{"id":665,"date":"2017-11-06T14:54:59","date_gmt":"2017-11-06T11:54:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=665"},"modified":"2017-11-06T14:54:59","modified_gmt":"2017-11-06T11:54:59","slug":"niqab-ja-burka-suomalaisessa-nettikeskustelussa-mika-kasvot-peittavassa-hunnussa-provosoi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2017\/11\/06\/niqab-ja-burka-suomalaisessa-nettikeskustelussa-mika-kasvot-peittavassa-hunnussa-provosoi\/","title":{"rendered":"Niqab ja burka suomalaisessa nettikeskustelussa: Mik\u00e4 kasvot peitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hunnussa provosoi?"},"content":{"rendered":"

Poliittisen historian blogi julkaisee opinn\u00e4ytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireist\u00e4. Taustoittaako tutkielmasi ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua? Tuotko esiin uutta tietoa arkistoista? Kirjoita napakasti ja julkista havaintosi. Opinn\u00e4ytesarjan toisessa osassa Seida Sohrabi arvioi Uuden Suomen blogipalvelussa vuonna 2013 kiivaana k\u00e4ynytt\u00e4 keskustelua kasvot peitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hunnusta ja t\u00e4yshunnun kieltoa ajaneesta lakialoitteesta.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Vuoden 2012 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n aattona perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala j\u00e4tti oikeusministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa vaadittiin niqab-<\/em>\u00a0ja burka<\/em>huntujen kielt\u00e4mist\u00e4 julkisessa tilassa. Puoli vuotta my\u00f6hemmin toukokuussa 2013 h\u00e4n j\u00e4tti eduskunnalle lakialoitteen rikoslain 17. luvun muuttamisesta. Lakialoitteessa, jonka allekirjoitti enemmist\u00f6 perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4n kansanedustajista, vaadittiin t\u00e4yshunnun k\u00e4yt\u00f6n kieltoa sakkorangaistuksen uhalla.<\/p>\n

My\u00f6hemmin Saarakkala puolusti lakialoitettaan Uuden Suomen blogissa. T\u00e4yshunnun k\u00e4ytt\u00f6kielto sai aikaan v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n keskustelun Uuden Suomen blogipalvelussa vuonna 2013. Saarakkalan blogin lis\u00e4ksi aiheesta julkaistiin 11 muuta blogikirjoitusta, joiden yhteydess\u00e4 julkaistiin l\u00e4hes 500 kommenttia lakialoitteen puolesta ja vastaan. Poliittisen historian opiskelija ei voinut muuta kuin tarttua tilaisuuteen \u2013 aiheesta oli teht\u00e4v\u00e4 kandidaatintutkielma.<\/p>\n

Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lakialoite kiinnosti Uuden Suomen bloggaajia. Suurin osa otti kantaa, harva pysyi neutraalina. Keskustelu oli hyvin vilkasta ja kommentteja tuli jopa aamuy\u00f6n tunteina. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tutkin puoltajien ja vastustajien kannanottoja, otin my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, mist\u00e4 keskustelussa oikeastaan oltiin huolissaan, vaikken t\u00e4t\u00e4 nostanut erityisesti esiin tutkimuskysymyksess\u00e4ni. Mik\u00e4 ihmisi\u00e4 provosoi?<\/p>\n

\"\"
Hijab, niqab ja burka. L\u00e4hde: STT.<\/figcaption><\/figure>\n

Lakialoitteen kannattajien mukaan kasvojen peitt\u00e4minen antaa signaalin haluttomuudesta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan: kyseess\u00e4 ei ollut valinta, vaan huntu oli pakotettu naisille. Heid\u00e4n mukaansa kasvojen peitt\u00e4minen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 olivat mahdoton yht\u00e4l\u00f6. T\u00e4yshunnun vastustajat vetosivat siihen, ett\u00e4 ravintolassa tai kaupan palvelutiskill\u00e4 t\u00e4ytyy voida n\u00e4hd\u00e4 henkil\u00f6kunnan kasvot. Ongelmana n\u00e4htiin my\u00f6s ty\u00f6skentely p\u00e4iv\u00e4kodissa, jossa pienet lapset saattaisivat pel\u00e4sty\u00e4 kasvonsa peitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, \u201djonka ilmeet eiv\u00e4t v\u00e4lity pienelle lapselle\u201d. Vastustajat kokivat, ett\u00e4 miehet pyrkiv\u00e4t kontrolloimaan naisia. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 oli lakialoitteen puoltajien keskeisin argumentti. Kasvot peitt\u00e4v\u00e4t hunnut luovat heid\u00e4n mukaansa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, joka ei edesauta kotoutumista.<\/p>\n

Niin puoltajien kuin vastustajien kommenteista v\u00e4littyi mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 juuri maahanmuuttajataustaiset k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4yshuntua, eiv\u00e4t kantasuomalaiset. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 tuli esille puhuttaessa kotoutumisesta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Lakialoitteen puoltajille t\u00e4yshuntu edusti alistamisen ja radikaalin islamin vallan symbolia, joka ei kuulunut Eurooppaan. Heille t\u00e4yshuntu oli yhteiskunnallinen asia, ei yksil\u00f6nvapauden piiriin kuuluva kysymys.<\/p>\n

My\u00f6s moni lakialoitteen vastustaja koki, ett\u00e4 t\u00e4yshuntu oli ongelmallinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kannalta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ollut heille syy n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4yshuntu yhteiskunnallisena kysymyksen\u00e4, vaan p\u00e4invastoin sen n\u00e4htiin liittyv\u00e4n yksil\u00f6nvapauteen: t\u00e4yshunnun k\u00e4yt\u00f6n ei kuulunut olla muiden p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4. Vastustajat kokivat, ett\u00e4 naisilla tulee olla valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 pukevat p\u00e4\u00e4lleen. Kiellon n\u00e4htiin rajoittavan naisten liikkumistilaa. Lakialoitteen vastustajien joukosta l\u00f6ytyi paljon niit\u00e4, joiden mukaan t\u00e4yshunnut edustivat naisten alistamista, josta olisi p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n muutoksen vapaampaan suuntaan kuuluisi tulla muslimiyhteis\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4. Vastustajat perustelivat kantaansa my\u00f6s sill\u00e4, ettei t\u00e4yshunnun k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ollut paljon. Lakialoitteen vastustajat eiv\u00e4t kokeneet t\u00e4yshunnun olevan merkityksellinen ja heid\u00e4n mukaansa asiaa oli turhaan paisuteltu.<\/p>\n

Vastakkain oli kaksi leiri\u00e4. Puoltajat kokivat, ett\u00e4 t\u00e4yshuntu oli yhteiskunnallinen asia, kun taas vastustajat katsoivat, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli yksil\u00f6nvapautta loukkaava lakialoite. Voidaankin kysy\u00e4, mist\u00e4 kumpuaa suomalaisten kiinnostus t\u00e4yshuntua kohtaan? Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseni on, ett\u00e4 t\u00e4yshunnussa ei ole kyse nimenomaan hunnusta, vaan islamin hallinnasta. Islamin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luovan turvallisuusuhkia. T\u00e4yshuntu edusti radikaalia islamia ja sen n\u00e4kyminen Suomessa, vaikka vain t\u00e4yshunnun muodossa, oli lakialoitteen puoltajille huolenaihe. He olivat huolissaan, ett\u00e4 salafistinen <\/em>eli tiukan linjan islam hallitsisi Suomen muslimien n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 islam on ja miten se saa n\u00e4ky\u00e4. Pelkona oli, ett\u00e4 maltillisuudelle ei annettaisi tilaa, vaan Suomessa vallitsevaksi islamin tulkinnaksi tulisi jyrk\u00e4n linjan islam.<\/p>\n

Lakialoitteen puoltajien kirjoituksista paistoi l\u00e4pi toive, ett\u00e4 islam voisi maltillistua. Islamin pel\u00e4t\u00e4\u00e4n olevan edelleen syntym\u00e4ajallaan eli 600-luvun Arabiassa, ei nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, jossa kulttuurit muuttuvat. Toiveena on, ett\u00e4 samalla lailla kuin muut uskonnot muuttuvat ja kehittyv\u00e4t, voisi islamkin muuttua. L\u00e4hes kaikille lakialoitteen puoltajille oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 islam voisi olla sovitettavissa yhteen eurooppalaisten arvojen kanssa, joiden vastakohtaa edusti alistava islam ja sen nimiss\u00e4 naisille pakotettu t\u00e4yshuntu.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti:<\/strong> Seida Sohrabi<\/p>\n

Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian opiskelija, jonka kandidaatintutkielmaan kirjoitus perustuu.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poliittisen historian blogi julkaisee opinn\u00e4ytteisiin perustuvia kirjoituksia oppiaineen eri aihepiireist\u00e4. Taustoittaako tutkielmasi ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua? Tuotko esiin uutta tietoa arkistoista? Kirjoita napakasti ja julkista havaintosi. Opinn\u00e4ytesarjan toisessa osassa Seida Sohrabi arvioi Uuden Suomen blogipalvelussa vuonna 2013 kiivaana k\u00e4ynytt\u00e4 keskustelua kasvot peitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hunnusta ja t\u00e4yshunnun kieltoa ajaneesta lakialoitteesta.   Vuoden 2012 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n aattona perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"image","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[94,84,16,13,61,96,91],"class_list":["post-665","post","type-post","status-publish","format-image","hentry","category-uncategorized","tag-kandidaatintutkielma","tag-opinnaytteet","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto","tag-valmistuminen","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta","post_format-post-format-image"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=665"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/665\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":670,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/665\/revisions\/670"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}