{"id":704,"date":"2018-04-06T13:33:12","date_gmt":"2018-04-06T10:33:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=704"},"modified":"2018-04-06T14:18:57","modified_gmt":"2018-04-06T11:18:57","slug":"louis-clerc-aurora-lehdessa-suomi-kuvaa-on-rakennettu-samoilla-teemoilla-1960-luvulta-lahtien","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2018\/04\/06\/louis-clerc-aurora-lehdessa-suomi-kuvaa-on-rakennettu-samoilla-teemoilla-1960-luvulta-lahtien\/","title":{"rendered":"Louis Clerc Aurora-lehdess\u00e4: \u201dSuomi-kuvaa on rakennettu samoilla teemoilla 1960-luvulta l\u00e4htien\u201d"},"content":{"rendered":"

\u201dKun myyd\u00e4\u00e4n kuvaa kansakunnasta, t\u00e4ytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mik\u00e4 on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyytt\u00e4 Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1\/2018<\/a>. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\u201dKun myyd\u00e4\u00e4n kuvaa kansakunnasta, t\u00e4ytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mik\u00e4 on Suomi? Mit\u00e4 on olla suomalainen? Miten Suomea halutaan esitell\u00e4 muille? Miksi? Maakuvan tavoitteet ovat yleens\u00e4 taloudellisia: halutaan edist\u00e4\u00e4 vienti\u00e4, houkutella investointeja ja korkeasti koulutettua ty\u00f6voimaa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 matkailua. Kyse on my\u00f6s kulttuurista ja yhteisen identiteetin rakentamisesta ja yll\u00e4pidosta.<\/p>\n

Historioitsijana minusta on mielenkiintoista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelut siit\u00e4, millaista Suomea haluamme tuoda esille, ovat suurin piirtein samoja, joita k\u00e4ytiin 1960-luvulla ja varhemminkin. Suomi on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 arkaainen, alkuper\u00e4inen ja koskematon, toisaalta eurooppalainen huippuosaaja, jossa asuu j\u00e4rkev\u00e4sti toimiva kansa. Kun muut tekev\u00e4t ongelmista poliittisia sotkuja, suomalainen menee saunaan ja sen j\u00e4lkeen ratkaisee ongelmat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti j\u00e4rjen, tekniikan ja tieteen voimalla. Velat maksetaan ja lakeja noudatetaan.<\/p>\n

Aikaisemmin ajattelin klassisen ulkopolitiikan historioitsijan tavoin, ett\u00e4 Suomi-kuva on puhtaasti poliittinen prosessi, propagandaa. Nyt tied\u00e4n, ett\u00e4 se on paljon enemm\u00e4n. Minusta on kiehtovaa tutkia, kuinka kokonainen yhteiskunta heijastuu ulkomaille ja pyrkii esitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n muille.<\/p>\n

Suomi-kuva on t\u00e4rke\u00e4 ulkopolitiikan v\u00e4line. Olen tutkinut erityisesti kylm\u00e4n sodan aikaista Suomi-kuvaa, joka rakentui puolueettomuuden retoriikalle. Neuvostoliitolle Suomi esitettiin lojaalina partnerina, joka hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n tavoin noudattaa yhteist\u00e4 sopimusta. L\u00e4nteen piirrettiin kuvaa luotettavasta ja puolueettomasta l\u00e4nsieurooppalaisesta valtiosta. Nyt yleis\u00f6n\u00e4 on koko maailma.<\/p>\n

Puolueettomuus tai pyrkimys sitoutumattomuuteen n\u00e4kyy Suomi-kuvassa edelleen. Esimerkiksi Nato-kannatusluvut viittaavat ajatukseen, ett\u00e4 Suomen on hyv\u00e4 pysy\u00e4 ulkopuolella.<\/p>\n

Kieli, jota vain harvat osaavat, on Suomi-kuvan kannalta hyv\u00e4 asia. Suomalaiset pystyv\u00e4t muokkaamaan sit\u00e4, mit\u00e4 maailmalla Suomesta tiedet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Snellman opetti, ett\u00e4 pienen maan ja kansan on puhallettava yhteen hiileen yhteisen hyv\u00e4n saavuttamiseksi. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, Suomessa on helppo saada saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen poliitikot, talousvaikuttajat ja kulttuuri-ihmiset. Samaa mielt\u00e4 ollaan harvoin, mutta yhteydenpito on helppoa. Vaikka pienen maan resurssit ovat rajalliset, suomalaiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t, kunhan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikki voimavarat keppihevosista paperikoneisiin ja oopperalaulajiin.\u201d<\/p>\n

\"\"
Poliittisen historian professori Louis Clerc on tutkinut muun muassa kansainv\u00e4listen suhteiden historiaa, julkisuus- ja kulttuuridiplomatiaa sek\u00e4 Suomen ulkopolitiikkaa. Lokakuussa Ranskan valtio my\u00f6nsi Clercille Ordre des Palmes acad\u00e9miques -ritarikunnan kunniamerkin tunnustuksena h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n Suomen ja Ranskan v\u00e4listen kulttuurisuhteiden edist\u00e4miseksi.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Aurora on Turun yliopiston sidosryhmilleen tarjoama lehti, jossa kerrotaan yliopistolla teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimus- ja opetusty\u00f6st\u00e4, esitell\u00e4\u00e4n yliopiston toimintaa ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskustelua ajankohtaisista korkeakoulu- ja tiedepoliittisista aiheista. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Auroran etusivulle p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dKun myyd\u00e4\u00e4n kuvaa kansakunnasta, t\u00e4ytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mik\u00e4 on Suomi?” Poliittisen historian professori Louis Clerc kommentoi Suomi-kuvan rakentamisen historiaa, tavoitteita ja nykyisyytt\u00e4 Turun yliopiston Aurora-lehden numerossa 1\/2018. Julkaisemme haastattelun kokonaisuudessaan. Teksti: Maria Vasenkari. Kuva: Hanna Oksanen.   \u201dKun myyd\u00e4\u00e4n kuvaa kansakunnasta, t\u00e4ytyy ensin luoda kuva kansakunnasta. Mik\u00e4 on Suomi? Mit\u00e4 on olla suomalainen?… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[101,98,22,51,16,13,33,61,28,91],"class_list":["post-704","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-haastattelu","tag-henkilokunta","tag-jatko-opiskelu","tag-kansainvalisyys","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-tohtorikoulutus","tag-turun-yliopisto","tag-tutkimus","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=704"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":718,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions\/718"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=704"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=704"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=704"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}