![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2019\/05\/1-1024x768.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Oppiaineemme tutkija VTT Ville Laamanen on yhdess\u00e4 Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessorin H. K. Riikosen kanssa toimittanut laajan kokoelmateoksen kirjailija Olavi Paavolaisen (1903\u20131964) 1900-luvun alkupuolen kirjoituksista. Vastik\u00e4\u00e4n julkaistun El\u00e4mme uutta luovaa aikaa <\/em><\/a>-kirjan (Teos 2019) keski\u00f6ss\u00e4 ovat Paavolaisen aiemmin v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neet esseet, kulttuurikritiikit ja arvostelut. My\u00f6s omilla tahoillaan Paavolaista pitk\u00e4\u00e4n tutkineet Laamanen ja Riikonen ovat aiemmin toimittaneet kirjailijan Neuvostoliittoa k\u00e4sittelevist\u00e4 kirjoituksista kokoelman Volga virtaa nyt Moskovaan<\/em><\/a> (Teos 2016).<\/p>\n Poikkeuksellisen monipuolinen ja tuottelias kriitikko<\/strong><\/p>\n Olavi Paavolainen on ehk\u00e4 parhaiten tunnettu laajoista aikalaiskuvauksistaan ja matkakertomuksistaan, kuten natsi-Saksaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 Kolmannen valtakunnan vieraana<\/em> -teoksesta (1936). Sen sijaan Paavolaisen ty\u00f6 kriitikkona ja h\u00e4nen lukuisat lehdiss\u00e4 julkaistut kulttuuriarvostelunsa ja esseens\u00e4 ovat v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja, eritoten suhteutettuna Paavolaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n asemaan suomalaisen kirjallisuuden historiassa. Laamasen mukaan juuri t\u00e4m\u00e4n osa-alueen valaiseminen motivoi kirjan ty\u00f6st\u00e4miseen aiemman kokoelmateoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Paavolaisen tuotannon laaja-alaisuus k\u00e4y erinomaisesti ilmi El\u00e4mme uutta luovaa aikaa –<\/em>teoksen sis\u00e4llysluettelosta. Laamanen ja Riikonen ovat jakaneet kirjoitukset aihepiireitt\u00e4in, ja Paavolaisen tekstit k\u00e4sittelev\u00e4t niin arkkitehtuuria, kuvataidetta ja kirjallisuutta kuin esimerkiksi elokuvaa, lausuntataidetta ja teatteria. Lis\u00e4ksi h\u00e4n kirjoitti osittain toimittajillekin yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 aihealueista, kuten suomalaisesta kasarmiarkkitehtuurista tai Karjalassa k\u00e4ydyst\u00e4 missikilpailusta. Kokoelman kustantaneen Teoksen tiloissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 julkistamistilaisuudessa kirjan toimittajat korostivatkin, ett\u00e4 heid\u00e4n n\u00e4hd\u00e4kseen Paavolainen oli selv\u00e4sti monipuolisin 1900-luvun alkupuolen kulttuurikriitikoista. Erityisen uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 Riikosen mukaan Paavolainen teki uuden ajan taidemuodon, elokuvan, sek\u00e4 tanssin kritiikin saralla.<\/p>\n Vivahteikkaan \u201dkulttuurisen katseen\u201d lis\u00e4ksi Paavolainen oli tuottelias. Vaikka kirjaan valikoidut 82 teksti\u00e4 antavat hyv\u00e4n poikkileikkauksen h\u00e4nen tuotannostaan, on merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoituksia t\u00e4ytynyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s teoksen ulkopuolelle. Kirjan loppuun on kuitenkin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa koottu kattava bibliografia Paavolaisen kaikista julkaisuista. Julkistamistilaisuudessa monet puheenvuorot alleviivasivatkin, ett\u00e4 El\u00e4mme uutta luovaa aikaa <\/em>t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 erinomaisesti aiempaa kuvaa Paavolaisesta. Jos aiemmin vaikutelma on pohjautunut suurelta osin h\u00e4nen tunnetuimpiin tuotoksiinsa, niin tuore teos tuo esille unhoon j\u00e4\u00e4neit\u00e4 puolia yhdest\u00e4 aikakauden keskeisimmist\u00e4 kulttuurivaikuttajista.<\/p>\n Innostus moderniin<\/strong><\/p>\n Paavolainen oli kiinnostunut kaikista modernin ajan ilmi\u00f6ist\u00e4 ja taiteen uusista muodoista. Laamanen, joka on aiemmin omassa tutkimuksessaan keskittynyt kirjailijan laajempiin teoksiin, painotti l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 paljon uutta aikakauslehtien lyhyist\u00e4 teksteist\u00e4, jossa Paavolaisen nuoruuden innostus \u201dnykyaikaa\u201d kohtaan oli viel\u00e4 selvemmin havaittavissa, jos my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 tuotannossa t\u00e4m\u00e4 innostus oli ehk\u00e4 ehtinyt jo laantua.<\/p>\n \u201dKritiikeist\u00e4 ja esseist\u00e4 v\u00e4littyy v\u00e4kev\u00e4sti niin uuden odotus, innostus kuin pettymyksetkin\u201d, <\/em>Laamanen arvioi.<\/p>\n Kriitikkona ja esseistin\u00e4 Paavolainen oli toimittajien mukaan usein hyvin arvottava, ja h\u00e4nell\u00e4 saattoi esimerkiksi elokuvia tai lausuntataidetta k\u00e4sitteleviss\u00e4 kirjoituksissa olla jopa opettava s\u00e4vy. Samalla Paavolainen k\u00e4ytti ajalleen tyypillisesti varsin v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 kielt\u00e4. Arvottavasta tyylist\u00e4 ja tiukasta kritiikist\u00e4 huolimatta Laamanen tai Riikonen eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 Paavolainen milloinkaan ylitti rajaa\u00a0pahansuopaisuuden puolelle. Pikemminkin h\u00e4n kunnioitti tuoreita l\u00e4hestymistapoja sek\u00e4 s\u00e4ilytti kulttuuriliberaalisen suhtautumisen uuteen taiteeseen.<\/p>\n Kurkistusaukko \u201duuden ajan\u201d kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kirjan kautta on mahdollista tarkastella Paavolaisen kehityst\u00e4 kirjoittajana ja kriitikkona, toimii se my\u00f6s monipuolisena katsauksena suomalaisen kulttuurin 1900-luvun alkupuolen eri aloihin. Kirjan loppuun on my\u00f6s lis\u00e4tty poikkeuksellisen kattava henkil\u00f6hakemisto, jossa on lueteltuna Paavolaisen teksteiss\u00e4 esiintyv\u00e4t henkil\u00f6t, ja hakemisto antaakin erinomaisen kokonaiskuvan tuon ajan kulttuuriv\u00e4est\u00e4. Paavolaisella oli tapana viitata ahkerasti taiteilijoihin, joihin h\u00e4n oli perehtynyt, ja Laamanen toteaakin, ett\u00e4 joku saattaisi ilke\u00e4mielisesti huomauttaa kirjailijan kunnostautuneen \u201dnamedroppingissa\u201d. Kokonaisuudessaan Riikonen ja Laamanen arvioivat, ett\u00e4 kirjasta v\u00e4littyv\u00e4 yleisvaikutelma 1900-luvun alkupuolen suomalaisesta kulttuuriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kansainv\u00e4linen ja monivivahteinen.<\/p>\n Jos Paavolainen kirjoitti monipuolisesti eri aihealueista, niin h\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n julkaistiin my\u00f6s hyvin laajassa joukossa suomalaisia aikakaus- ja sanomalehti\u00e4 sek\u00e4 kulttuurijulkaisuja. H\u00e4n kirjoitti sek\u00e4 yh\u00e4 toimintaansa jatkaviin ja hyvin tunnettuihin lehtiin ett\u00e4 jo aikaa sitten unohdettuihin julkaisuihin. N\u00e4in ollen teos avaa n\u00e4kymi\u00e4 my\u00f6s aikakauden suomenkieliseen lehdist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Laamanen painottaa, ett\u00e4 kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi El\u00e4mme uutta luovaa aikaa<\/em> on erityisesti osa suomalaisen kritiikin historiaa.<\/p>\n \u201dHyv\u00e4 kritiikki on ajatonta ja kulttuurisen edistyksen kannalta elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, aivan samoin kuin taiteilijoiden ty\u00f6, jota kritiikki tarkastelee ja jolle se antaa uusia merkityksi\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n Teksti ja kuva: Johan Wahlsten<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oppiaineemme tutkija VTT Ville Laamanen on yhdess\u00e4 Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessorin H. K. Riikosen kanssa toimittanut laajan kokoelmateoksen kirjailija Olavi Paavolaisen (1903\u20131964) 1900-luvun alkupuolen kirjoituksista. Vastik\u00e4\u00e4n julkaistun El\u00e4mme uutta luovaa aikaa -kirjan (Teos 2019) keski\u00f6ss\u00e4 ovat Paavolaisen aiemmin v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neet esseet, kulttuurikritiikit ja arvostelut. My\u00f6s omilla tahoillaan Paavolaista pitk\u00e4\u00e4n tutkineet Laamanen ja Riikonen… <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittinenhistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/71\/2019\/05\/Elamme-uutta-luovaa-aikaa-kansi.jpg\")
<\/p>\n