{"id":1574,"date":"2019-05-22T12:38:01","date_gmt":"2019-05-22T12:38:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1574"},"modified":"2019-05-22T12:59:46","modified_gmt":"2019-05-22T12:59:46","slug":"puolueet-taloussosiologisessa-tutkimuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2019\/05\/22\/puolueet-taloussosiologisessa-tutkimuksessa\/","title":{"rendered":"Puolueet taloussosiologisessa tutkimuksessa"},"content":{"rendered":"

Aki Koivulan lektio 18.4.2019:\u00a0<\/strong><\/p>\n

Puolueet taloussosiologisessa tutkimuksessa<\/strong><\/p>\n

Puolueet ovat yhteiskunnallisia instituutioita, joihin sis\u00e4ltyy paljon erilaisia sosiaalisia ulottuvuuksia. J\u00e4sentasolla puolue on esimerkki konkreettisesta sosiaalisesta verkostosta, jonka muodostavat yhteiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4t aktiiviset kansalaiset.<\/p>\n

Puolueet pyrkiv\u00e4t yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman suuria j\u00e4senverkostoja samalla tavoitellen n\u00e4iden verkostojen laajentumista. Puolueelle keskeist\u00e4 onkin j\u00e4senten yhdess\u00e4 toteutettava ja samalla laajeneva toiminta yhteisten tavoitteiden edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

Tavalliset kansalaiset ovat puolueiden elintoiminnan pilareita muodostaessaan kannattajakunnan. Mit\u00e4 suurempi puolueen kannattajakunta on, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin puolueella on my\u00f6s poliittista valtaa edist\u00e4\u00e4 puolueelle t\u00e4rkeit\u00e4 arvoja ja paremmat edellytykset saavuttaa puolueen tavoitteita.<\/p>\n

\"\"\r\n\r\nKuva 1. Puolueaktiivit ja kansalaiset kohtaavat turuilla ja toreilla (kuvaaja: Aki Koivula)<\/em><\/strong><\/pre>\n
Aikaisempien tutkimusten mukaan ihmisill\u00e4 on taipumusta kannattaa puoluetta, jota my\u00f6s heid\u00e4n l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n kannatetaan (esim. Zuckerman 2005). Puolueen kannattajakunta siis koostuu samanlaisista sosiaalisista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 tulevista ihmisist\u00e4, joilla on yhteisi\u00e4 arvoja ja tavoitteita. Se muodostaa puolueista muiden puolueiden kannattajista eroavia verkostoja koko yhteiskunnan tasolla. Julkisessa keskustelussa puolueiden kannattajaverkostot ovatkin kohtalaisen vakiintuneita; suurimpien puolueiden kannattajia erotetaan usein muista omilla nimityksill\u00e4\u00e4n, kuten demarit, kepulaiset ja persut.<\/p>\n
Tammikuussa 2011 Suomen kuvalehti teetti Taloustutkimuksella laajan kyselytutkimuksen, jonka tulosten pohjalta lehden toimitus kuvitti puolueiden verkostot my\u00f6s erityisen n\u00e4k\u00f6isiksi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kannattajan perusteella. (Kuva 2).<\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 2. \"Keit\u00e4 puolueiden peruskannattajat ovat?\" Suomen Kuvalehti (20.1.2011)<\/em><\/strong><\/pre>\n
N\u00e4m\u00e4 profiilit korostavat kannattajien sosiaalisesti rakentuneita olemuksia, joissa yhdistyy niin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen yhteiskunnallinen asema, arvomaailma kuin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntavat. Sosiaalisuus tekee puolueista kiinnostavia tutkimuskohteita my\u00f6s sosiaalitieteilij\u00e4lle ja erityisesti taloussosiologille, joka pyrkii k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa ja yksil\u00f6iden toimintaa moninaisten sosiaalisten prosessien seurauksena.<\/p>\n
Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme paremmin nyky-yhteiskuntaa ja my\u00f6s puolueiden toimintaa tarvitsemme tutkimusta puolueista kannattajatasolta l\u00e4htien. V\u00e4it\u00f6skirjassa esit\u00e4n tutkimuksia, jotka pureutuvat laajasti siihen, mink\u00e4laisia puolueiden kannattajat ja j\u00e4senet ovat. Tarkemmin olen tutkinut sit\u00e4, miten puoluekanta selitt\u00e4\u00e4 ihmisten raportoimaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja asenteita.<\/p>\n
Tutkimukset tarjoavat uusia havaintoja 2010-luvun suurimpien puolueiden keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista ja j\u00e4senist\u00e4. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tulokset taloussosiologiseen teoriaperinteeseen tutkimukset antavat mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten puoluekanta s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s ihmisten tekemi\u00e4 arkisia valintoja.<\/p>\n
Tutkimukset koskivat ilmi\u00f6it\u00e4, jotka ovat olleet keski\u00f6ss\u00e4 suomalaisessa taloussosiologiassa: kulutustottumuksia, luottamusta muihin ihmisiin sek\u00e4 kokemuksia yhteiskuntaa uhkaavista riskitekij\u00f6ist\u00e4. Tutkittavat ilmi\u00f6t ovat luonteeltaan sosiaalisia; niist\u00e4 jokaiseen liittyy jollain tavoin ajatus yksil\u00f6st\u00e4 ja yksil\u00f6\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 dynamiikasta. V\u00e4it\u00f6skirja lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 huomioimalla aikaisempaa syv\u00e4llisemmin niiden poliittisen jakautumisen kannattaja- ja j\u00e4sentasoilla.<\/p>\n
Taloussosiologisen kontribuution lis\u00e4ksi, v\u00e4it\u00f6skirjan tutkimukset tarjoavat uutta kuvailevaa tietoa puolueista. Puolueet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnallisia instituutioita, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t kansalaisten arvoja ja mielipiteit\u00e4 valtakunnan tason politiikkaan. Puolueiden varaan rakentuva parlamentaarinen poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on edelleen t\u00e4rkein yhteiskunnallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoareena niin Suomessa kuin muualla l\u00e4nsimaissa. Viime vuosien poliittiset mullistukset Euroopassa, kuten populististen puolueiden nousu poliittisten j\u00e4rjestelmien ytimeen, ovat lopulta perustuneet edustukselliseen demokratiaan, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat poliittiset puolueet.<\/p>\n
Puolueet ovat my\u00f6s edelleen t\u00e4rkeit\u00e4 suomalaisille. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 enemmist\u00f6 suomalaisista edelleen samastuu puolueisiin ja valtaosa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 puoluetta, johon he samastuvat. Esimerkiksi vuosina 2016 ja 2017 ker\u00e4tyn European Social Surveyn mukaan 55 % suomalaisista 18\u201384-vuotiaista samastui johonkin puolueeseen, ja 85 % samastuvista oli my\u00f6s \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt kyseist\u00e4 puoluetta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.<\/p>\n
Puolueiden j\u00e4senet ovat my\u00f6s edelleen keskeinen osa puolueiden toimintaa yhdist\u00e4ess\u00e4\u00e4n kannattajat ja puolueorganisaatiot. Huolimatta puolueiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4rien pitk\u00e4\u00e4n jatkuneesta laskusuhdanteesta, Suomessa on edelleen noin 250\u00a0000 puoluej\u00e4sent\u00e4, joista yli 80 % kuuluu kuuteen suurimpaan puolueeseen. J\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n negatiivisen kehityksen taustalla on my\u00f6s huomattava se, ett\u00e4 vuodesta 2008 vanhojen suurten puolueiden yhteenlasketusta j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on sulanut kolmannes, kun vastaavasti perussuomalaisten ja vihreiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes nelinkertaistunut (lis\u00e4tietoa j\u00e4senm\u00e4\u00e4rist\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan sivulla 41).<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjan tutkimukset sijoittuvat p\u00e4\u00e4asiassa 2010-luvulle, joka on puoluekontekstiltaan erilainen kuin sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t vuosikymmenet.\u00a0<\/strong><\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 3. Suomalainen puoluekentt\u00e4 2010-luvulla (l\u00e4hde: Bakker ym. 2015)<\/em><\/strong><\/pre>\n
Puolueet syntyv\u00e4t ratkaisemaan konflikteja, jotka tuovat yhteen saman mielisi\u00e4 ja yhteisi\u00e4 tavoitteita omaavia kannattajia. Suomessa konfliktit ovat perinteisesti paikantuneet eri yhteiskuntatasojen v\u00e4lille, ja esimerkiksi ammatti on selitt\u00e4nyt voimakkaasti my\u00f6s puoluekantaa ja puolueet on ollut sijoitettavissa sen perusteella vasemmisto-oikeisto-akselille.<\/p>\n
Henry Valenin ja Stein Rokkanin (1974) kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kolmijakoa mukaillen vasemmistopuolueet ovat edustaneet ty\u00f6ntekij\u00f6iden, keskustapuolue maatalousv\u00e4est\u00f6n, ja oikeistopuolue kokoomus elinkeinoel\u00e4m\u00e4n intressej\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 piirteet ovat jossain m\u00e4\u00e4rin edelleen n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, on luokka\u00e4\u00e4nest\u00e4minen tutkimusten mukaan v\u00e4hentynyt jo vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Nyky\u00e4\u00e4n puolueiden v\u00e4liset ristiriidat kietoutuvat sosioekonomisten kysymysten lis\u00e4ksi yh\u00e4 enemm\u00e4n erilaisten arvokysymysten, kuten ymp\u00e4rist\u00f6- ja maahanmuuttokysymysten ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Ronald Inglehart (1997) osoitti 90-luvulla, ett\u00e4 suomalaiset sijoittuvat maailman k\u00e4rkeen niin sanottujen post-materiaalisten arvojen edist\u00e4misess\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen taloudellisen kasvun my\u00f6t\u00e4 suomalaisten arvoissa alkoi n\u00e4ky\u00e4 voimakkaasti esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n ja v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksiin kietoutuvat liberaalit teemat. Suurimmat puolueet ovat jossain m\u00e4\u00e4rin kaikki omaksuneet ohjelmiinsa postmateriaalisia arvoja, mutta erityisen voimakkaasti niit\u00e4 ovat viime vuosina ajaneet vihre\u00e4t ja vasemmistoliitto.<\/p>\n
Vastapainoksi postmaterialismille, 2010-luvulla Suomessa realisoitui er\u00e4\u00e4nlainen perinteisten konservatiivisten arvojen vastavallankumous, kuten Inglehart on yhdess\u00e4 Pippa Norriksen (2019) kanssa k\u00e4sitteellist\u00e4nyt l\u00e4nsimaissa tapahtuneita poliittisia mullistuksia. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyvin esimerkki on ollut, oikeistopopulistiseksi ja uuskonservatiiviseksi luonnehditun, perussuomalaisten vakiintuminen yhdeksi suurimmista puolueista.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirja koostuu viidest\u00e4 osatutkimuksesta, joissa puolueiden kannattajia ja j\u00e4seni\u00e4 tarkastellaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista. <\/strong><\/p>\n
Osatutkimusten tulokset perustuvat v\u00e4est\u00f6tasolla edustaviin kyselytutkimuksiin sek\u00e4 suurimpien puolueiden j\u00e4senille kohdistettuihin kyselyihin. Jokaisessa tutkimuksessa nousi selke\u00e4sti esiin puoluekannan voimakas yhteys vastaajien raportoimiin asenteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. \u00a0Tutkimustulokset antavat my\u00f6s tukea sille oletukselle, ett\u00e4 puoluekannan vaikutus ei selity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kannattajien eri\u00e4vill\u00e4 demografisilla tai sosioekonomisella taustatekij\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kulutustottumuksia. Keskeiset tulokset on tiivistetty kuvassa 4.<\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 4. Puoluekanta j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ihmisten kulutustottumuksia (Koivula ym. 2017a)<\/em><\/strong><\/pre>\n
Kulutus on yksi keskeisempi\u00e4 tapoja kiinnitty\u00e4 nyky-yhteiskuntaan, ja perinteisesti kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6sten avulla on my\u00f6s pyritty erottautumaan muista sosiaalisista ryhmist\u00e4. Tulokset olivat linjassa aikaisemman kulutussosiologisen tutkimuksen kanssa osoittaessaan, ett\u00e4 ryhm\u00e4samastuminen ohjaa ihmisten kulutustottumuksia. Sen lis\u00e4ksi tulokset alleviivasivat perinteisi\u00e4 suomalaisia poliittisia jakolinjoja korostaessaan kokoomuksen asemaa ylempi\u00e4 yhteiskunnallisia ryhmi\u00e4 edustavana puolueena, jonka kannattajat mielt\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 muita enemm\u00e4n kuluttaviksi.<\/p>\n
Toisessa tutkimuksessa keskityttiin siihen, miten puolueiden kannattajat luottavat muihin ihmisiin. V\u00e4it\u00f6skirjan kannalta keskeisin tulos on esitetty kuvassa 5.<\/p>\n
 <\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 5.\u00a0Puoluekanta n\u00e4kyy luottamuksessa muihin ihmisiin (Koivula ym. 2017b)<\/em><\/strong><\/pre>\n
Yleisesti luottamus on koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeinen tekij\u00e4, joka mahdollistaa ihmisten luontevan ja dynaamisen toiminnan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 pohjoismaisten oikeistopopulististen puolueiden, my\u00f6s perussuomalaisten, kannattajakuntiin kasaantuu ihmisi\u00e4, joilla on yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta verrattain v\u00e4h\u00e4inen luottamus muihin ihmisiin. Huomionarvoista on kuitenkin se, ett\u00e4 perussuomalaiset eiv\u00e4t eronneet niin paljon muiden puolueiden kannattajista kuin muissa Pohjoismaissa vastaavat oikeistopopulistiset puolueet.<\/p>\n
Kolmannessa artikkelissa analysoitiin, miten puolueiden kannattajien suhtautuminen yhteiskuntaa uhkaaviin riskitekij\u00f6ihin on muuttunut 2000-luvun alusta k\u00e4ytt\u00e4en tapausesimerkkin\u00e4 terrorismia. Tulos on kiteytetty kuvassa 6.<\/p>\n
 <\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\n\r\nKuva 6.\u00a0Terrorismin pelko jakaa puolueiden kannattajia ja\u00a0<\/em>erot ovat muuttuneet 2000-luvun alusta (Koivula ym. 2019b<\/em>)<\/strong><\/pre>\n
Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n suhtautuminen terrorismiin on politisoitunut vuosina 2004\u20132017, kun vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kannattajien riskik\u00e4sitykset ovat erkaantuneet yh\u00e4 enemm\u00e4n toisistaan. Tulosta selitt\u00e4\u00e4 erityisesti sosiaalidemokraattien kannattajien l\u00e4hentyminen vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n
Kahdessa viimeisess\u00e4 artikkelissa tarkastelimme puolueiden j\u00e4seni\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Ensimm\u00e4isess\u00e4 j\u00e4seniin keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa paikannettiin j\u00e4senet suhteessa kannattajiin (Kuva 7).<\/p>\n
 <\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 7.\u00a0Puolueiden v\u00e4liset erot korostuvat j\u00e4senten keskuudessa (Koivula ym. 2019a)<\/em><\/strong><\/pre>\n
Puolueiden j\u00e4seni\u00e4 ja kannattajia verrattiin puolueiden sis\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 sosiaalisen aseman ja keskeisten ideologisten indikaattorien valossa. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 puolueiden j\u00e4senet ovat keskim\u00e4\u00e4rin huomattavasti korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa kuin kannattajat. Alleviivaten v\u00e4it\u00f6skirjan yht\u00e4 keskeist\u00e4 teesi\u00e4, j\u00e4senten korkea yhteiskunnallinen asema ei kuitenkaan tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4senet olisivat ideologialtaan samankaltaisia yli puoluerajojen. P\u00e4invastoin, tutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 puolueiden v\u00e4liset ristiriidat suhtautumisissa tuloeroihin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin korostuvat erityisesti j\u00e4senten keskuudessa.<\/p>\n
J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 j\u00e4sentutkimuksessa ja v\u00e4it\u00f6skirjan viimeisess\u00e4 osatutkimuksessa verrattiin j\u00e4senten n\u00e4kemyksi\u00e4 erilaisista suomalaista yhteiskuntaa uhkaavista riskitekij\u00f6ist\u00e4. (Kuva 8)<\/p>\n
\"\"<\/a>\r\n\r\nKuva 8.\u00a0Poliittiset jakolinjat heijastuvat siihen, mit\u00e4 j\u00e4senet pit\u00e4v\u00e4t yhteiskuntaa uhkaavina tekij\u00f6in\u00e4 (Koivula ym. 2018)<\/em><\/pre>\n
Tutkimuksen tuloksissa korostuivat keskeiset ideologiset jakolinjat. Yhteiskuntaa sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in uhkaavat taloudelliset riskit, kuten ty\u00f6tt\u00f6myys ja tuloerojen kasvu, erottivat vasemmistopuolueet selke\u00e4sti keskustasta ja kokoomuksesta. Samaan aikaan uusi arvoulottuvuus j\u00e4sensi perussuomalaisten ja vihreiden suhtautumista ulkopuolisiin uhkiin, joihin sis\u00e4ltyi pakolaiset ja maahanmuuttajat sek\u00e4 yleinen kansainv\u00e4listyminen. Kansalliseen turvallisuuteen liittyv\u00e4t uhkatekij\u00e4t, kuten sodat ja terrorismi, sen sijaan jakautuivat j\u00e4senist\u00f6ss\u00e4 selke\u00e4mmin viher-vasemmiston ja keskusta-oikeistopuolueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kakkien tutkimusten tulosten tulkinnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 puolue on uppoutunut yksil\u00f6iden toimintaan osana muita sosiaalisia tekij\u00f6it\u00e4. Tulosten taustalla vaikuttaa osittain se, ett\u00e4 puolueet rakentuvat demografialtaan ja sosioekonomiselta asemaltaan samankaltaisista ihmisist\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on kuitenkin huomatta, ett\u00e4 kannattajakuntien ja j\u00e4senist\u00f6jen vaihtelevien rakenteiden huomioiminen ei selit\u00e4 puolueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja kokonaan.<\/p>\n
Kun puoluetta ei voida en\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosioekonomisiin tai demografisiin tekij\u00f6ihin, puoluekannasta on muotoutunut itsess\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n erilaisista el\u00e4m\u00e4ntavoista ja arvoista muodostuvan sosiaalisen identiteetin ilmentym\u00e4. Puolueiden kannattajakuntiin ja j\u00e4senist\u00f6ihin on kasaantunut taloudellisen p\u00e4\u00e4oman lis\u00e4ksi my\u00f6s erilaisia kulttuurisia resursseja, kuten arvoja, tapoja ja tietoa, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 muista erottuvia verkostoja ja samalla ihmisten raportoimia asenteita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 j\u00e4sent\u00e4vi\u00e4 sosiaalisia kategorioita.<\/p>\n
Tulokset ovat yleisesti linjassa tuoreiden suomalaisten tutkimusten kanssa, joissa on osoitettu puoluekannan j\u00e4sent\u00e4v\u00e4n esimerkiksi ihmisten empaattisuutta (Kainulainen & Saari 2018), sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Koiranen ym. 2017) sek\u00e4 luottamusta suomalaiseen tieteeseen ja tutkimukseen (Saarinen ym. 2018). Puolueiden kannattajien vertailemisesta onkin muodostumassa sosiaalitietelij\u00f6ille t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line ihmisten ja yhteiskunnan toiminnan analysoimiseen. J\u00e4senten tutkiminen tarjoaa viel\u00e4 oman mausteensa, koska niiden kautta pystymme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten pelkk\u00e4\u00e4 kannattamista voimakkaampi sitoutuminen puolueeseen n\u00e4kyy ihmisten toiminnassa.<\/p>\n
Lopuksi <\/strong><\/p>\n
Tulosten tulkinnassa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 havainnot kertovat puolueiden kannattajien ja j\u00e4senten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 asenteista ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Kannattajakunnissa ja j\u00e4senist\u00f6iss\u00e4 on paljon yksil\u00f6llist\u00e4 vaihtelua, eik\u00e4 tulosten pohjalta voida ennustaa yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden toimintaa puoluekannan perusteella. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset arviot puolueiden kannattajista ja j\u00e4senist\u00e4 ovat keskeisess\u00e4 roolissa siin\u00e4, mink\u00e4laista politiikkaa puolueet tekev\u00e4t.<\/p>\n
Anthony Downsin (1957) kehitt\u00e4m\u00e4n \u201ddemokratian taloudellisen teorian\u201d mukaan poliitikot pyrkiv\u00e4t toimillaan tekem\u00e4\u00e4n mediaani\u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja. Jos t\u00e4m\u00e4 teoria yleistet\u00e4\u00e4n puoluetasolle, voi puolueiden kannattajien ja j\u00e4senten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isill\u00e4 asenteilla ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli siin\u00e4, mink\u00e4laista politiikkaa puolueet pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toteuttamaan.<\/p>\n
Sunnuntaina 14.4.2019 k\u00e4ydyiss\u00e4 eduskuntavaaleissa korostui suomalaisen puoluekent\u00e4n pirstaloiminen ja perinteisten suurten puolueiden kannattajapohjan pieneneminen. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa kuusi suurinta puoluetta olivat \u00e4\u00e4niosuudeltaan 10 prosenttiyksik\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4. \u00c4\u00e4nestystulos ei viel\u00e4 suoraan kerro siit\u00e4, miten suomalainen yhteiskunta jatkossa rakentuu erilaisten kannattaja- ja j\u00e4senverkostojen varaan, vaan puoluekent\u00e4n pirstaloitumisen my\u00f6t\u00e4 tarvitsemme uusia ja p\u00e4ivitettyj\u00e4 vertailevia tutkimuksia puolueiden kannattajista.<\/p>\n
Uudella vaalikaudella keskeisi\u00e4 poliittisia kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi sosiaaliturvauudistus ja ilmastonmuutoksen hillint\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjan tulosten perusteella kuuden suurimman puolueen v\u00e4lilt\u00e4 voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suuriakin eroja siin\u00e4, kuinka merkitt\u00e4vin\u00e4 niiden tavalliset kannattajat ja j\u00e4senet kokevat tulonjakoon ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin liittyv\u00e4t kysymykset. Erot korostuivat my\u00f6s vaalien alla julkaistuissa mielipidetiedusteluissa, joissa puolueiden kannattajakunnat olivat toisinaan kaukana toisistaan kysytt\u00e4ess\u00e4 erityisesti keinoista ratkaista n\u00e4it\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n
Edustuksellisen demokratian periaatteiden kannalta on hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 yh\u00e4 moninaisimmista tekij\u00f6ist\u00e4 muodostuville sosiaalisille ryhmille on poliittisia vaihtoehtoja. Yhteiskunnan toiminnan ja t\u00e4rkeiden poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteuttamisen kannalta on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 erilaisuus ei johda keskin\u00e4isen luottamuksen rapautumiseen ja sit\u00e4 kautta puolueiden kannattajien erist\u00e4ytymiseen muista, eli kuplautumiseen.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjan tiedot:<\/strong><\/p>\n
Aki Koivula (2019). The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland<\/em>. Annales Universitatis Turkuensis B471, Turun yliopisto.\u00a0<\/strong>(<\/strong>https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/146931<\/a>)<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjan osatutkimukset:<\/p>\n
    \n
  1. Koivula, A., R\u00e4s\u00e4nen, P., & Saarinen, A. (2017a). Does party identification associate with consumer preferences? Analysing Finnish consumers in 2009 and 2014. International Journal of Consumer Studies,<\/em> 41<\/em>(5), 475-483. https:\/\/doi.org\/10.1111\/ijcs.12355<\/a><\/li>\n
  2. Koivula, A., Saarinen, A., & R\u00e4s\u00e4nen, P. (2017b) Political party preference and social trust in four Nordic countries.Comparative European Politics,<\/em> 15<\/em>(6), 1030-1051. https:\/\/doi.org\/10.1057\/s41295-017-0103-0<\/a><\/li>\n
  3. Koivula, A., Keipi, T., Oksanen, A., & R\u00e4s\u00e4nen, P. (2019a) Political compartmentalisation and societal risks: A population-level analysis of terrorism risk perception in Finland between 2004 and 2017. (Manuscript submitted for publication)<\/li>\n
  4. Koivula, A., Koiranen, I., Saarinen, A., & Keipi, T. (2019b). Social and ideological representativeness: a comparison of political party members and supporters in Finland after the realignment of major parties.\u00a0Party Politics. <\/em>Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1177\/1354068818819243<\/a><\/li>\n
  5. Koivula, A., Keipi, T., Saarinen, A., & R\u00e4s\u00e4nen, P. (2018). Risk perceptions across the current political spectrum in Finland: a study of party members.\u00a0Journal of Risk Research. <\/em>Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1080\/13669877.2018.1437060<\/a><\/li>\n<\/ol>\n
    Lektion l\u00e4hdekirjallisuutta:<\/p>\n