{"id":1134,"date":"2017-12-15T10:06:28","date_gmt":"2017-12-15T10:06:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1134"},"modified":"2017-12-15T10:06:28","modified_gmt":"2017-12-15T10:06:28","slug":"kyllosen-rapista-sipilan-kakkaraan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2017\/12\/15\/kyllosen-rapista-sipilan-kakkaraan\/","title":{"rendered":"KYLL\u00d6SEN R\u00c4PIST\u00c4 SIPIL\u00c4N KAKKARAAN"},"content":{"rendered":"

Populismi on k\u00e4sitteen\u00e4 kiistelty ja monia eri vivahteita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Se voidaan kuitenkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esimerkiksi seuraavasti; populismilla tarkoitetaan poliittista suuntausta, tai toimintamallia, joka perustuu kansansuosion tavoitteluun yksinkertaistavien ja tunteisiin vetoavien, usein my\u00f6s demagogisten, iskulauseiden kautta. Populismi liitet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikeistolaiseen, ett\u00e4 vasemmistolaiseen politiikkaan, ja sill\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin negatiiviss\u00e4vyinen ja leimaava merkitys. Usein populismiin liitet\u00e4\u00e4n automaattisesti my\u00f6s rasistinen tai fasistinen tavoite, mutta n\u00e4in ei aina ole \u2013 esimerkiksi Etel\u00e4-Amerikassa populistiset liikkeet perustuvat pikemminkin luokkajakoihin kuin etnisyyteen. Populismi on ilmi\u00f6n\u00e4 muuttunut ja laajentunut Euroopassa 2000-luvulla, ja n\u00e4in my\u00f6s Suomessa. <\/p>\n

Populismilla voidaan tarkoittaa yksinkertaisesti my\u00f6s tietynlaista selv\u00e4sanaisuutta ja kansan \u201dpuolesta\u201d puhumista. Populistiseen retoriikkaan kuuluvat usein metaforat ja toistot, ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n populismi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaasti mediaa ja sen uusia muotoja internetiss\u00e4. Toisaalta populismin levi\u00e4minen on koventanut poliittista kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja se ammentaa usein k\u00e4ytt\u00f6voimaansa negatiivisista tunteista, joka on omiaan ruokkimaan vastakkainasetteluja yhteiskunnassa. <\/p>\n

Populismi nousi Suomessa ilmi\u00f6n\u00e4 keskustelunaiheeksi erityisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien j\u00e4lkeen, kun Perussuomalaiset saivat merkitt\u00e4v\u00e4n vaalivoiton. Perussuomalaisten juuret l\u00f6ytyv\u00e4t Veikko Vennamon SMP:st\u00e4, jonka populistinen retoriikka oli huomattava ilmi\u00f6 suomalaisessa politiikassa 1970- ja 80-luvuilla. Populismi on kuitenkin aina ollut my\u00f6s muidenkin puolueiden keinovalikoimissa. Kansan kosiskelua voidaan pit\u00e4\u00e4 suorastaan politiikan ytimen\u00e4, ainakin vaalivuosina. <\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa niin perinteisell\u00e4, kuin sosiaalisellakin medialla on iso rooli. Uutisvirta on jatkuvaa, ja poliittisille toimijoille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla n\u00e4kyvill\u00e4. Viestin pit\u00e4\u00e4 olla selke\u00e4 ja yksinkertainen. Vaalikampanja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n mediassa, ja onnistunut kampanja on jo puoli voittoa. Keskusta nappasi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa voiton 21,1% \u00e4\u00e4niosuudellaan ja yksi syy voittoon oli onnistunut vaalikampanja. Pannaan Suomi kuntoon. T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen ja populistinen slogan kuultiin vaalimainoksissa ja puheenjohtaja Juha Sipil\u00e4n suusta vaaliv\u00e4ittelyiss\u00e4 yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan. Hokemalla saatiin \u00e4\u00e4nest\u00e4jille uskoteltua, ett\u00e4 muut eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4, mutta keskusta tulee ja panee Suomen kuntoon. <\/p>\n

Ei keskustan populismikaan aina ihan nappiin ole mennyt. Jo vuonna 2013 Juha Sipil\u00e4 esitti kakkaransa. Kakkara, tuo py\u00f6re\u00e4, v\u00e4rik\u00e4s ja kellon n\u00e4k\u00f6inen. Kakkarassa on nelj\u00e4 kulmaa ja siirrett\u00e4v\u00e4 viisari. Yhdess\u00e4 kakkarassaan Sipil\u00e4 toi esille organisaation tilaa – oltiin huuman ja luovuuden v\u00e4limaastossa. Tarkoituksena oli populistisesti viestitt\u00e4\u00e4 omia poliittisia agendoja, mutta onko kukaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4nyt kakkaran funktiota? Ylen Noin viikon uutiset- ohjelmassakin vitsailtiin kakkaran n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 gay pride-kellolta. <\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Kokoomus ei ole j\u00e4tt\u00e4nyt populismia arsenaalistaan. Vaikka koulutuslupauksen t\u00e4ydest\u00e4 feilauksesta ei voi Kokoomusta yksin syytt\u00e4\u00e4, niin hienosti puolueen edustajistosta osasi poseerata \u2019Koulutuksesta ei leikata\u2019 – lappu k\u00e4dess\u00e4 eduskuntavaalien 2015 alla. Viesti oli selke\u00e4, ja hallituksesta luvattiin, ett\u00e4 koulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n entisen tasolla – vaan kuinka k\u00e4vik\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Seuraavaksi j\u00e4nn\u00e4n \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun syvennyt\u00e4\u00e4n seuraamaan SOTE-uudistuksesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. \u2019Valinnanvapaus\u2019, tuo melkein jumalallinen sana, josta mieleen syntyy kuva aidosta vapaudesta valita ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4. Tasavertaisuutta tavoitellen ja ihmeit\u00e4 odotellen hallitus on hienosti tiivist\u00e4nyt sotekiemurat eduskunnalle 1002-sivuisessa maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misen uudistusta koskevassa esityksess\u00e4\u00e4n. Ai, ett\u00e4 mit\u00e4 herkkua! Valinnanvapaus on saatettu niin yksinkertaiseen ja houkuttelevaan muotoon, ett\u00e4 sen vapautta hohkaava ilosanoma saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 varjoonsa uudistuksen mahdolliset nurjat puolet. Yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin sen verran monta muuttujaa, ett\u00e4 ei tarvitse olla politiikan erityisosaaja n\u00e4hd\u00e4kseen, ett\u00e4 SOTE-uudistus kaikessa komeudessaan tarjoaa varsin laajan kirjon vaihtoehtoja, joista valita vapaasti mitk\u00e4 kohdat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. <\/p>\n

Presidentinvaalikampanjan aikaan eri ehdokkaat yritt\u00e4v\u00e4t saada lis\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sellaisia tapahtumia, joihin tavalliset kansalaiset voivat vapaasti tulla keskustelemaan erilaisista poliittisista kysymyksist\u00e4 ehdokkaan kanssa, tai ottamaan vaikkapa yhteiskuvan. Esimerkiksi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari tapasi joulukuun alussa kansalaisia Helsingin Hakaniementorilla ennen varsinaisen kampanjansa aloitusta Kruununhaan Kirjatalolla. Kirjatalolla pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa Huhtasaari v\u00e4ltti vaikeiden poliittisten termien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja keskittyi sen sijaan puhumaan niin, ettei kenellek\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi, mit\u00e4 h\u00e4n tarkoitti. Huhtasaari muun muassa v\u00e4itti puheessaan, ett\u00e4 \u201cEU on alkanut pahasti muistuttaa Neuvostoliittoa\u201d ja ett\u00e4 \u201cEU trollaa EU-kriittisi\u00e4 kohtaan ja viel\u00e4 meid\u00e4n yhteisill\u00e4 verovaroillamme\u201d. Erityisesti verbi \u201ctrollata\u201d pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n. On vaikea kuvitella, ett\u00e4 vaikkapa eduskunnan t\u00e4ysistunnossa viljelt\u00e4isiin kyseist\u00e4 verbi\u00e4, mutta nyt Huhtasaaren puhe onkin suunnattu toisten poliitikkojen sijaan potentiaalisille \u00e4\u00e4nest\u00e4jille. <\/p>\n

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyll\u00f6nen on sen sijaan ottanut perinteisempien keinojen lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s musikaalisen puolensa kampanjassaan. Kyll\u00f6nen muun muassa riimittelee r\u00e4piss\u00e4\u00e4n n\u00e4in: \u201cYhteinen ilmakeh\u00e4, muttei sen hyv\u00e4ksi kukaan mit\u00e4\u00e4n tahdo teh\u00e4\u201d ja \u201cVeroparatiiseihin ne kansan rahat kuppaa, parannusta vaality\u00f6ss\u00e4 joka kerta luppaa\u201d. Kyll\u00f6nenkin pyrkii – Huhtasaaren tapaan – esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiat yksinkertaisessa muodossa r\u00e4piss\u00e4\u00e4n. R\u00e4pin esitt\u00e4minen ei ole vaalikampanjoinnissa ihan niit\u00e4 perinteisimpi\u00e4 keinoja yritt\u00e4\u00e4 saada lis\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, joten ehk\u00e4 Kyll\u00f6nen ajattelee tavoittavansa useamman \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n \u201colemalla erilainen\u201d. <\/p>\n

Populistista retoriikkaa voi siis k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuka tahansa, milloin tahansa. My\u00f6s niin sanottuja \u201dPolitiikan kuplia\u201d on monia. Perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin lis\u00e4ksi kuplia rakentavat my\u00f6s sitoutumattomat, piraatit tai vaikka sellaiset, jotka haluaisivat lukeutua kokonaan politiikan ulkopuolelle. Jokainen meist\u00e4 lokeroituu enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n johonkin kuplaan. Yksi selkeimmin esille nousseista huomioista on, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva populistinen retoriikka uppoaa paremmin kuplan sis\u00e4ll\u00e4 oleviin kuin sen ulkopuolisille. Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kuplan ulkopuolisia voi naurattaa Soinin Jytkyt tai Sipil\u00e4n Kakkarat, vaikka kuplan sis\u00e4ll\u00e4 oleville ne voisivatkin k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4rkeen.<\/p>\n

Lauri Laine, Laura Lehenkari, Joona Sormunen, Taija Viita <\/p>\n

Kirjoitus on osa sosiaalitieteiden perusopintojen kurssia, jossa k\u00e4siteltiin poliittisia kuplia. Yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4nantona oli kirjoittaa blogiteksti. Kirjoittajat ovat sosiaalitieteiden p\u00e4\u00e4- tai sivuaineopiskelijoita. <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Populismi on k\u00e4sitteen\u00e4 kiistelty ja monia eri vivahteita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Se voidaan kuitenkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esimerkiksi seuraavasti; populismilla tarkoitetaan poliittista suuntausta, tai toimintamallia, joka perustuu kansansuosion tavoitteluun yksinkertaistavien ja tunteisiin vetoavien, usein my\u00f6s demagogisten, iskulauseiden kautta. Populismi liitet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 oikeistolaiseen, ett\u00e4 vasemmistolaiseen politiikkaan, ja sill\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin negatiiviss\u00e4vyinen ja leimaava merkitys. Usein populismiin liitet\u00e4\u00e4n automaattisesti … Jatka artikkeliin KYLL\u00d6SEN R\u00c4PIST\u00c4 SIPIL\u00c4N KAKKARAAN<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":356,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/356"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1134"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1137,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1134\/revisions\/1137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}