{"id":1736,"date":"2019-06-12T07:46:45","date_gmt":"2019-06-12T07:46:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1736"},"modified":"2019-06-12T07:46:45","modified_gmt":"2019-06-12T07:46:45","slug":"pakkoruotsia-susirajan-lukiolaisille-idan-pojat-vastaan-toinen-kotimainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2019\/06\/12\/pakkoruotsia-susirajan-lukiolaisille-idan-pojat-vastaan-toinen-kotimainen\/","title":{"rendered":"Pakkoruotsia susirajan lukiolaisille \u2013 Id\u00e4n pojat vastaan toinen kotimainen"},"content":{"rendered":"

Kansakuntaan on syntynyt uusi punamultahallitus. Investointik\u00e4rjell\u00e4 toimiva hallitus aikoo ryhty\u00e4 toimiin monella sektorilla. Erityisen mielenkiintoinen linja on vedetty ruotsin kielen asemasta ylioppilaskirjoituksissa. Hallitus pyrkii palauttamaan ruotsin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. <\/p>\n

Vuodesta 2005 ruotsin kielen kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista. Ruotsin ylioppilaskokeen suorittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin vuoden 2005 uudistuksen j\u00e4lkeen tippunut tasaiseen tahtiin, 90 prosentista vain 48 prosenttiin (HS 2019). Toisissa maakunnissa suosio on suurempaa kuin toisissa. Voidaan yleist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 it\u00e4isess\u00e4 Suomessa kirjoittaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin l\u00e4ntisess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tietysti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska id\u00e4ss\u00e4 ei asu juurikaan ruotsinkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4. <\/p>\n

Osmo Soininvaara ehti jo ryk\u00e4ist\u00e4 Twitteriss\u00e4 sen, mik\u00e4 pakkoruotsissa itse\u00e4nikin kummastuttaa: \u201dMinua kiukuttaa ruotsinkielen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Seurauksena viisi prosenttia kokelaista reputtaa. N\u00e4in k\u00e4y, opitaan kielt\u00e4 kuinka hyvin tahansa. #Gaussitus Nyt uhrattiin It\u00e4-Suomen pojat, jotka reputtavat muiden puolesta.\u201d<\/p>\n

En tied\u00e4 tulivatko It\u00e4-Suomen pojat todella uhratuiksi, mutta ehdotuksessa sivuutetaan auttamattakin Suomen alueelliset erot. Sipil\u00e4n hallituksen aikana kyh\u00e4ttiin kielilaki, joka mahdollistaa erilaiset alueelliset kokeilut toisen kotimaisen ymp\u00e4rille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti erilaisia kokeiluja it\u00e4rajan kuntiin, joissa 6. luokkalaiset saisivat valita opiskelevatko jatkossa ruotsia vai jotain muuta kielt\u00e4. <\/p>\n

6. -luokkalaisten keskuudessa muun kuin ruotsin kielen kannatus oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tulkittiin tietysti lasten haluna opiskella ruotsia. Kokeilut kaatuivat. Siltikin it\u00e4suomalaiset lukiolaiset kirjoittavat yo-kirjoituksissa ruotsin yh\u00e4 harvemmin. Kenties 6. -luokkalaisetkin tiedostavat kulttuuriset seikat ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 he joutuvat opiskelemaan ruotsia jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 tahdo j\u00e4\u00e4d\u00e4 j\u00e4lkeen. Tai ainakaan sen enemp\u00e4\u00e4 kuin he maantieteellisen sijaintinsa ja ruotsin kielen arkisen poissaolon seurauksena jo valmiiksi ovat.<\/p>\n

Suomen kaksikieliset kunnat sijaitsevat rannikkoseudulla. It\u00e4rajalla, Pohjois-Karjalassa ruotsinkielisten osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on vain 0,1 prosenttia. Toisaalta ven\u00e4j\u00e4nkielisten osuus Pohjois-Karjalan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on noin 2,0 prosenttia, tehden siit\u00e4 paikallisesti suuremman kieliv\u00e4hemmist\u00f6n. Vastaava osuus kaksikielisess\u00e4 Varsinais-Suomessa on 5,6 prosenttia ruotsinkielisi\u00e4, sek\u00e4 1,0 prosenttia ven\u00e4j\u00e4\u00e4 puhuvia. (Tilastokeskus 2019.) <\/p>\n

Tilastoja ylioppilaskokeen suorittajista maakunnittain ei ole saatavilla, mutta useissa lehtil\u00e4hteiss\u00e4 todettiin sek\u00e4 pohjoisessa Suomessa, ett\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 kirjoittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskeneen huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa (YLE 2018). Tieto tuskin tuli yll\u00e4tyksen\u00e4, mutta ruotsinkielisen kulttuurin l\u00e4sn\u00e4ololla voi olla vaikutus opiskelumotivaatioon.<\/p>\n

Ruotsin kielen opiskeluun liittyv\u00e4t my\u00f6s sukupuolittuneet asenteet. Naisilla ruotsin kirjoittaminen yo-kokeissa on jopa kasvanut, miehill\u00e4 taas laskenut huomattavasti (Savon Sanomat 2015). My\u00f6s tutkimuksissa on todettu ett\u00e4 miesten motivaatio opiskella ruotsia on matalampi kuin naisten. Lis\u00e4ksi ruotsin kielen pakollisuutta pidettiin motivaatiota heikent\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, erityisesti pojilla. (Kovacs & Marton 2015.)<\/p>\n

Ehk\u00e4 Osmo Soininvaaran v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 id\u00e4n pojat tulevat ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisen uudistuksen nettotappiot, ei ole t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4r\u00e4. Mielenkiintoista tosiaan on, ett\u00e4 hallitus haluaa kertaheitolla palata pakolliseen ruotsiin, kun mahdollisuutena olisi voinut olla esimerkiksi pakollinen vieras kieli. Lukion konteksissa se voisi olla loogista. <\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pakollisesta kielest\u00e4 seuraisi se, ett\u00e4 suurin osa lukiolaisista kirjoittaisi ruotsin, ja muita kieli\u00e4 opiskelevat puolestaan sen kielen johon ovat erikoistuneet. T\u00e4m\u00e4 voisi lis\u00e4t\u00e4 muiden kielten osuutta kirjoituksissa. My\u00f6s sosiaalistaminen osaksi ruotsinkielist\u00e4 kulttuuria voisi toimia houkuttimena kielen asema parantamiseen alueilla, joissa sit\u00e4 ei puhuta. Esimerkiksi kielimatkoja ruotsinkielisiin pit\u00e4jiin. N\u00e4hd\u00e4kseni kulttuurimme on olennaisesti kaksikielinen, mutta Suomen sis\u00e4iset alueelliset erot olisi hyv\u00e4 huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n

Samuli Tikkanen
\nSamuli toimii harjoittelijana taloussosiologian oppiaineessa t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n<\/strong><\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:
\nHelsingin Sanomat 2019. https:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/art-2000006129459.html
\nKovacs, M. & Marton, E. 2015. Enemmist\u00f6kielisten motivaatio oppia v\u00e4hemmist\u00f6kielt\u00e4. Viritt\u00e4j\u00e4 4\/2015.
\nOsmo Soininvaaran Twiitti 2019. https:\/\/twitter.com\/OsmoSoininvaara\/status\/1135102427605209089
\nSavon Sanomat 2015. https:\/\/www.savonsanomat.fi\/kotimaa\/Alle-viidesosa-kokelaista-kirjoittaa-vapaaehtoisen-ruotsin\/529183
\nTilastokeskus 2019. Kieli i\u00e4n ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990-2018.
\nYleisradio 2018. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10118284<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansakuntaan on syntynyt uusi punamultahallitus. Investointik\u00e4rjell\u00e4 toimiva hallitus aikoo ryhty\u00e4 toimiin monella sektorilla. Erityisen mielenkiintoinen linja on vedetty ruotsin kielen asemasta ylioppilaskirjoituksissa. Hallitus pyrkii palauttamaan ruotsin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Vuodesta 2005 ruotsin kielen kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista. Ruotsin ylioppilaskokeen suorittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin vuoden 2005 uudistuksen j\u00e4lkeen tippunut tasaiseen tahtiin, 90 prosentista vain 48 prosenttiin (HS 2019). … Jatka artikkeliin Pakkoruotsia susirajan lukiolaisille \u2013 Id\u00e4n pojat vastaan toinen kotimainen<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":356,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/356"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1736"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1739,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1736\/revisions\/1739"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}