{"id":1938,"date":"2020-02-24T09:46:35","date_gmt":"2020-02-24T09:46:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=1938"},"modified":"2020-02-24T09:46:36","modified_gmt":"2020-02-24T09:46:36","slug":"minkalaiselta-totuudenjalkeinen-aika-nayttaytyy-suomessa-johdattelua-uuden-tyopaperijulkaisun-maailmaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2020\/02\/24\/minkalaiselta-totuudenjalkeinen-aika-nayttaytyy-suomessa-johdattelua-uuden-tyopaperijulkaisun-maailmaan\/","title":{"rendered":"Mink\u00e4laiselta totuudenj\u00e4lkeinen aika n\u00e4ytt\u00e4ytyy S(u)omessa? Johdattelua uuden ty\u00f6paperijulkaisun maailmaan"},"content":{"rendered":"\n

Vuodesta\n2016 l\u00e4htien kotimaisessa julkisessa keskustelussa on kyll\u00e4stymiseen asti\ntoisteltu, kuinka l\u00e4nsimaista maailmaa voi kuvata totuudenj\u00e4lkeisen ajan\nk\u00e4sitteell\u00e4. Suomeen termi on tullut hivenen j\u00e4lkijunassa. <\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4\nosa kirjallisuudesta liittyen totuudenj\u00e4lkeiseen aikaan on per\u00e4isin\nYhdysvalloista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s siihen millaisena n\u00e4emme itse ilmi\u00f6n. Puhuessamme\ntotuudenj\u00e4lkeisyydest\u00e4, olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida eri maiden v\u00e4liset erot.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4\ntotuudenj\u00e4lkeisyys sitten yleisesti tarkoittaa? K\u00e4sitteell\u00e4 on viitattu siihen,\nett\u00e4 tosiasioiden merkitys olisi yhteiskunnassa ja erityisesti politiikassa\nv\u00e4hentynyt suhteessa aiempaan. Konkreettisesti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi\nasiantuntijatiedon kyseenalaistamisena. <\/p>\n\n\n\n

Asiantuntijatiedon\nkyseenalaistaminen on terveen yhteiskunnan piirre, kunhan se tapahtuu\nensisijaisesti tosiasioihin perustuen. Ongelmalliseksi tilanne muodostuu,\nmik\u00e4li kyseenalaistaminen tapahtuu puhtaasti mielipiteisiin vetoamalla ja\nmik\u00e4li sen taustalla on yleisempi ep\u00e4luottamus tiedontuottajaa kohtaan. Erilaiset perinteiset\nyhteiskunnalliset instituutiot ovat t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 saaneet osakseen yh\u00e4 enemm\u00e4n\nep\u00e4luottamusta. <\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ”toimijana” totuudenj\u00e4lkeiseisessa ajassa on sosiaalinen media ja sen tarjoamat mahdollisuudet kirjavan informaation jakamiseen ja tuottamiseen. Sosiaalista mediaa on julkisessa keskustelussa usein esitetty syylliseksi eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liseen kuplautumiseen. Aiempi kansainv\u00e4linen tutkimus ei kuitenkaan anna yksiselitteist\u00e4 vastausta sille ajatukselle, ett\u00e4 sosiaalinen media alustana ja t\u00e4t\u00e4 my\u00f6den toimijana olisi nimenomaan aiheuttanut kuplautumista. Joidenkin tutkimusten mukaan se on sen sijaan jopa mahdollistanut uudenlaisia rajanylityksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Totuudenj\u00e4lkeinen\naika k\u00e4sitteen\u00e4 voidaankin toisinaan mielt\u00e4\u00e4 ajopuuteoriaksi. Toisin sanoen sen\nalle laitetaan kaikki uudenlaisilta tuntuvat kehitystrendit. Tosiasiassa\nl\u00e4nsimaisissa yhteiskunnissa on aina ollut piirteit\u00e4, jotka ovat yht\u00e4 lailla\nmy\u00f6s olennaisia nimenomaan totuudenj\u00e4lkeiselle ajalle. Esimerkiksi Suomessa on\nollut vahvaa kuplautumista eri poliittisten ryhmien v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s\nl\u00e4hihistoriassa. Esimerkiksi 1970\u20131980-luvun Suomessa oli vahva eronteko taistolaisten\nja muiden v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Puhe totuudenj\u00e4lkeisesta ajasta liittyy my\u00f6s tietynlaiseen\nl\u00e4ntiseen vinoumaan siit\u00e4, ett\u00e4 joskus olisi ollut totuuden aika. Tosiasiassa koskaan\nei ole ollut vallallaan vain yht\u00e4 tietty\u00e4 totuutta. Pikemminkin monien n\u00e4k\u00f6kulmien\najassa on eletty enemmist\u00f6n kannattamien k\u00e4sitysten mukaan. Kamppailu\ntotuudesta ei siis ole yksiselitteisesti totuudenj\u00e4lkeisen ajan ilmi\u00f6 vaan se\non ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n luonnollinen osa yhteiskunnallista keskustelua. T\u00e4ss\u00e4\nkeskustelussa totuutta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n esimerkiksi erilaisin sanallisin valinnoin.\n<\/p>\n\n\n\n

Totuuden ongelma onkin sen mittaamisen hankaluus.\nTotuuden mittaamiseen liittyy aina tulkintaa, joten mit\u00e4\u00e4n puhdasta totuutta ei\nuseinkaan voida l\u00f6yt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 yhteiskuntatietelij\u00f6ill\u00e4 ja julkiseen keskusteluun osallistuvalla yleis\u00f6ll\u00e4 on toisinaan taipumus liioitella juuri oman aikamme erityisyytt\u00e4 tai rappiomaisuutta suhteessa aiempaan. T\u00e4st\u00e4 huolimatta voimme kuitenkin samalla v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ajassamme olevan jotain erityist\u00e4, kun tarkastelemme, miten esimerkiksi useiden eri maiden \u201duuden ajan\u201d poliitikot kuten erityisesti populistit suhtautuvat tietoon ja totuuteen. Totuudenj\u00e4lkeisyys ei siis ehk\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n meid\u00e4n aikaamme kuvaava ilmi\u00f6, mutta sosiaalisen median ja totuudenj\u00e4lkeisyyden yhteen punoutuva suhde varmasti on.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi\nYhdysvaltojen historiassa on aiemminkin ollut varsin persoonallisia ja totuutta\nmuuntelevia presidenttej\u00e4 kuten vaikkapa George Bush. Donald Trumpin my\u00f6t\u00e4\ntotuuden muuntelun sijaan suoranainen valehtelu on kuitenkin saanut\nhuomattavasti r\u00e4ike\u00e4mpi\u00e4 piirteit\u00e4. Useat n\u00e4ist\u00e4 valheista julkaistaan\nnimenomaan sosiaalisessa mediassa. <\/p>\n\n\n\n

Trumpin kaltaisten hahmojen on helppo kiist\u00e4\u00e4 perinteisen\nmedian tarjoama tieto ep\u00e4luotettavana ja samalla tuottaa omaa informaatiota\nsosiaalisen media alustoilla. Yht\u00e4 lailla esimerkiksi rokotekriitikoille\nsosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden tuottaa omaa informaatiota ja tuoda\nesille heikon luottamuksensa perinteiseen terveydenhuoltoon ja sen toimijoihin.\n<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen median tarjoaman mittaamattoman suuren\ninformaation my\u00f6t\u00e4 on aiempaa selvemmin h\u00e4m\u00e4rtynyt ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 tieto\nylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on. Onkin olennaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 informaatio itsess\u00e4\u00e4n ei ole\nsama asia kuin tieto. Ei vaikka se nimett\u00e4isiin vaihtoehtoiseksi tiedoksi.<\/p>\n\n\n\n

Jotta\npystyisimme paremmin arvioimaan \u201dtotuudenj\u00e4lkeisen ajan\u201d ominaispiirteit\u00e4\nSuomessa niin kiinnit\u00e4mme tekem\u00e4ss\u00e4mme ty\u00f6paperijulkaisussa (Saarinen,\nKoiranen, Koivula, Sivonen ja Malinen 2020) huomiota informaatioon ja\nluottamukseen. Tarkastelemme ensisijaisesti puoluekannattajien suhdetta n\u00e4ihin\nteemoihin. Suomalaisessa, kuten kansainv\u00e4lisess\u00e4kin kontekstissa,\npuoluekannatus on merkitt\u00e4v\u00e4 jakolinja tarkastellessamme ihmisten mielipiteit\u00e4\nja suhdetta yhteiskuntaan. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n\nblogin teemoista empiirisesti tarkastellen Suomen kontekstissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-7978-3<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi\nsamoista teemoista tehtyj\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4m\u00e4n Poliittiset kuplat\n-hankkeen internetsivulta kohdasta \u201djulkaisut\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Arttu\nSaarinen ja Anna Kuusela<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuodesta 2016 l\u00e4htien kotimaisessa julkisessa keskustelussa on kyll\u00e4stymiseen asti toisteltu, kuinka l\u00e4nsimaista maailmaa voi kuvata totuudenj\u00e4lkeisen ajan k\u00e4sitteell\u00e4. Suomeen termi on tullut hivenen j\u00e4lkijunassa. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa kirjallisuudesta liittyen totuudenj\u00e4lkeiseen aikaan on per\u00e4isin Yhdysvalloista. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s siihen millaisena n\u00e4emme itse ilmi\u00f6n. Puhuessamme totuudenj\u00e4lkeisyydest\u00e4, olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida eri maiden v\u00e4liset erot. Mit\u00e4 totuudenj\u00e4lkeisyys sitten yleisesti … Jatka artikkeliin Mink\u00e4laiselta totuudenj\u00e4lkeinen aika n\u00e4ytt\u00e4ytyy S(u)omessa? Johdattelua uuden ty\u00f6paperijulkaisun maailmaan<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":356,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1938","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/356"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1938"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1950,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1938\/revisions\/1950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}