{"id":66,"date":"2016-06-20T12:37:00","date_gmt":"2016-06-20T12:37:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=66"},"modified":"2016-07-01T11:36:48","modified_gmt":"2016-07-01T11:36:48","slug":"punavihreat-voimakkaasti-edustettuina-sosiaalisessa-mediassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2016\/06\/20\/punavihreat-voimakkaasti-edustettuina-sosiaalisessa-mediassa\/","title":{"rendered":"Punavihre\u00e4t voimakkaasti edustettuina sosiaalisessa mediassa"},"content":{"rendered":"

Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 sosiaalisesta mediasta on muodostunut entist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi paikka poliittiselle toiminnalle. My\u00f6s perinteinen sanomalehtimedia nostaa jatkuvasti uutisiinsa sosiaalisen median kautta jaettua aineistoa ja toisin p\u00e4in. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 viime eduskuntavaalien j\u00e4lkeen her\u00e4nnytt\u00e4 keskustelua punavihreist\u00e4 kuplista.<\/p>\n

Viime vuosina puoluetoimistojen lis\u00e4ksi my\u00f6s itse poliitikot ovat alkaneet vaikuttaa entist\u00e4 enemm\u00e4n sosiaalisessa mediassa. Sosiaalista mediaa k\u00e4ytt\u00e4neet my\u00f6s menestyiv\u00e4t vaaleissa hyvin, sill\u00e4 valituista kansanedustajista k\u00e4ytti kampanjoinnissaan Facebookia 83 prosenttia ja Twitteri\u00e4 puolestaan 72 prosenttia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa tarkastellaan puolueiden sosiaalisen median kannattajayhteis\u00f6jen eroja erilaisissa sosiaalisen median yhteis\u00f6palveluissa. Politiikan siirtyminen tietoverkkoihin voidaan n\u00e4hd\u00e4 olevan voimakkaasti yhteydess\u00e4 sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6n ja eri poliittisten puolueiden kannattajien v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4isiin eroihin.<\/p>\n

Puolueiden Facebook-, Twitter- ja Instagram-tilej\u00e4 tarkasteltaessa (kuvio 1) voidaan huomata, ett\u00e4 puolueiden v\u00e4lill\u00e4 on kohtalaisen suuret erot eri yhteis\u00f6palvelualustojen seuraajissa. Facebookissa ylivoimaisesti tyk\u00e4tyin puolue on Perussuomalaiset, toiseksi tyk\u00e4tyin Vihre\u00e4 liitto ja kolmanneksi tyk\u00e4tyin on Kokoomus. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti v\u00e4hiten tykk\u00e4yksi\u00e4 oli RKP:lla ja Kristillisdemokraateilla. Twitteriss\u00e4 puolestaan seuratuin puolue oli Vihre\u00e4 liitto, toiseksi seuratuin Kokoomus ja kolmanneksi seuratuin Vasemmistoliitto. V\u00e4hiten seuraajia oli RKP:ll\u00e4 ja Kristillisdemokraateilla.<\/p>\n

Uudeksi merkitt\u00e4v\u00e4ksi poliittisten puolueiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ksi sosiaalisen median alustaksi on noussut Instagram, jota k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut eduskuntapuolueet. Instagramissa eniten seuraajia on Vasemmistoliitolla, toiseksi eniten Vihreill\u00e4 ja kolmanneksi eniten Kokoomuksella. V\u00e4hiten seuraajia on Keskustalla ja Kristillisdemokraateilla.<\/p>\n

\"puolueet_some2\"<\/p>\n

Kuvio 1. Puolueiden seuraajien m\u00e4\u00e4r\u00e4t sosiaalisen median yhteis\u00f6palveluissa sek\u00e4 puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2015.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Tarkasteltaessa puolueiden sosiaalisen median seuraajien suhdetta kaikkien eduskuntapuolueiden kokonaisseuraajam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mitk\u00e4 puolueet ovat kannatukseen n\u00e4hden pystyneet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6palveluja parhaiten. Seuraajien prosentuaalista osuutta tarkastellaan suhteessa kev\u00e4\u00e4n 2015 eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestystulokseen.<\/p>\n

Selke\u00e4sti suurin \u201dsome-puolue\u201d on Vihre\u00e4 liitto. Heid\u00e4n sosiaalisen median seuraajien suhde kannatukseen on +14,8 %. Samoin punavihre\u00e4n kuplan toinen valtapuolue eli Vasemmistoliitto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa (+6,6 %). Perussuomalaiset eroavat kaikista muista puolueista. He ovat eritt\u00e4in aktiivisia Facebookissa, mutta muiden alustojen osalta verrattain passiivisia.<\/p>\n

Kolme perinteist\u00e4 suurta puoluetta ovat yleisesti selv\u00e4sti passiivisempia kuin Vihre\u00e4t, Vasemmistoliitto tai Perussuomalaiset. Suhteessa kannatukseen huonoimmat tulokset saavat Keskusta (-10,2 %), SDP (-5,0 %) ja Kokoomus (-2,2 %). Perussuomalaisten, RKP ja Kristillisdemokraattien seuraajien suhteelliset osuudet ovat suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 vaalien kannatusprosenttia (PS -0,8 %; RKP -0,8 %; KD 0,1 %).<\/p>\n

Sosiaalisen median seuraajia ja tykk\u00e4\u00e4ji\u00e4 tarkasteltaessa voidaan huomata, ett\u00e4 seuraajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan yhteydess\u00e4 kannattajien sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joka on puolestaan voimakkaasti yhteydess\u00e4 sosiodemografisiin piirteisiin. Arkiel\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointi -kyselytutkimus paljastaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6palvelut yleens\u00e4 sek\u00e4 erityisesti Twitter ja Instagram ovat suositumpia korkeasti koulutettujen, kaupunkilaisten ja nuorten keskuudessa, mink\u00e4 voidaan arvella vaikuttavan positiivisesti erityisesti n\u00e4iden v\u00e4est\u00f6nosien suosiossa olevien puolueiden – eli Vihreiden ja Vasemmistoliiton – seuraajien ja tykk\u00e4\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n (ks. Koivula et al. 2015).<\/p>\n

Taustalla Keskustan ja SDP:n yleiselle passiivisuudelle\u00a0sosiaalisessa mediassa on osin, ett\u00e4 puolueiden kannattajat ovat\u00a0keski-i\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhimpia (Koivula et al. 2015). Jos puolueen ydinkannattajia on vaikeaa tavoittaa sosiaalisen median kautta, onkin ehk\u00e4 hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita vaikutuskanavia. Toisin sanoen siell\u00e4 kannattaa kampanjoida, miss\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ovat. Ilmi\u00f6 tuli erinomaisesti esille muun muassa viime presidentinvaaleissa, jossa Pekka Haaviston kampanjointi perustui huomattavasti vahvemmin sosiaalisen median kautta levitettyyn informaatioon.<\/p>\n

Sosiaalisen median tarkastelu uudenlaisena poliittisina tilana on aihe, joka vaatii viel\u00e4 runsaasti tutkimusta. Poliittiset kuplat -hankkeessa tutkitaan poliittisia puolueita perinteisten kyselyaineistojen lis\u00e4ksi sosiaalisesta mediasta ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n datan avulla. Hanketta varten on ker\u00e4tty marraskuusta 2015 l\u00e4htien kuukausittain poliittisten puolueiden verkostoja koskevaa tietoa. Kyselyaineiston valmistuessa pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s tarkemmin tarkastelemaan puolueiden kannattajien sek\u00e4 puolueiden j\u00e4senten reaalimaailman verkostoja. Pystymme esimerkiksi tutkimaan, miten eri puolueiden kannattajat ja j\u00e4senet ovat kesken\u00e4\u00e4n verkostoituneet sek\u00e4 sosiaalisen median yhteis\u00f6palveluissa ett\u00e4 reaalimaailmassa ja tarkastelemaan muun muassa kuinka vahvoja punavihre\u00e4t kuplat todella ovat.<\/p>\n

Ilkka Koiranen ja Arttu Saarinen<\/em><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 sosiaalisesta mediasta on muodostunut entist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi paikka poliittiselle toiminnalle. My\u00f6s perinteinen sanomalehtimedia nostaa jatkuvasti uutisiinsa sosiaalisen median kautta jaettua aineistoa ja toisin p\u00e4in. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 viime eduskuntavaalien j\u00e4lkeen her\u00e4nnytt\u00e4 keskustelua punavihreist\u00e4 kuplista. Viime vuosina puoluetoimistojen lis\u00e4ksi my\u00f6s itse poliitikot ovat alkaneet vaikuttaa entist\u00e4 enemm\u00e4n sosiaalisessa mediassa. Sosiaalista mediaa k\u00e4ytt\u00e4neet my\u00f6s menestyiv\u00e4t … Jatka artikkeliin Punavihre\u00e4t voimakkaasti edustettuina sosiaalisessa mediassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":358,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,17,14],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sosiaalinen-media","category-vihreat","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/358"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":152,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/152"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}