{"id":722,"date":"2018-06-12T17:06:00","date_gmt":"2018-06-12T14:06:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=722"},"modified":"2018-06-13T08:14:02","modified_gmt":"2018-06-13T05:14:02","slug":"200-vuotta-uhkia-ja-niihin-vastaamista-vame-hanke-tuottaa-uutta-tietoa-sisaisen-turvallisuuden-historiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2018\/06\/12\/200-vuotta-uhkia-ja-niihin-vastaamista-vame-hanke-tuottaa-uutta-tietoa-sisaisen-turvallisuuden-historiasta\/","title":{"rendered":"200 vuotta uhkia ja niihin vastaamista \u2013 VAME-hanke tuottaa uutta tietoa sis\u00e4isen turvallisuuden historiasta"},"content":{"rendered":"

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke<\/a>, joka tutkii Suomen sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta autonomian ajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suomalaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 alkuper\u00e4isaineistoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteit\u00e4, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 alojenv\u00e4lisyytt\u00e4. Hanketta rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Matti V\u00e4lim\u00e4ki esitteli osahankettaan ”Turvallisuus ja pakolaisten vastaanotto 1986\u20131995” Suomen sis\u00e4isen turvallisuuden historia -seminaarissa. Kuva: Tiina Lintunen<\/figcaption><\/figure>\n

Mit\u00e4 on pidetty suurimpina suomalaista yhteiskuntaa kohtaavina uhkina viimeisen 200 vuoden aikana? Ent\u00e4 miten uhkiin, koettuihin tai todellisiin, on vastattu? T\u00e4llaisiin teemoihin syventyy VAME-tutkimushanke, jota esiteltiin Suomen sis\u00e4isen turvallisuuden historia -seminaarissa perjantaina 1. kes\u00e4kuuta Publicumilla. VAME-hankkeen tutkijat esitteliv\u00e4t osahankkeitaan, ja lis\u00e4ksi seminaarissa kuultiin vierailevien puhujien luentoja.<\/p>\n

VAME-hankkeen johtava tutkija Mika Suonp\u00e4\u00e4 kiteytti Suomen itsen\u00e4isyyden ajan suurimmat uhkakuvat sis\u00e4isen turvallisuuden alueella seuraavasti: kommunismi, \u00e4\u00e4rioikeistolaisuus ja kansainv\u00e4linen terrorismi. N\u00e4m\u00e4 kolme on helppo tunnistaa viranomaisille erityisi\u00e4 haasteita tuottaneiksi ja osin edelleen tuottaviksi kysymyksiksi, jotka voidaan kukin sijoittaa tiettyyn ajalliseen viitekehykseen. Suonp\u00e4\u00e4 muistutti, ett\u00e4 on ollut my\u00f6s ilmi\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuta ensi silm\u00e4ykselt\u00e4 akuuteilta turvallisuusuhilta mutta jotka ovat turvallisuusviranomaisia ty\u00f6llist\u00e4neet. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi muuttoliikkeet, huliganismi, nuorisoj\u00e4rjest\u00f6t, ammattiyhdistysliike ja el\u00e4inaktivismi.<\/p>\n

Turvallisuuteen liittyv\u00e4 tutkimus on Suomessa keskittynyt usein ulkoiseen turvallisuuteen, ja laaja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tutkimus sis\u00e4isen turvallisuuden historiasta puuttuu viel\u00e4. Sis\u00e4inen turvallisuus on sik\u00e4li ajankohtainen teema, ett\u00e4 uuden tiedustelulakipaketin k\u00e4sittely on eduskunnassa kesken. Viel\u00e4 muutama kuukausi sitten lakipaketti oli vahvasti esill\u00e4 julkisessa keskustelussa, mutta nyt sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on saanut median p\u00e4\u00e4huomion, ja se vaikuttaisi olevan my\u00f6s hallituksen prioriteettilistan k\u00e4rjess\u00e4. Nykyiseen turvallisuuskeskusteluun VAME-hanke vaikuttaa tuomalla esiin sen historiattomia ja presentistisi\u00e4 piirteit\u00e4.<\/p>\n

VAME:n osahankkeet kattavat useita kiinnostavia n\u00e4k\u00f6kulmia sis\u00e4iseen turvallisuuteen eri aikakausina. Tarkastelussa ovat muun muassa poliisin ja santarmilaitoksen yhteisty\u00f6 vuoden 1827 j\u00e4lkeen Suomen suuriruhtinaskunnassa, punainen Valpo vaaran vuosina sek\u00e4 pakolaisten vastaanottoon liittyv\u00e4t turvallisuuskysymykset 1980- ja 1990-luvuilla. Osahankkeita vet\u00e4v\u00e4t tutkijat tohtorikoulutettavista emeritusprofessoreihin.<\/p>\n

Vesa Vareksen ja Mika Suonp\u00e4\u00e4n osahankkeet keskittyv\u00e4t maailmansotien v\u00e4liseen aikaan. Vares tutkii turvallisuutta ja uhkakuvia paikallisina ilmi\u00f6in\u00e4. H\u00e4nen osahankkeessaan korostuu muun muassa sataman suuri merkitys turvallisuuskysymyksen\u00e4 \u2013 ulkomaiset vaikutteet ja satamalakot kiinnittiv\u00e4t turvallisuusviranomaisten huomion. Suonp\u00e4\u00e4 puolestaan tutkii It\u00e4meren alueen turvallisuuspoliisien yhteisty\u00f6t\u00e4 sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n

Ville Okkosen ja Tiina Lintusen osahanke sijoittuu erityisesti toisen maailmansodan aikaan. He tutkivat valtionvastaista toimintaa niin sanottujen kuutosten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuutoset olivat kuuden sosialidemokraattisen kansanedustajan muodostama ryhm\u00e4, joka alkoi kritisoida omaa puoluettaan ja Suomen ulkopolitiikkaa talvisodan j\u00e4lkeen vaatien yst\u00e4v\u00e4llismielisemp\u00e4\u00e4 asennetta suhteessa Neuvostoliittoon. Kuutoset erotettiin SDP:st\u00e4, ja he perustivat oman eduskuntaryhm\u00e4n. Jatkosodan alettua heid\u00e4t vangittiin poliittisista syist\u00e4.<\/p>\n

Kuutosten tapaus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 useita kiinnostavia kysymyksi\u00e4 valtion eri instituutioiden toiminnasta. Mit\u00e4 tapaus kertoo turvallisuuspoliisin ja tuomioistuimen suhteista? Miss\u00e4 suhteessa laink\u00e4ytt\u00f6 on poliittiseen kontekstiin? Miss\u00e4 vaiheessa kuutosten toiminnasta tulee valtionvastaista? Miss\u00e4 menee raja ja kuka sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan aikaan paneudutaan esimerkiksi Olli Kleemolan ja Jukka Pesun osahankkeissa. Kleemola tutkii sis\u00e4isten uhkien visuaalista esitt\u00e4mist\u00e4, esimerkiksi sit\u00e4, miten pasifismi ja uusvasemmisto esitettiin suomalaisessa mediassa. Pesu tutkii osin samoja liikkeit\u00e4 Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien uhkakuvissa 1960- ja 1970-luvuilla.<\/p>\n

Historioitsija Matti Lackman oli ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4n keynote-puhujista. H\u00e4n puhui Etsiv\u00e4n Keskuspoliisin toiminnasta M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinassa. Toinen keynote-puhuja oli terrorismin ja poliittisen v\u00e4kivallan tutkimukseen erikoistunut historioitsija Leena Malkki Helsingin yliopistosta. H\u00e4n esitteli Helsingiss\u00e4 k\u00e4ynnistetty\u00e4 tutkimushanketta, joka paneutuu poliittisen v\u00e4kivallan selitysmalleihin Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Koko seminaarip\u00e4iv\u00e4\u00e4 v\u00e4ritti vilkas keskustelu. Kaikki osahankkeiden tutkijat saivat kommentteja esityksist\u00e4\u00e4n ja vastailla tarkentaviin kysymyksiin esimerkiksi tutkimustensa rajauksista ja metodeista. Yksi seminaarin anti oli tyytyv\u00e4isyys siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiseen sis\u00e4isen turvallisuuden tutkimukseen ja turvallisuuskeskusteluun on luvassa merkitt\u00e4vi\u00e4 uusia kontribuutioita. Historian tuntemisen tuoma parempi ymm\u00e4rrys tulee rikastuttamaan ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n suomalaista turvallisuuskeskustelua. Tarvetta ainakin on, sill\u00e4 turvallisuuteen liittyv\u00e4t uhkakuvat tuskin ovat katoamassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti:<\/strong> Markus Metsala<\/p>\n

Kirjoittaja on poliittisen historian oppiaineen harjoittelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineessa on t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnistetty uusi Muuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa (VAME) -tutkimushanke, joka tutkii Suomen sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta autonomian ajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suomalaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 alkuper\u00e4isaineistoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 hanke tuo esiin nykyisen turvallisuuskeskustelun historiattomia piirteit\u00e4, tuottaa uutta tutkimustietoa ja tulkintoja sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 alojenv\u00e4lisyytt\u00e4. Hanketta rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6.   Mit\u00e4 on pidetty suurimpina… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":313,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[98,22,16,13,108,61,105,28,117,111,114,91],"class_list":["post-722","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-henkilokunta","tag-jatko-opiskelu","tag-opiskelu","tag-poliittinen-historia","tag-sisainen-turvallisuus","tag-turun-yliopisto","tag-turvallisuus","tag-tutkimus","tag-tutkimushanke","tag-uhkakuvat","tag-valvonta","tag-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/313"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=722"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":739,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/722\/revisions\/739"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}