuu puheenjohtajan my\u00f6t\u00e4. Halla-ahon politiikan k\u00e4rki on ennen kaikkea EU- ja maahanmuuttokritiikiss\u00e4. Tuntuu vaikealta kuvitella Halla-ahon puhuvan kovinkaan uskottavasti duunareista, puhumattakaan talonpojista. SMP:n perinn\u00f6st\u00e4 kumpuava talonpoikais- ja duunaridiskurssi, jolla on keskeinen osa Soinin retoriikassa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Halla-aholle saavuttamattomalta. Siin\u00e4 miss\u00e4 Soini voi liitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 diskurssit SMP-taustaansa, Halla-aholla t\u00e4llaista vaihtoehtoa ei ole.<\/p>\n

Eduskuntaryhm\u00e4n hajoaminen entisest\u00e4\u00e4n vahvistaa Halla-ahon ja Soinin linjan eriytymist\u00e4. Itse asiassa Halla-aho on tilanteessa, jossa h\u00e4nen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tehd\u00e4 selke\u00e4 ero sek\u00e4 Soiniin ett\u00e4 Uusi vaihtoehto -ryhm\u00e4\u00e4n. Vain irrottautumalla selke\u00e4sti Soinin ajasta Halla-aho kykenee s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kannatuksensa puolueen sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 eronteko koskee populistisen puolueen tapauksessa my\u00f6s k\u00e4sityst\u00e4 kansasta.<\/p>\n

Toistaiseksi Halla-ahon tavassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kansaa keskeisint\u00e4 ovat olleet kansallisvaltion rajat. H\u00e4nen maahanmuuttokritiikkiin perustuva kansa-m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 on tehnyt eroa ennen kaikkea suomalaisten ja muualta tulevien v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in ollen Halla-ahon maine yhden asian miehen\u00e4 on koskenut my\u00f6s kansan m\u00e4\u00e4rittely\u00e4. Toisaalta h\u00e4nen maahanmuuttokritiikkins\u00e4 avaa syd\u00e4nmaa-k\u00e4sitteen kannalta mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Halla-ahon maalaama n\u00e4kemys yhten\u00e4iskulttuurin ajasta, jonka rippeet monikulttuurisuus tuhoaa, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti syd\u00e4nmaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mik\u00e4 puolueen uuden puheenjohtajan tapa luoda kuvaa ideaalista kansasta on. Selv\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 niin kauan kuin puolueen agenda m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vastakkainasettelulla kansan ja eliitin v\u00e4lill\u00e4, ideaalin kansan m\u00e4\u00e4rittely tulee olemaan keskeinen osa puolueen identiteettipolitiikkaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti:<\/strong> Ville Vesa<\/p>\n

Kirjoittaja on poliittisen historian opiskelija, jonka kandidaatin tutkielmaan ”Nyt kaikkea on paljon. Hyv\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4” – Veikko Vennamon ja Timo Soinin retoriikassa tuotettujen historiakuvien vertailu<\/em> kirjoitus perustuu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poliittisen historian blogi julkaisee oppiaineen opiskelijoiden opinn\u00e4ytteisiin perustuvia kirjoituksia monipuolisesti poliittisen historian tutkimuskirjon eri aiheista. Mukaan otetaan seminaarinvet\u00e4jien erinomaisiksi arvioimia t\u00f6it\u00e4. Sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Ville Vesa tarkastelee Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdosta, Timo Soinin perint\u00f6\u00e4 ja mielikuvaa kansasta populistisen puolueen retoriikan keski\u00f6ss\u00e4.   \u201dMin\u00e4 luotan Perussuomalaisten kentt\u00e4v\u00e4keen valita puolueellemme uusi puheenjohtaja\u201d. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla Timo Soini kuvaili Perussuomalaisten puheenjohtajavaalia,… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[84,16,13,61],"class_list":["post-522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-opinnaytteet","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=522"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":525,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}