{"id":792,"date":"2017-04-26T08:59:23","date_gmt":"2017-04-26T08:59:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/?p=792"},"modified":"2017-05-23T06:50:31","modified_gmt":"2017-05-23T06:50:31","slug":"paivystavalla-dosentilla-on-painavaa-asiaa-ei-ainakaan-keskustan-ja-perussuomalaisten-kannattajien-mielesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/2017\/04\/26\/paivystavalla-dosentilla-on-painavaa-asiaa-ei-ainakaan-keskustan-ja-perussuomalaisten-kannattajien-mielesta\/","title":{"rendered":"P\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 dosentilla on painavaa asiaa \u2013 ei ainakaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajien mielest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tutkimukseen perustuva tieto ja muunlainen kokemuksellinen \u201dtieto\u201d sekoittuvat nykyisess\u00e4 tietotulvayhteiskunnassa voimakkaasti toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s politiikassa. Politiikka ei itsess\u00e4\u00e4n ole ensisijaisesti tieteeseen pohjautuvaa, mutta tutkitulla tiedolla tulisi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteiskuntaa kehitett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Tiede pyrkii etsim\u00e4\u00e4n omien menetelmiens\u00e4 avulla totuutta; totuuden tulisi siis pohjautua tutkittuun tietoon. Yhteiskuntatieteen kontekstissa ilmi\u00f6 ei ole kuitenkaan t\u00e4ysin yksiselitteinen. Samasta ilmi\u00f6st\u00e4 voidaan tuottaa tietoa monenlaisista teoreettisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja hyvin monenlaisin tieteellisin menetelmin.<\/p>\n

Lohdullista kuitenkin on, ett\u00e4 vaikka yhteiskuntatieteet ovat menetelm\u00e4llisesti ja teoreettisesti varsin heterogeenisia, tutkimustulokset ovat usein yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Eri menetelmill\u00e4 ja teoreettisista l\u00e4hestymistavoista tehdyt tutkimukset tuottavat esimerkiksi suomalaisesta taloudellisesta eriarvoisuudesta ja sen kehityksest\u00e4 varsin yhdenmukaisen kuvan.<\/p>\n

Tutkimusten v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin eroja sen perusteella, mist\u00e4 eriarvoisuus johtuu, ja miten sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos v\u00e4hent\u00e4minen siis ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi. Keinoja valittaessa esille astuvat varsin suuret ihmiskuvaan liittyv\u00e4t erot. Erot ihmiskuvassa n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s tieteiden v\u00e4lill\u00e4 \u2013 erityisesti verrattaessa yhteiskuntatieteen valtavirtaa taloustieteen valtavirtaan.<\/p>\n

Kun yhteiskuntatieteilij\u00e4 antaa paljon huomiota saavan lausunnon medialle, niin voi olla l\u00e4hes varma ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa alkaa syyttely: \u201dp\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4 dosentti on vihervasemmistosuvakki\u201d. Mink\u00e4 puolueen kannattajien keskuudesta n\u00e4m\u00e4 syyt\u00f6kset sitten todenn\u00e4k\u00f6isemmin tulevat?<\/p>\n

Tarkastelemme seuraavaksi t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 v\u00e4est\u00f6tasolla edustuvan kyselytutkimuksen avulla. Analyysit perustuvat helmi-maaliskuussa 2017 toteutettuun v\u00e4est\u00f6kyselyyn, joka edustaa 18\u201384-vuotiata suomalaisia (N=1648).\u00a0 Puolueiden kannattajat on identifioitu sen perusteella, mink\u00e4 puolueen he kokivat kyselyhetkell\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4ksi. Mukana ei ole kristillisdemokraattien tai RKP:n kannattajia pienten vastaajam\u00e4\u00e4rien vuoksi. Tuloksissa on huomioitu otanta-asetelmaan perustuvat virhemarginaalit sek\u00e4 aineiston ik\u00e4- ja sukupuolijakaumassa oleva edustavuusvirhe.<\/p>\n

Tarkastelemme ensin, kuinka luotettavana eri puolueiden kannattajat pit\u00e4v\u00e4t yhteiskuntatieteen ja taloustieteen tutkijoita. Tulokset on esitetty kuviossa 1. Kokonaisuutena katsoen n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta- ja taloustieteen tutkijoihin luotetaan l\u00e4hes yht\u00e4 paljon eri puolueissa. Ainoastaan kokoomuksen kannattajien keskuudessa voidaan havaita tilastollisesti merkitsev\u00e4 ero osuuksissa; puolueessa on selke\u00e4sti isompi osuus taloustietelij\u00f6ihin luottavia.<\/p>\n

Vaikka erot puolueiden sis\u00e4ll\u00e4 on kohtalaisen pieni\u00e4, on mielenkiintoista, ett\u00e4 nykyisiss\u00e4 hallituspuolueissa luotetaan p\u00e4\u00e4asiassa useammin taloustietelij\u00f6ihin kuin yhteiskuntatieteilij\u00f6ihin. Luottamus yhteiskuntatietelij\u00f6ihin n\u00e4ytt\u00e4isi olevan erityisen pient\u00e4 perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. My\u00f6s keskustan kannattajat luottavat muita harvemmin yhteiskuntatietelij\u00f6ihin. Sen sijaan erityisen paljon yhteiskuntatietelij\u00f6ihin luottavia on vihreiden kannattajissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kuvio 1.\u00a0Yhteiskuntatieteen ja taloustieteen tutkijoiden totuudenmukaisuus eri puolueiden kannattajien mielest\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kysyimme vastaajilta my\u00f6s heid\u00e4n mielipiteit\u00e4\u00e4n ihmistieteiden roolista yhteiskunnan kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tutkimusvarojen priorisoinnista. Kuviossa 2\u00a0esitetyt tulokset ovat osittain linjassa ensimm\u00e4isen analyysin kanssa. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat eroavat muista my\u00f6nteisemm\u00e4ll\u00e4 suhtautumisellaan ihmistieteiden instrumentaaliseen rooliin.<\/p>\n

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat selke\u00e4sti muita todenn\u00e4k\u00f6isemmin nuivasti ihmistieteiden rooliin yhteiskunnan kehitt\u00e4misess\u00e4. My\u00f6s keskustassa on v\u00e4hemm\u00e4n niit\u00e4, jotka kokevat ihmistieteet merkityksellisiksi. Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajille n\u00e4ytt\u00e4isi olevan muihin verrattuna erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimusvarat kohdennetaan vain taloudellisesti kannattaville aloille.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Kuvio 2. Ihmistieteiden merkitys yhteiskunnassa ja tutkimusvarojen priorisointi\u00a0 eri puolueiden kannattajien mielest\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Tuloksistamme voidaan karkeasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 vihervasemmistolainen luottaa todenn\u00e4k\u00f6isemmin yhteiskuntatieteen p\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4\u00e4n dosenttiin, kun taas hallituspuolueiden kannattajat taloustieteilij\u00e4\u00e4n. Hallituspuolueiden ja vihervasemmistolaisten erot korostuvat erityisesti tarkasteltaessa keskustan ja perussuomalaisten kannattajien mielipiteit\u00e4.<\/p>\n

Ei olekaan sattumaa, ett\u00e4 eniten nupinaa yhteiskuntatiedett\u00e4 kohtaan on tullut juuri kyseisten puolueiden edustajilta. Uskottavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan poliittinen eliitti pyrkisi perustelemaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n my\u00f6s tutkimukseen nojaten, hallituspohjasta riippumatta. Lausahdukset kuten \u201dL\u00f6ytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 ei saa tehd\u00e4\u201d eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ajattelutapaa, jossa tiedolla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n olisi merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteiskunnan kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Toki tutkimusta ja sen tuloksia t\u00e4ytyy kritisoidakin. \u00a0Tieteeseen ei kannata luottaa sokeasti. Erityisen kriittisesti kannattaa suhtautua tuloksista teht\u00e4viin tulkintoihin. Samasta tuloksesta voidaan tehd\u00e4 kovin erilaisia tulkintoja riippuen omista intresseist\u00e4.\u00a0 Poliitikkojen ei ole siis j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 toteuttaa uudistuksia suoraan yksitt\u00e4isten tutkijoiden ehdotuksista. Kun tutkija antaa politiikkasuosituksia, ne ovat tulkintoja, joiden pohjana ovat tutkimustulokset.<\/p>\n

Poliittiset uudistukset tulisi kuitenkin pohjautua laajasti tutkittuun tietoon. Tieto ilman tutkimuksellista pohjaa on lopulta vain mielipide. Mielipiteet ovat toki merkityksellisi\u00e4 ja t\u00e4rkeit\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t voi toimia politiikan ja yhteiskunnan kehitt\u00e4misen ensisijaisena perustana.<\/p>\n

Aki Koivula ja Arttu Saarinen<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkimukseen perustuva tieto ja muunlainen kokemuksellinen \u201dtieto\u201d sekoittuvat nykyisess\u00e4 tietotulvayhteiskunnassa voimakkaasti toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s politiikassa. Politiikka ei itsess\u00e4\u00e4n ole ensisijaisesti tieteeseen pohjautuvaa, mutta tutkitulla tiedolla tulisi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteiskuntaa kehitett\u00e4ess\u00e4. Tiede pyrkii etsim\u00e4\u00e4n omien menetelmiens\u00e4 avulla totuutta; totuuden tulisi siis pohjautua tutkittuun tietoon. Yhteiskuntatieteen kontekstissa ilmi\u00f6 ei ole kuitenkaan t\u00e4ysin yksiselitteinen. Samasta ilmi\u00f6st\u00e4 … Jatka artikkeliin P\u00e4ivyst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 dosentilla on painavaa asiaa \u2013 ei ainakaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajien mielest\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":355,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[57,23,69],"tags":[],"class_list":["post-792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-media","category-puolueiden-kannattajat","category-tiede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/355"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=792"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":807,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions\/807"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/poliittisetkuplat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}