{"id":836,"date":"2019-04-29T15:57:54","date_gmt":"2019-04-29T12:57:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/?p=836"},"modified":"2019-05-03T13:47:46","modified_gmt":"2019-05-03T10:47:46","slug":"katsaus-oppiaineen-tutkijoiden-tuoreisiin-julkaisuihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/2019\/04\/29\/katsaus-oppiaineen-tutkijoiden-tuoreisiin-julkaisuihin\/","title":{"rendered":"Eurooppalaista tiedustelutoimintaa, Suomen ja Japanin v\u00e4lisi\u00e4 suhteita sek\u00e4 menneit\u00e4 tulevaisuudenkuvia: katsaus oppiaineen tutkijoiden tuoreisiin julkaisuihin"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Tieteellisiss\u00e4 vertaisarvioiduissa lehdiss\u00e4 julkaistujen artikkelien lis\u00e4ksi oppiaineemme tutkijat julkaisevat ja toimittavat ahkerasti laajempia teoksia ja artikkelikokoelmia, jotka saattavat kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4kyvyydelt\u00e4\u00e4n tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijaesiintymisten varjoon. Ohessa tarkastellaan lyhyesti henkil\u00f6kuntamme viime aikoina toimittamia tai julkaisemia kirjoja. Teokset osoittavat oppiaineemme tutkijoiden monipuoliset tutkimukselliset osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet: kirjat k\u00e4sittelev\u00e4t muun muassa V\u00e4limeren alueen tiedustelutoimintaa, maailmansotien v\u00e4list\u00e4 eurooppalaista itsen\u00e4istymisaaltoa sek\u00e4 menneisyyden tulevaisuudenkuvia ja historian tulkintaa valokuvien kautta.<\/em><\/p>\n

Suomi ja Japani. Kaukaiset mutta l\u00e4heiset. Toimittanut Juha Saunavaara ja Laura Ipatti. Edita Publishing, Helsinki 2019.<\/strong><\/p>\n

Poliittisen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Laura Ipatti ja Hokkaidon yliopiston arktisessa tutkimuskeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 dosentti FT Juha Saunavaara ovat toimittaneet Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisen historian kunniaksi julkaistun Suomi ja Japani. Kaukaiset mutta l\u00e4heiset <\/em>\u2013teoksen. Sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 japaniksi julkaistun kirjan artikkeleissa kahden maantieteellisesti kaukaisen mutta monin muun tavoin l\u00e4heisen maan suhteita l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n monitieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjoittajat tarkastelevat maiden yhteyksi\u00e4 ja sidoksia muun muassa kielen, arkkitehtuurin ja musiikin kautta, sek\u00e4 ruotivat poliittisten ja taloudellisten suhteiden ulottuvuuksia. Poliittisen historian oppialan kannalta mielenkiintoisimmat artikkelit ovat juuri poliittista ja kaupallista yhteisty\u00f6t\u00e4 kartoittavat kirjoitukset. Omassa tekstiss\u00e4\u00e4n Ipatti avaa suomalaista julkisuusdiplomatiaa ja Suomi-kuvan rakentamista Japanissa 1900-luvun alkuvuosikymmenist\u00e4 aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Chiharu Inaban artikkeli maiden virallisten poliittisten suhteiden alkuvaiheista avaa puolestaan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia Japanin suhtautumisesta maamme itsen\u00e4isyyteen vuonna 1919. \u00a0Kokonaisuudessaan teos on kattava ja moniulotteinen katsaus kahden erilaisen mutta l\u00e4mpim\u00e4t suhteet omaavan valtion ja kansalaisyhteiskunnan v\u00e4liseen kanssak\u00e4ymiseen.<\/p>\n

Diplomacy and Intelligence in the Nineteenth-Century Mediterranean World. <\/strong>Toimittanut Mika Suonp\u00e4\u00e4 ja Owain Wright. Bloomsbury, Lontoo 2019. <\/strong><\/p>\n

Poliittisen historian yliopistonlehtori ja \u201dMuuttuvat uhkakuvat ja valvonnan mekanismit Suomessa\u201d\u2013tutkimushankkeen johtava tutkija VTT Mika Suonp\u00e4\u00e4 on yhdess\u00e4 Leedsin yliopiston Euroopan historian yliopistonlehtori Owain Wrightin kanssa toimittanut Euroopan ja V\u00e4limeren alueen 1800-luvun tiedustelutoimintaa ja diplomatiaa k\u00e4sittelev\u00e4n artikkelikokoelman. Kirjan artikkelit kattavat laajan alueen niin temaattisesti kuin alueellisesti: ne pureutuvat esimerkiksi Ruotsin, Ranskan ja Saksan tiedusteluun Pohjois-Afrikassa ja L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Iso-Britannian diplomatiaan Italiassa ja Yhdysvaltojen konsulitoimintaan Palestiinan alueella. Monipuolisia n\u00e4k\u00f6kulmia yhdist\u00e4\u00e4 kuitenkin aiheen l\u00e4hestyminen ennen kaikkea erilaisten tiedustelumekanismien sek\u00e4 virkamiesten ammatillisten ja henkil\u00f6kohtaisten mielenkiinnon kohteiden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Valmis valtioksi. Suomi ja eurooppalainen itsen\u00e4isyysaalto. Docendo, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2019. Mari Vares ja Vesa Vares. <\/strong><\/p>\n

Professori Vesa Vareksen ja Mari Vareksen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 julkaistu tietokirja suhteuttaa Suomen itsen\u00e4istymisprosessin yleiseurooppalaiseen kontekstiin. Imperiumien ja keisarikuntien hajotessa maailmansotien v\u00e4linen ajanjakso oli suurien muutosten aikaa Euroopassa, ja Suomen tapahtumat olivatkin vain osa laajempaa liikehdint\u00e4\u00e4. Kirjoittajat pohtivat sek\u00e4 maamme itsen\u00e4istymist\u00e4 ett\u00e4 valtion ja yhteiskunnan rakentumista tuona murroskautena. Miksi Suomi pystyi vakiinnuttamaan aseman itsen\u00e4isen\u00e4 ja demokraattisena valtiona, samalla kun monet muut pyrkimykset asettaa uusia kansallisvaltioita Euroopan kartalle ep\u00e4onnistuivat? Varekset tarttuvat kirjassa niin eurooppalaisen demokraattisen j\u00e4rjestelm\u00e4n eri muotoihin ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana kuin my\u00f6s maanosan poliittisen kulttuurin laajempaan muutokseen.<\/p>\n

Menneet tulevaisuudet. Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja 2018<\/a>. Toimittanut Elina Hakoniemi, Ilkka K\u00e4rryl\u00e4, Kristiina Silvan ja Riikka Tavetti. <\/strong><\/p>\n

Turun ja Helsingin yliopiston poliittisen historian oppiaineet ovat 1990-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien tasaisin v\u00e4liajoin julkaisseet yhteist\u00e4 vuosikirjaa, ja viime vuoden lopulla ilmestyi yhdeks\u00e4nnestoista Ajankohta. <\/em>Uusin vuosikirja syventyy menneiden tulevaisuuksien teemaan, eli historiassa esiintyneisiin tulevaisuudenkuviin ja -n\u00e4kymiin. Kuten teoksen toimittajat ja esipuheen kirjoittajat toteavat, t\u00e4m\u00e4n kaltainen l\u00e4hestymistapa menneisyyden tutkimukseen auttaa muun muassa havainnollistamaan, miten historia ei etene v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kehityskulkuna, vaan kussakin ajassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kamppailuja useista erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Kirjan artikkeleissa Turun poliittisen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Juho Wilska tarkastelee Pikkulotta<\/em>-lehdess\u00e4 esiintyneit\u00e4 tulevaisuudenkuvia toisen maailmansodan aikana ja ennen sotaa. Teoksen Turun oppiaineen toinen edustaja, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Jaakko M\u00e4kel\u00e4 taas pohtii ruotsinkielisten sosialistien asemaa Turussa sis\u00e4llissodan aikana.<\/p>\n

Photographs and History. Interpreting Past and Present through Photographs. <\/strong>Cultural History \u2013 Kulttuurihistoria 15. K&H, Turku 2018. Toimittanut Olli Kleemola ja Silja Pitk\u00e4nen <\/strong>ja Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani. Kirjoituksia Karjalan menetyksest\u00e4 ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisest\u00e4. Tutkimus 1 & Bibliotheca Sigillumiana 8. Siirtolaisuusinstituutti & Sigillum, Turku 2018.\u00a0 Toimittanut Pirkko Kanervo, Terhi Kivist\u00f6 ja Olli Kleemola. <\/strong><\/p>\n

Oppiaineen post-doc-tutkija VTT Olli Kleemola on puolestaan ollut mukana toimittamassa kahta vuoden 2018 loppupuolella julkaistua artikkelikokoelmaa. Toinen teos tarkastelee valokuvien suhdetta menneisyyden ja nykyisyyden tulkintaan ja tutkimukseen. Teoksen kirjoittajat pohtivat muun muassa mihin tutkimuskysymyksiin kuvat pystyv\u00e4t vastaamaan ja mill\u00e4 keinoin kuvia on mahdollista tutkia. J\u00e4lkimm\u00e4inen taas l\u00e4hestyy Karjalaa ja karjalaisuutta monipuolisista tulokulmista. Kirjan artikkelit liikkuvat niin mikro- kuin makrotasolla, osan keskittyess\u00e4 esimerkiksi Karjalan menett\u00e4misen poliittiseen taustaan ja siirtov\u00e4en asuttamiseen, osan puolestaan menneisyyden arkisiin kokemuksiin.<\/p>\n

Sis\u00e4llissodan j\u00e4ljet. Toimittanut Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Ty\u00f6v\u00e4en historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki 2018. <\/strong><\/p>\n

Lis\u00e4ksi aiemmin syksyll\u00e4 2018 ilmestyi VTT Tiina Lintusen ja FT Anne Heimon toimittama artikkelikokoelma Sis\u00e4llissodan j\u00e4ljet.<\/em> Jos sis\u00e4llissodan tutkimuksen painopiste on pitk\u00e4\u00e4n ollut vahvasti itse sotatapahtumissa, niin sodan muistovuonna julkaistun kirjan artikkelit k\u00e4sittelev\u00e4t tapahtumien seurauksia sek\u00e4 yhteiskunnan ja yksil\u00f6iden siirtymist\u00e4 sodanj\u00e4lkeiseen arkeen. Kirjoitukset tuovat esille sodan monenlaiset seuraukset niin h\u00e4vinneen kuin voittaneen osapuolen yhteis\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 esimerkiksi kouluissa ja historianopetuksessa.<\/p>\n

Teksti ja kuvat:<\/strong> Johan Wahlsten. Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri poliittisesta historiasta ja ty\u00f6skentelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oppiaineessa projektitutkijana. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tieteellisiss\u00e4 vertaisarvioiduissa lehdiss\u00e4 julkaistujen artikkelien lis\u00e4ksi oppiaineemme tutkijat julkaisevat ja toimittavat ahkerasti laajempia teoksia ja artikkelikokoelmia, jotka saattavat kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4kyvyydelt\u00e4\u00e4n tieteellisten julkaisujen ja asiantuntijaesiintymisten varjoon. Ohessa tarkastellaan lyhyesti henkil\u00f6kuntamme viime aikoina toimittamia tai julkaisemia kirjoja. Teokset osoittavat oppiaineemme tutkijoiden monipuoliset tutkimukselliset osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet: kirjat k\u00e4sittelev\u00e4t muun muassa V\u00e4limeren alueen tiedustelutoimintaa, maailmansotien v\u00e4list\u00e4… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":2865,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[146,125,69,128,143,152,122,158,137,134,149,13,140,131,119,28,155],"class_list":["post-836","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-artikkelikokoelma","tag-demokratia","tag-diplomatia","tag-eurooppa","tag-itsenaistyminen","tag-japani","tag-julkisuusdiplomatia","tag-karjala","tag-kuvahistoria","tag-menneet-tulevaisuudet","tag-monografia","tag-poliittinen-historia","tag-sisallissota","tag-suomi","tag-tiedustelu","tag-tutkimus","tag-valimeri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2865"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=836"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":869,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836\/revisions\/869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=836"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=836"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=836"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}