{"id":685,"date":"2017-11-29T18:12:56","date_gmt":"2017-11-29T15:12:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=685"},"modified":"2017-11-29T18:12:56","modified_gmt":"2017-11-29T15:12:56","slug":"uusturkulainen-tutkija-tentissa-haastattelussa-yliopistonlehtori-johanna-rainio-niemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2017\/11\/29\/uusturkulainen-tutkija-tentissa-haastattelussa-yliopistonlehtori-johanna-rainio-niemi\/","title":{"rendered":"Uusturkulainen tutkija tentiss\u00e4: Haastattelussa yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi"},"content":{"rendered":"

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian oppiaineen uusin tulokas, jolla on vankka kokemus puolueettomuuden, kylm\u00e4n sodan ja It\u00e4vallan tutkimuksesta. Tuore poliittisen historian yliopistonlehtori p\u00e4\u00e4sti korkeakouluharjoittelijan ty\u00f6huoneeseensa vastaanottoaikojen ulkopuolella kyselem\u00e4\u00e4n tyhmi\u00e4.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Johanna Rainio-Niemi L\u00e4hde: Politiikasta.fi<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong><\/p>\n

Kuka olet ja mit\u00e4 teet ty\u00f6ksesi?<\/strong><\/p>\n

Olen Johanna Rainio-Niemi, poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa elokuusta 2017 alkaen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta ja siell\u00e4 opiskellutkin ulkomaanjaksojen ohella. Poliittinen historia oli p\u00e4\u00e4aineeni eli tutussa oppiaineymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olen Turussakin.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 olen p\u00e4\u00e4asiallisesti opettanut, ohjannut, tarkastanut tenttej\u00e4 ja tutustunut uuden yliopiston kuvioihin. Syksyn kandiseminaari ja sivuaineopiskelijoiden seminaari alkavat olla paketissa.<\/p>\n

Tutkijana olen kiinnostunut monista teemoista, p\u00e4\u00e4asiallisesti 1900-luvun eurooppalaisesta ja kansainv\u00e4lisest\u00e4 historiasta.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kerro itsest\u00e4si jotain mik\u00e4 ei liity ty\u00f6h\u00f6si.<\/strong><\/p>\n

Haaveilen vanhan, ruostuneen tennisharrastuksen elvytt\u00e4misest\u00e4 \u2013 toivottavasti ennen el\u00e4keik\u00e4\u00e4\u2026<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Miten ja miksi p\u00e4\u00e4dyit Turkuun?<\/strong><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjaprojektia tein osin Wieniss\u00e4 ja v\u00e4ittelyn j\u00e4lkeen mietin j\u00e4lleen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 ulkomaille. Perhesyyt sitoivat kuitenkin Suomeen. Ryhdyin sitten miettim\u00e4\u00e4n, josko Suomen sis\u00e4lt\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4 uusia mahdollisuuksia. Perhevapaalta minun oli tarkoitus palata Tampereen yliopiston m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen yliopistonlehtorin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta vuoden alussa huomasin, ett\u00e4 Turkuun haettiin poliittisen historian yliopistonlehtoria. Kun kyseess\u00e4 oli aivan tarkalleen oman alan teht\u00e4v\u00e4 ja viel\u00e4 vakituinen, en voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakumahdollisuutta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tampereen junamatkat vaihtuivat sitten Turun bussimatkoiksi.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Poliittista historiaa opetetaan Turun lis\u00e4ksi Helsingiss\u00e4, oletko havainnut eroja oppiaineissa ja niiden opiskelijoissa?<\/strong><\/p>\n

Helsinki on isompi yliopisto ja siell\u00e4 on my\u00f6s tapahtunut suuria murroksia viime vuosina. Turussa on ilahduttanut omaa yliopistoa kohtaan tunnettu kiintymys ja arvostus, joka v\u00e4littyy monista pienist\u00e4, arkip\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 asioista. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy hallittavampaan kokoon, mene ja tied\u00e4.<\/p>\n

Oppiaineen mittakaavassa erona on se, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 poliittinen historia on vuosia ollut l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 talous- ja sosiaalihistorian kanssa, yhteiskuntahistorian nimikkeen alla. Uutena avauksena n\u00e4m\u00e4 aineet muodostavat nyt yhdess\u00e4 kehitysmaatutkimuksen ja sosiaaliantropologian kanssa yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelman, jonka kehittelyss\u00e4 Helsingiss\u00e4 on tehty paljon ty\u00f6t\u00e4. Turussa poliittisen historian yhteisty\u00f6 on puolestaan tiivistynyt etenkin valtio-opin kanssa. Itse olen siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u201dyleisvaltsikalainen\u201d, ett\u00e4 kumpikin kehityssuunta tuntuu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Tietenkin uutena turkulaisena t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kiinnostaa etenkin t\u00e4m\u00e4 poliittisen historian ja valtio-opin kombinaatio, joka on minulle tutkimusaiheidenkin puolesta tuttu ja l\u00e4heinen. Pid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 yhdistelm\u00e4\u00e4 my\u00f6s opetuksen sek\u00e4 opiskelijoiden ty\u00f6llistymisn\u00e4kymien kannalta kilpailukykyisen\u00e4 ja kiinnostavana. Yhteisty\u00f6t\u00e4 aineiden v\u00e4lill\u00e4 olisi hienoa kehitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pidemm\u00e4llekin.<\/p>\n

Opiskelijat ovat aika lailla samanlaisia, j\u00e4rkevi\u00e4, lahjakkaita ja mukavia. Aihepiirit, joista ollaan kiinnostuneita, ovat my\u00f6s hyvin samantyyppisi\u00e4.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Miten sinusta tuli tutkija? <\/strong><\/p>\n

Lukemalla lapsesta alkaen. \ud83d\ude42 Opiskeluaikana olin vaihdossa ja harjoittelussa ulkomailla, etenkin Wieniss\u00e4 ja lis\u00e4ksi tein kaikenlaisia sekalaisia t\u00f6it\u00e4 opintojen ohessa ja v\u00e4lill\u00e4 kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sijastakin.<\/p>\n

1990-luvun loppupuolella opiskelu oli todella paljon vapaampaa ja my\u00f6s ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin nyky\u00e4\u00e4n. Itsell\u00e4nikin on maisterintutkinnossa l\u00e4hes kahden tutkinnon opintoviikot (nyk. opintopisteet). Polku opinnoista kohti ty\u00f6uraa, varsinkaan tutkijanuraa, ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n niin selv\u00e4sti raamitettu kuin nyky\u00e4\u00e4n. Monet meniv\u00e4t t\u00f6ihin jo ennen valmistumistaan, usein j\u00e4iv\u00e4tkin niille ty\u00f6polulleen, ja valmistuivat paljon my\u00f6hemmin jos lainkaan. Itsek\u00e4\u00e4n en suunnannut p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti tutkijaksi. Poliittinen historia n\u00e4ytt\u00e4ytyi siihen aikaan p\u00e4\u00e4asiassa miehille suunnattuna uravaihtoehtona. Itse hankin aineenopettajan p\u00e4tevyyden, mutta harjoittelu- ja ty\u00f6jaksot Wieniss\u00e4 puolustusministeri\u00f6n turvallisuuspolitiikan tutkimusosastolla sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen Ulkopoliittisessa instituutissa innostivat kuitenkin uudelleen tutkimuksen pariin. Sitten poliittinen historiakin muuttui hiljakseen ja p\u00e4\u00e4dyin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaksi EU:n rahoittamaan kansainv\u00e4liseen tutkimusprojektiin, jossa vertailtiin pieni\u00e4 l\u00e4nsieurooppalaisia konsensusdemokratioita. Siit\u00e4 alkoi tutkijaty\u00f6ni yliopistolla.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 vinkkej\u00e4 antaisit tutkijoiksi haluaville?<\/strong><\/p>\n

Yliopistolla koulutetaan vaativan osaamisen asiantuntijoita kaikille yhteiskunnan aloille. Kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita tutkijan ammatista sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mutta tutkivan ty\u00f6tavan ja tiedonk\u00e4sittelyn ja \u2013 tuottamisen perustaidot ovat erinomaista koulutusta kaikkiin tietointensiivisiin asiantuntija-ammatteihin.<\/p>\n

Jos sitten tutkijaksi todella haluaa, sanoisin, ett\u00e4 tee sit\u00e4, mist\u00e4 olet kiinnostunut. Ole utelias ja lue paljon, haasta l\u00f6ys\u00e4 ajattelu ja mieti huolellisesti, vaikka aina ei jaksaisikaan keskittyneesti pohtia. Tutkiminen on er\u00e4\u00e4nlaista aivourheilua, nopeus, mutta etenkin kest\u00e4vyys merkitsee. Tutkiva mieli toisaalta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 melkein aiheesta kuin aiheesta kiinnostavan ja innostavan kulman!<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n tutkijanaluille on olemassa yksi selke\u00e4 tapa l\u00e4hte\u00e4 tutkijapoluille: v\u00e4it\u00f6skirja. V\u00e4it\u00f6skirjan j\u00e4lkeen polku muuttuu kuitenkin usein hyvin haastavaksi. Yliopistoilla pit\u00e4isi nykyist\u00e4 paljon enemm\u00e4n panostaa v\u00e4it\u00f6skirjavaiheen j\u00e4lkeiseen ty\u00f6llistymistukeen ja neuvontaan. On h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4, ett\u00e4 suomalaisilla ty\u00f6markkinoilla v\u00e4itelleiden ty\u00f6llistymisn\u00e4kyv\u00e4t kapenevat ja heid\u00e4t usein leimataan liian \u201dakateemisiksi\u201d. V\u00e4it\u00f6skirja on todella vaativa projekti ja v\u00e4itelleill\u00e4 on yleens\u00e4 poikkeuksellisen kehittyneet kyvyt itseohjautuvaan vastuunottoon ja ongelmanratkaisuun. Yliopistojen pit\u00e4isi todella kyet\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n voimansa v\u00e4itelleiden ty\u00f6markkina-aseman ja ty\u00f6llistett\u00e4vyysimagon parantamiseksi yliopistolla ja sen ulkopuolella!<\/p>\n

Omalla tutkijapolullani ollut ehk\u00e4 eniten yll\u00e4ttynyt siit\u00e4, miten paljon sellainen asiantuntemus, joka liittyy yhteen maahan, joka ei ole laajalti tunnettu, voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tutkijauraa, jopa enemm\u00e4n kuin olisi itse ikin\u00e4 ajatellutkaan. Minustakin on tullut er\u00e4\u00e4nlainen Suomi-\u00adIt\u00e4valta-vertailuiden ekspertti ja t\u00e4t\u00e4 asiantuntemusta aina eri yhteyksiss\u00e4 uudelleen ja uudelleen kysyt\u00e4\u00e4n. Eli: jos l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkin hieman rajatumman osaamisalueen, niin se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hy\u00f6dyksi. Jonkin toisen maan tai kontekstin tunteminen auttaa my\u00f6s hahmottamaan \u201dsuomalaisen tapauksen\u201d uudella tavalla ja t\u00e4llainen l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vertaileva ote tuottaa usein mielenkiintoisia uusia havaintoja my\u00f6s tieteen tasolla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 aiheita olet aikaisemmin tutkinut ja mit\u00e4 tutkimusprojekteja sinulla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4?<\/strong><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjassa tutkin pieni\u00e4 l\u00e4nsieurooppalaisia konsensusdemokratioita ja etenkin sit\u00e4, miten toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 It\u00e4vallassa ja Suomessa l\u00f6ydettiin yhteinen peruslinja talouspolitiikassa sek\u00e4 puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Konsensusdemokratian historiaan liittyen olen ollut kiinnostunut niin korporatismista kuin komitealaitoksesta, joka on hyvin ruotsalais-suomalainen instituutio ja etenkin suomalaisen konsensusdemokratian kivijalka. Komitea-aineistothan ovat historiantutkijoiden peruskauraa, mutta mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 t\u00e4llainen komitealaitos oikein on, joka vuosikymmenten saatossa tuottanut niin massiivisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n materiaalia historian- ja politiikantutkijoille? Yleens\u00e4kin olen kiinnostunut hallinnon sek\u00e4 valtion ja yhteiskunnan suhteiden historiasta.<\/p>\n

Toinen tutkimusaiheeni on ideologinen kylm\u00e4 sota sek\u00e4 se miten n\u00e4m\u00e4 j\u00e4nnitteet heijastuivat puolueettomuuspolitiikan m\u00e4\u00e4rittelyihin niiss\u00e4 eurooppalaisissa puolueettomissa maissa, jotka yhteiskunta- ja talousj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4\u00e4n olivat \u201dl\u00e4ntisen\u201d mallin mukaisia. Aikalaiset olivat hyvin tietoisia n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4, vaikka ne my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 historiantutkimuksen ovat usein j\u00e4\u00e4neet perinteisemm\u00e4n ulko- ja turvallisuuspolitiikan varjoon. Id\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 sidos l\u00e4ntismalliseen demokratiaan vaaransi puolueettomuuden, l\u00e4nness\u00e4 taas, ett\u00e4 puolueettomuus uhkasi vapaata taloutta ja demokratiaa. N\u00e4iden ep\u00e4ilysten v\u00e4liss\u00e4 sit\u00e4 sitten tasapainoiltiin. T\u00e4st\u00e4 kertoo tutkimukseni The Ideological Cold War: the Politics of Neutrality in Austria and Finland<\/em> (2014).<\/p>\n

Puolueettomuuspolitiikan historiaa on perinteisesti tarkasteltu kansallisesti erityislaatuisena historiana, jota ei voi verrata oikein mihink\u00e4\u00e4n. Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni minua on kiinnostanut puolueettomien maiden historiassa etenkin se mik\u00e4 monien kansallisten erityispiirteiden ohella on jaettua ja yhteist\u00e4. Olen viime vuosina paljon pohtinut uudenlaisia poikkikansallisia ja kansainv\u00e4lishistoriallisia l\u00e4hestymistapoja. Puolueettomuushan on valtavan vanha eurooppalaisen poliittisen aatehistorian ilmi\u00f6, joka on valtiollisen politiikan lis\u00e4ksi ollut monien ei-valtiollisten toimijoiden \u2013 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja liikkeiden \u2013 asialistalla. N\u00e4iden pohdintojen jatkamiseen sain juuri yhteispohjoismaista rahoitusta eli lis\u00e4\u00e4 tutkimusta on t\u00e4st\u00e4 tulossa.<\/p>\n

Kiinnostukseni kylm\u00e4\u00e4n sotaan ja uusiin n\u00e4k\u00f6kulmiin n\u00e4kyy my\u00f6s tutkimuksessa, jossa tarkastelen sosiaalipolitiikan professori Heikki Warista ja h\u00e4nen kansainv\u00e4lisi\u00e4 verkostojaan. N\u00e4iden kautta avautuu mielenkiintoinen n\u00e4k\u00f6kulma kansallisen ja kansainv\u00e4lisen risteyskohtiin 1920-luvulta 1970-luvulle saakka.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Mist\u00e4 aiheesta haluaisit pit\u00e4\u00e4 luentokurssin?<\/strong><\/p>\n

Kyll\u00e4 se varmaankin liittyisi puolueettomuuden kansainv\u00e4liseen ja poikkikansalliseen historiaan.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Ehdota gradu-aihetta.<\/strong><\/p>\n

Aiheita olisi tietysti monia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tulee ensimm\u00e4iseksi mieleen aihe, joka liittyy SAK:n kansainv\u00e4lisiin yhteyksiin kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4, esimerkiksi miten SAK toimi suhteessa Puolan Solidaarisuuteen ja muihin vastaaviin.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Suosittele kirjaa.<\/strong><\/p>\n

David Cortrightin Rauha<\/em>. Kirja avaa erilaisen n\u00e4k\u00f6kulman realismin ja voimapolitiikan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisen historian ja kansainv\u00e4listen suhteiden historian tutkimustraditioon. Se kertoo monella tasolla siit\u00e4, miten rauha on jotenkin niin kovin vaikea teema.<\/p>\n

Minulla on monta kirjaa meneill\u00e4\u00e4n samaan aikaan. Uusin hankinta on Miia Ij\u00e4ksen Varjoista valtaistuimelle<\/em>, joka kertoo Anna Jagellonicasta. Kirjamessuilta tarttui mukaan Martti Backmanin Vakoojat<\/em>, joka kertoo Viljo Pentik\u00e4isen tapauksen paljastumisesta 1930-luvulla ja mink\u00e4lainen vyyhti siit\u00e4 avautui.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti:<\/strong> Roope Kinisj\u00e4rvi & Johanna Rainio-Niemi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian oppiaineen uusin tulokas, jolla on vankka kokemus puolueettomuuden, kylm\u00e4n sodan ja It\u00e4vallan tutkimuksesta. Tuore poliittisen historian yliopistonlehtori p\u00e4\u00e4sti korkeakouluharjoittelijan ty\u00f6huoneeseensa vastaanottoaikojen ulkopuolella kyselem\u00e4\u00e4n tyhmi\u00e4.   \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kuka olet ja mit\u00e4 teet ty\u00f6ksesi? Olen Johanna Rainio-Niemi, poliittisen historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa elokuusta 2017 alkaen. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta ja siell\u00e4 opiskellutkin… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":1388,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[101,98,13,61,28,91],"class_list":["post-685","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-haastattelu","tag-henkilokunta","tag-poliittinen-historia","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=685"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":698,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions\/698"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=685"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=685"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=685"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}