{"id":159,"date":"2016-06-28T10:55:57","date_gmt":"2016-06-28T10:55:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=159"},"modified":"2016-06-29T05:48:58","modified_gmt":"2016-06-29T05:48:58","slug":"puolueiden-kannattajien-kulutusasenteet-eroavat-toisistaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2016\/06\/28\/puolueiden-kannattajien-kulutusasenteet-eroavat-toisistaan\/","title":{"rendered":"Puolueiden kannattajien kulutusasenteet eroavat toisistaan"},"content":{"rendered":"

V\u00e4est\u00f6tason mielipidetutkimuksissa on k\u00e4sitelty kohtalaisen paljon poliittista suuntautumista. Yhteiskunnallisia mielipiteit\u00e4 on selitetty useissa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tutkimuksissa puoluekannan perusteella. Poliittisella kannalla on my\u00f6s klassiset juuret yhteiskunnallista asemaa selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 esimerkiksi Max Weberin kirjoituksissa. \u00a0Aikaisempaa empiirist\u00e4 tutkimusta ei kuitenkaan ole siit\u00e4, miten poliittinen suuntautuminen on yhteydess\u00e4 suomalaisten kulutusasenteisiin. T\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska kuluttajuuteen liittyv\u00e4t kysymykset ovat toistuvasti esill\u00e4 esimerkiksi parlamentaarisessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6ss\u00e4.\u00a0 Poliittiset intressit my\u00f6s ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kulutusvalintoihin kytkeytyvin\u00e4 asioina useissa j\u00e4lkiteollista yhteiskuntaa koskevissa aikalaisanalyyseiss\u00e4. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 puolueiden kannattajien v\u00e4liset jakolinjat perustuvat yh\u00e4 moninaisimpiin rakenteellisiin ja arvomaailmalliseen tekij\u00f6ihin. Voidaan siis olettaa, ett\u00e4 puolueiden v\u00e4liset jakolinjat n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s kannattajien kulutusasenteiden eriytymisen\u00e4.<\/p>\n

Kahden tekem\u00e4mme tutkimuksen perusteella voimme vahvistaa hypoteesin puolueiden kannattajien kulutusvalintojen erilaisuudesta.<\/em> Molemmissa tutkimuksissa k\u00e4ytimme aineistoina suomalaisten kulutusasenteita tiedustelevia Suomi-aineistoja<\/a>. K\u00e4sill\u00e4 olevassa analyysiss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty vuosina 2009 ja 2014 ker\u00e4ttyj\u00e4 aineistoja.<\/p>\n

Tarkastelimme poliittista suuntautumista vastaajien kokeman t\u00e4rkeimm\u00e4n puolueen perusteella. Alkuper\u00e4inen kysymys esitettiin vastaajille seuraavasti: \u201dMink\u00e4 puolueen koet itsellesi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi? (Valitse vain yksi)\u201d. Vastaajille annettiin vaihtoehdoiksi kahdeksan suurinta eduskuntapuoluetta ja sen lis\u00e4ksi mahdollisuus vastata jokin muu puolue avovastauksena. Mittari kuvaa vastaajien puoluesamastumista, jota on tyypillisesti k\u00e4ytetty my\u00f6s \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tarkastelevassa tutkimuksessa. Siin\u00e4 miss\u00e4 suoraa \u00e4\u00e4nest\u00e4misk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tiedusteleva kysymys voi olla vahvasti hetkellisest\u00e4 poliittisesta tilanteesta riippuvainen, puoluesamastumisen mittari tarjoaa pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ideologiaa ja identifioitumista kuvaavan indikaattorin. Samastuminen voi perustua moniin erilaisiin tekij\u00f6ihin, kuten esimerkiksi lapsuuden kodissa omaksuttuihin arvoihin tai aikuisi\u00e4ss\u00e4 kehittyneeseen ryhm\u00e4samastumiseen.\u00a0 Suomi-aineistojen jakaumat vastaavat kohtalaisen hyvin puolueiden parlamentaarisia voimasuhteita,<\/a> etenkin t\u00e4ss\u00e4 analyysiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien kuuden suurimman puolueen osalta.<\/p>\n

Arvioimme vastaajan kulutusasenteita koetun rahank\u00e4yt\u00f6n perusteella. Alkuper\u00e4isess\u00e4 kysymyksess\u00e4 vastaajat arvioivat kulutuksensa painottumista keskiarvokuluttajaan n\u00e4hden viisiportaisella asteikolla (1=\u201dkuluttaa paljon v\u00e4hemm\u00e4n\u201d ja 5=\u201dkuluttaa paljon enemm\u00e4n\u201d keskiarvokuluttajaan n\u00e4hden). Kysymykset kohdistuivat empiirisess\u00e4 kulutustutkimuksessa perinteisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 pidettyihin hy\u00f6dykkeisiin, kuten ruokaan ja asumiseen. Joitakin kohteista voitiin pit\u00e4\u00e4 puolestaan valinnaista ja luksuskulutusta edustavina, kuten vapaa-ajanmatkailua ja alkoholia. Lopulta valikoimme 15 eri v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, joista muodostimme faktorianalyysin avulla kaksi kesken\u00e4\u00e4n korreloimatonta kulutusulottuvuutta: 1) Hedonistinen <\/em>ja 2) Arkinen.\u00a0<\/em><\/p>\n

\"Kohteet\"<\/a><\/p>\n

Taulukko 1. \u00a0Yksitt\u00e4iset kulutuskohteet ja faktoriratkaisu<\/strong><\/p>\n

Tulostemme perusteella poliittisella suuntautumisella on itsen\u00e4ist\u00e4 selitysvoimaa vastaajan itsearvioituun kulutukseen. Kuviossa 1 on esitetty, miten puolueiden kannattajat kokevat kuluttavansa eri ulottuvuuksiin. Kokoomukseen samastuvat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t erottuvan muista selke\u00e4sti kulutusmy\u00f6nteisempin\u00e4, kun tarkastellaan puoluekannan suoraa yhteytt\u00e4 molempiin kulutusmuuttujiin. Tulos ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, koska heill\u00e4 on my\u00f6s keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeammat tulot ja heist\u00e4 suurin osa on korkeakoulutettuja. N\u00e4iden v\u00e4liin tulevien tekij\u00f6iden vakiointi ei kuitenkaan selit\u00e4 kokonaan kokoomukseen samastuvien suhteellista eroa muiden puolueiden kannattajiin. Vakiointien j\u00e4lkeenkin kokoomukseen samastuvat eroavat tilastollisesti merkitsev\u00e4sti useimpien puolueiden kannattajista.<\/p>\n

\"kulutuskuvio\"\u00a0Kuvio 1. Puoluesamastuminen ja kulutusasenteet, vakioimattomat ja vakioidut ennustearvot sek\u00e4 95 % luottamusv\u00e4lit (Suomi 2009 ja Suomi 2014 -yhdistetty aineisto)<\/strong><\/p>\n

Toinen selke\u00e4 tulos liittyy sosiaalidemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten muodostamaan rintamalinjaan. Etenk\u00e4\u00e4n perussuomalaisten asema kahden perinteisen, maaseutua sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 edustavan, puolueen rintamassa ei ole sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, kun pohditaan viimeaikaista keskustelua puolueiden kesken\u00e4\u00e4n jakamista liikkuvien \u00e4\u00e4nest\u00e4jien massasta. SDP:n paikka rintamalinjassa sen sijaan on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, varsinkin kun huomioidaan tuoreet analyysit puolueiden kannattajien ik\u00e4- ja ammattirakenteista sek\u00e4 aiemmat mielipidekyselyt.<\/p>\n

Kulutusasenteiden perusteella ei voida t\u00e4ysin vahvistaa punavihre\u00e4n kuplan <\/em>olemassaoloa. Vihreisiin ja vasemmistoliittoon samastuvat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t erottuvan muista maltillisemmalla arkisella <\/em>kulutuksella, <\/em>mutta puolueiden kannattajat eroavat toisistaan hedonistisen <\/em>kulutuksen osalta.<\/p>\n

On kuitenkin hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 muihin puolueisiin verrattuna isompi osa vihreist\u00e4 ja vasemmistoliiton kannattajista kuuluu erilaisiin kolmannen sektorin kulutuskriittisiin ryhmiin. Esimerkiksi n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohdimme jatkossa tarkemmin, kun saamme valmiiksi puolueiden j\u00e4senten ja kannattajien verkostoja tiedustelevat kyselytutkimusaineistot.<\/p>\n

Tarkempia analyysej\u00e4 kannattajien kulutusasenteista olemme esitt\u00e4neet suomenkielisess\u00e4 artikkelissa, joka on hyv\u00e4ksytty julkaistavaksi Kulutustutkimus.Nyt-lehteen. Sen lis\u00e4ksi olemme kirjoittaneet ulkomaiseen lehteen arvioitavaksi k\u00e4sikirjoituksen, jossa pureudumme syvemmin\u00a0puolueiden kannattajien sosiodemografisten tekij\u00f6iden vaikutukseen kulutusasenteiden taustalla.<\/p>\n

Aki Koivula<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4est\u00f6tason mielipidetutkimuksissa on k\u00e4sitelty kohtalaisen paljon poliittista suuntautumista. Yhteiskunnallisia mielipiteit\u00e4 on selitetty useissa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tutkimuksissa puoluekannan perusteella. Poliittisella kannalla on my\u00f6s klassiset juuret yhteiskunnallista asemaa selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 esimerkiksi Max Weberin kirjoituksissa. \u00a0Aikaisempaa empiirist\u00e4 tutkimusta ei kuitenkaan ole siit\u00e4, miten poliittinen suuntautuminen on yhteydess\u00e4 suomalaisten kulutusasenteisiin. T\u00e4m\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska kuluttajuuteen liittyv\u00e4t … Jatka artikkeliin Puolueiden kannattajien kulutusasenteet eroavat toisistaan<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":355,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,23,14],"tags":[],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulutus","category-puolueiden-kannattajat","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":212,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions\/212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}