{"id":1212,"date":"2018-05-09T10:47:44","date_gmt":"2018-05-09T10:47:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1212"},"modified":"2018-06-12T04:10:06","modified_gmt":"2018-06-12T04:10:06","slug":"suomalaiset-sosiaalisessa-mediassa-provosointi-ja-kiistely-yleisinta-elamaansa-tyytymattomilla-miehilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2018\/05\/09\/suomalaiset-sosiaalisessa-mediassa-provosointi-ja-kiistely-yleisinta-elamaansa-tyytymattomilla-miehilla\/","title":{"rendered":"Suomalaiset sosiaalisessa mediassa: provosointi ja kiistely yleisint\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 miehill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suomalaiset ovat varsin ahkeria sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja etenkin vanhemmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 sosiaalisen median suosio jatkaa kasvuaan. Koska suositut palvelut tuovat yhteen ihmisi\u00e4 hyvin monenkirjavista taustoista, erilaisten mielipiteiden ja kokemusten yhteent\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4 ei voida v\u00e4ltty\u00e4.<\/p>\n

Viime aikoina on paljon keskusteltu vihamielisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 verkossa ja miten silt\u00e4 voisi suojautua. Halusimmekin selvitt\u00e4\u00e4, onko k\u00e4ytt\u00e4jien keskuudessa havaittavissa jotain eroja suhtautumisessa ristiriitoihin ja h\u00e4iritsev\u00e4ksi koettuun sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Tutkimus oli ensimm\u00e4inen, jossa hy\u00f6dynsimme vuodenvaihteessa ker\u00e4tty\u00e4 l\u00e4hes 4000 suomalaisen mielipiteen kattavaa kyselytutkimusta.<\/p>\n

Tulostemme perusteella suomalaiset eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 sosiaalista mediaa yhten\u00e4isesti, vaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eroavat erityisesti suhtautumisessa konflikteihin ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. L\u00f6ysimme kolme erilaista k\u00e4ytt\u00f6tapaa: sovitteleva, provokatiivinen ja suojautuva.<\/p>\n

Sovittelevalle k\u00e4yt\u00f6lle on tunnusomaista toisten huomioiminen ja pyrkimys v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ristiriitoja aiheuttavan sis\u00e4ll\u00f6n jakamista. Provokatiiviselle k\u00e4yt\u00f6lle oli tyypillist\u00e4 halu jakaa toisia \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, eri\u00e4vien mielipiteiden ilmaisu sek\u00e4 toisten tarkoituksellinen provosointi. Suojautuvasti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vastaajat halusivat v\u00e4ltty\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n vastaamattomalta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4 poistaen omista verkostoistaan heit\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Tarkasteltuamme n\u00e4it\u00e4 kolmea erilaista k\u00e4ytt\u00f6tapaa vastaajien taustan perusteella havaitsimme, ett\u00e4 nuoret ja korkeammin koulutetut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sosiaalista mediaa muita sopeutuvammin ja suojautuvammin. Nuoret ja korkeasti koulutetut ovat siis varovaisempia sen suhteen, millaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 he jakavat etenkin verrattaessa keski-ik\u00e4isiin ja sit\u00e4 vanhempiin sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4jiin.<\/p>\n

Tulokset kertovat osittain siit\u00e4, miten digitaalinen eriarvoisuus on Suomessa edennyt yh\u00e4 enemm\u00e4n siihen, mit\u00e4 verkossa tehd\u00e4\u00e4n ja miten sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisissa asioissa. Nuorilla ja korkeasti koulutetuilla on todenn\u00e4k\u00f6isesti keskim\u00e4\u00e4rin parempi medialukutaito ja n\u00e4in ollen my\u00f6s taitoa k\u00e4sitell\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 materiaalia muita paremmin. He my\u00f6s saattavat olla tarkempia omasta maineestaan sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Havaitsimme my\u00f6s, ett\u00e4 naiset ovat todenn\u00e4k\u00f6isemmin sopeutuvia ja suojautuvia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, kun taas miehill\u00e4 provokatiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen oli yleisemp\u00e4\u00e4. Mielenkiintoinen oli my\u00f6s koetun el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyyden ja provokatiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen yhteys: provokatiivisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t olivat selv\u00e4sti tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuin muut vastaajat.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulokset vahvistavat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa provosoivat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 useammin huonosti voivat miehet. Kiinnostavaa oli havaita, ett\u00e4 koulutus tai ik\u00e4 eiv\u00e4t vaikuta t\u00e4h\u00e4n yhteyteen. N\u00e4ytt\u00e4isi siis silt\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen ongelmak\u00e4ytt\u00f6 sosiaalisessa mediassa ei ole sidoksissa perinteisiin digitaalisen eriarvoisuuden l\u00e4hteisiin, kuten ik\u00e4\u00e4n tai koulutukseen.<\/p>\n

Seuraavaksi tutkimme, miten poliittinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa ennustaa n\u00e4it\u00e4 erilaisia k\u00e4ytt\u00f6tapoja ja vaikuttaako poliittinen suuntautuminen havaittuihin yhteyksiin.<\/p>\n

Sanna Malinen ja Aki Koivula
\n——<\/p>\n

Teksti perustuu artikkeliin Malinen, S., Koivula, A., Keipi, T., & Koiranen, I. 2018. Exploring Selective Exposure and Selective Avoidance Behavior in Social Media. (Forthcoming) In Proceedings of the International Conference on Social Media & Society, Copenhagen, Denmark (SMSociety).<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaiset ovat varsin ahkeria sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja etenkin vanhemmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 sosiaalisen median suosio jatkaa kasvuaan. Koska suositut palvelut tuovat yhteen ihmisi\u00e4 hyvin monenkirjavista taustoista, erilaisten mielipiteiden ja kokemusten yhteent\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4 ei voida v\u00e4ltty\u00e4. Viime aikoina on paljon keskusteltu vihamielisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 verkossa ja miten silt\u00e4 voisi suojautua. Halusimmekin selvitt\u00e4\u00e4, onko k\u00e4ytt\u00e4jien keskuudessa havaittavissa jotain eroja suhtautumisessa … Jatka artikkeliin Suomalaiset sosiaalisessa mediassa: provosointi ja kiistely yleisint\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 miehill\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":356,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/356"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1212"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1244,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1212\/revisions\/1244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}