{"id":1163,"date":"2018-01-18T13:46:19","date_gmt":"2018-01-18T13:46:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1163"},"modified":"2018-01-19T07:08:18","modified_gmt":"2018-01-19T07:08:18","slug":"jumalattoman-kansan-uskovaiset-presidenttiehdokkaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2018\/01\/18\/jumalattoman-kansan-uskovaiset-presidenttiehdokkaat\/","title":{"rendered":"Jumalattoman kansan uskovaiset presidenttiehdokkaat"},"content":{"rendered":"

Kyll\u00e4 kansa tiet\u00e4\u00e4. N\u00e4in ovat presidentinvaalikampanjan aikana v\u00e4itt\u00e4neet ainakin Paavo V\u00e4yrynen ja Laura Huhtasaari. Ei tied\u00e4, ainakaan kaikkea. Merkitt\u00e4v\u00e4n kansanosan mukaan Jumalaa ei nimitt\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole olemassa, vaikka ehdokkaat n\u00e4in uskovat. <\/p>\n

Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan noin puolet suomalaisista uskoo Jumalan olemassaoloon. Presidenttiehdokkaista vain Nils Torvalds ei tunnusta Jumalan olemassaoloa. Toki h\u00e4nkin vastaa kuin agnostikko eli ei osaa sanoa. Ehdokkaista Niinist\u00f6, Huhtasaari ja V\u00e4yrynen taas ovat uskossaan varsin vankkumattomia, ainakin vaalikonevastausten perusteella. Ironista kyll\u00e4, mutta kansan \u201dusko\u201d istuvaan presidenttiin onkin galluppien perusteella huomattavasti korkeammalla tasolla kuin usko Jumalaan. <\/p>\n

Vaikka Suomi on globaalissa mittakaavassa varsin maallistunut maa, uskonto on edelleen ajoittain esill\u00e4 vahvasti politiikassa. Viime aikoina muun muassa Laura Huhtasaaren kreationistiv\u00e4itteet ovat saaneet varsin paljon n\u00e4kyvyytt\u00e4. Ero Yhdysvaltoihin uskonnon roolissa on kuitenkin selke\u00e4. Olisi esimerkiksi hankalaa kuvitella suomalaisen presidentin toteavan kuten George W. Bush aikoinaan. H\u00e4n sai nimitt\u00e4in k\u00e4skyn Jumalalta, ett\u00e4 Yhdysvaltojen tulee hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Irakiin ja Afganistaniin.<\/p>\n

Omien uskonnollisten k\u00e4sitysten esilletuomisen lis\u00e4ksi jotkin poliitikot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t toistuvasti uskonnollista retoriikkaa. Tutkija Laura Parkkinen on analyysissaan tuonut esille, miten Timo Soini on k\u00e4ytt\u00e4nyt raamatullisia vertauskuvia puhuessaan politiikasta. Soini on my\u00f6s esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 h\u00e4nen puoluejohtajuutensa oli nimenomaan kristillisyyteen perustuvaa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 h\u00e4n asettaa itsens\u00e4 nimenomaan arvojohtajaksi. <\/p>\n

Nykyinen presidentti-instituutio perustuu yh\u00e4 vahvemmin arvojohtajuuteen. Uskonnot ja usko ovat yksi arvoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Usko ja erityisesti uskonto instituutiona oli pitk\u00e4\u00e4n vahvasti keskusta-oikeiston pelikentt\u00e4\u00e4 ja n\u00e4htiin osana perinteisi\u00e4 arvoja. Jakolinja on v\u00e4hitellen murtunut, mutta se on edelleen l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. N\u00e4in on my\u00f6s presidenttiehdokkaiden osalta, vihervasemmiston kolmesta ehdokkaasta yksik\u00e4\u00e4n ei usko \u201dkoti, uskonto ja is\u00e4nmaa\u201d -kolmiyhteyteen. Keskusta-oikeiston ehdokkaat taas uskovat kolmiyhteyden olevan yh\u00e4 hyv\u00e4 arvopohja politiikalle. <\/p>\n

Presidenttiehdokkaat ovat tavallisesti puolueiden asettamia. Puolueittain erot suhteessa uskontoon ja uskonnollisiin yhteis\u00f6ihin ovat merkitt\u00e4v\u00e4t. Tekemiemme j\u00e4senkyselyiden perusteella Keskusta-puolueen j\u00e4senet ovat puoluevertailussa selv\u00e4sti aktiivisimpia uskonnollisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Lapin yliopiston tutkija Tapio Nyk\u00e4nen onkin osoittanut, ett\u00e4 erityisesti Pohjois-Suomessa lestadiolaisella liikkeell\u00e4 ja keskustalaisuudella on perinteisesti ollut selke\u00e4 yhteys. <\/p>\n

Poliitikko ja saarnaaja eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina poikkea toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ei olekaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monilla tunnetuilla saarnaajilla on verkostoja politiikkaan ja puolueisiin, niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti. Esimerkiksi julkkissaarnaajat Jouko Piho tai Leo Meller ovat molemmat olleet jollain tasolla mukana politiikassa. N\u00e4in on erityisesti edellisen kohdalla. <\/p>\n

Itsell\u00e4ni ei ole Pihon tai Mellerin kaltaisia profetoimisen kykyj\u00e4. Yhden asian uskallan kuitenkin sanoa ja se ei vaadi kaksisia lahjoja. Suomi saa seuraavaksi presidentikseen uskovan miehen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n allekirjoittaa my\u00f6s arvot koti, uskonto ja is\u00e4nmaa politiikan teon perustana. Voin toki olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kuten Leo Meller vuoden 2004 Eurovaalien aikaan. Meller ei nimitt\u00e4in osunut vaaliennustuksessaan oikeaan huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli takanaan pyh\u00e4n hengen tieto. <\/p>\n

Arttu Saarinen<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kyll\u00e4 kansa tiet\u00e4\u00e4. N\u00e4in ovat presidentinvaalikampanjan aikana v\u00e4itt\u00e4neet ainakin Paavo V\u00e4yrynen ja Laura Huhtasaari. Ei tied\u00e4, ainakaan kaikkea. Merkitt\u00e4v\u00e4n kansanosan mukaan Jumalaa ei nimitt\u00e4in v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole olemassa, vaikka ehdokkaat n\u00e4in uskovat. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan noin puolet suomalaisista uskoo Jumalan olemassaoloon. Presidenttiehdokkaista vain Nils Torvalds ei tunnusta Jumalan olemassaoloa. Toki h\u00e4nkin vastaa kuin agnostikko eli ei … Jatka artikkeliin Jumalattoman kansan uskovaiset presidenttiehdokkaat<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":356,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/356"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1163"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1178,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1163\/revisions\/1178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}