{"id":58,"date":"2018-04-05T09:22:03","date_gmt":"2018-04-05T09:22:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/?p=58"},"modified":"2018-04-05T12:56:25","modified_gmt":"2018-04-05T12:56:25","slug":"tulevaisuuden-taitoja-oppimassa-kaanteinen-oppiminen-taloustiedon-opetuksessa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/2018\/04\/05\/tulevaisuuden-taitoja-oppimassa-kaanteinen-oppiminen-taloustiedon-opetuksessa-2\/","title":{"rendered":"Tulevaisuuden taitoja oppimassa \u2013 K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen taloustiedon opetuksessa"},"content":{"rendered":"

Minna Kaitaniemi<\/strong><\/p>\n

Muuttuvassa maailmassa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 vaaditaan uudenlaisia taitoja, mik\u00e4 tulee huomioida koulutuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelma ohjaa opettajan ty\u00f6t\u00e4, mutta annettujen tavoitteiden lis\u00e4ksi tulee pohtia, mill\u00e4 tavalla tulevaisuuden osaajia opetetaan. K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen on yksi viime vuosina huomiota saanut oppimisen teoria, jonka tavoitteena on kannustaa oppilaita aktiiviseen ja omaehtoiseen opiskeluun. T\u00e4ss\u00e4 projektissa tutustuttiin tarkemmin uuteen oppimisen ideologiaan ja suunniteltiin oppimateriaalia taloustieteen kurssille. \u00a0<\/strong><\/p>\n

Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n taidot ja koulutuksen suunnittelu<\/strong><\/p>\n

OECD:n mukaan 2000-luvun kolme avaintaitoa ovat kyky toimia vuorovaikutuksessa<\/em>, kyky toimia autonomisesti<\/em> ja kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuorovaikutuksellisesti erilaisia v\u00e4lineit\u00e4<\/em>, kuten esimerkiksi erilaisia informaatioteknologian v\u00e4lineit\u00e4. Euroopan unioni strategiassa painotetaan elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista<\/em> ja tietoyhteiskunnassa tarvittavat avaintaitoja<\/em>, joita ovat kieleen, lukemiseen, laskemiseen sek\u00e4 tieto- ja viestint\u00e4tekniikkaan liittyv\u00e4t perustaidot ja oppimista tukevat oppimistaidot. Kaikissa avaintaidoissa oleellisia ovat kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, ongelmanratkaisu, riskinarviointi, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja tunteiden rakentava hallinta.<\/p>\n

\"\"Suomalaisesta koulutuspolitiikasta p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 on huomioitu EU:n tavoitteet sek\u00e4 OECD:n arviot ja suositukset. Opetushallituksen laatimassa opetussuunnitelmassa lukiokoulutuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistamisen lis\u00e4ksi kehitt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden valmiuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Opetussuunnitelma pohjautuu oppimisk\u00e4sitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta.\u00a0 Opiskelijoita tulee ohjata suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja ty\u00f6skentelytaitojaan sek\u00e4 ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.<\/p>\n

Lukiossa tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmi\u00e4, sill\u00e4 oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen. Opetus- ja opiskelumenetelm\u00e4t tulee valita niin, ett\u00e4 ne edist\u00e4v\u00e4t opiskelijoiden aktiivista ty\u00f6skentely\u00e4 ja kehitt\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6taitoja sek\u00e4 ohjaavat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.\u00a0 Opiskelijoita tulee mm. ohjata k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monipuolisesti tieto- ja viestint\u00e4teknologiaa.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen \u2013 oppilaskeskeinen oppimiskulttuuri<\/strong><\/p>\n

Opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi<\/em>. T\u00e4m\u00e4 tavoite sopii hyvin k\u00e4\u00e4nteisen oppimisen ideologiaan, jossa opettajat kannustavat oppilaita aktiiviseen ja omaehtoiseen oppimiseen. Oppimista tapahtuu niin itsen\u00e4isesti kuin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oleellista on se, ett\u00e4 oppimista tarkastellaan yksitt\u00e4isen oppilaan edellytysten kautta.<\/p>\n

Opettaja luo oppimisymp\u00e4rist\u00f6n, jossa oppilaiden motivaatiota tuetaan mahdollistamalla omatahtinen oppiminen. K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen korostaa oppilaiden vastuuta, joten heid\u00e4n motivaatiotaan vahvistetaan tukemalla itseohjaavuutta ja autonomiaa. Itseohjaavuus edellytt\u00e4\u00e4 oppilailta tietoisuutta omasta oppimisprosessistaan eli h\u00e4nen on kyett\u00e4v\u00e4 ohjaamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan. Itseohjautuvaa oppimista edist\u00e4v\u00e4t kannustava palaute, yhteis\u00f6llinen ilmapiiri ja oppilaan mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ohjauksen tarpeestaan.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6istyminen on tuonut oppimisen yhteis\u00f6llisyyteen monenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset v\u00e4lineet rikastuttavat vuorovaikutusta ja antavat mahdollisuuden niin oppilaiden kuin opettajan yhteisty\u00f6lle ajasta ja paikasta riippumatta. \u00a0Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 tarjolla on monipuolisempaa oppimateriaalia, mik\u00e4 edesauttaa eriytt\u00e4mist\u00e4 ja oppilaiden opiskelua omatahtisesti omalla tasollaan.<\/p>\n

Oppimateriaalia<\/strong> taloustiedon opetukseen<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 projektity\u00f6ss\u00e4 tavoitteena oli k\u00e4\u00e4nteist\u00e4 oppimista tukevan oppimateriaalin suunnittelu. Lukion opetussuunnitelma ja sen tavoitteet ohjaavat taloustiedon opettamista, joten se antoi raamit materiaalivalinnoille. Toinen projektity\u00f6t\u00e4 ohjaava tekij\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nteisen oppimisen tavoite luoda opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja autonomiaa tukeva oppimisymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n

Projektissa suunniteltiin kaikille yhteiset ennakkoteht\u00e4v\u00e4t, joihin opiskelijat perehtyv\u00e4t ennen l\u00e4hiopetuksen tuntia. Projektissa haluttiin tukea opiskelijoiden omatahtista opiskelua, joten oppitunneilla suunniteltiin my\u00f6s syvent\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja muuta lis\u00e4materiaalia. N\u00e4iden avulla nopeammin etenev\u00e4t opiskelijat voivat haastaa itse\u00e4\u00e4n ja eriytt\u00e4\u00e4 osaamistaan aihepiirist\u00e4.<\/p>\n

Oppimateriaaliksi valittiin etenkin erilaisia videoita, sill\u00e4 ne el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t taloustiedon opiskelua. S\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 luokkahuoneessa olevia videoita on helppo katsoa silloin, kun se sopii opiskelijalle. Lis\u00e4ksi s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 materiaalia voi katsoa useamman kerran. Osa opiskelijoista oppii paremmin katselemalla ja kuuntelemalla kuin lukemalla, joten siin\u00e4kin mieless\u00e4 videot t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kirjallista oppimateriaalia.<\/p>\n

Projektissa ei ollut tarkoituksena laatia omia opetusvideoita vaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 verkon tarjontaa. Oppimateriaaliksi valittiin l\u00e4hinn\u00e4 englanninkielisi\u00e4 videoita, sill\u00e4 niiden joukosta l\u00f6ytyi runsaasti havainnollista ja hauskaa materiaalia \u2012 varsinkin erilaisia animaatioita. Videoiden valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole kielellisesti liian vaativia. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lukiolaisella on englannin kieli hyvin hallussa, mutta vieraskielinen taloussanasto voi olla nuorille haasteellista, joten osa sanoista suomennettiin harjoitusten ohjeisiin.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Katso S\u00e4rren video ”Kun on itse tienannut omat rahat, niin niist\u00e4 ei halua luopua niin helposti\u201d<\/a> ja kerro, mit\u00e4 raha merkitsee sinulle.<\/p>\n

Katso video Greenwashing: A Fiji Water Story<\/a> ja kerro, mit\u00e4 viherpesu tarkoittaa ja miten se n\u00e4kyy erilaisissa tuotteissa.<\/p>\n

Selvit\u00e4, mit\u00e4 tarkoittavat kartelli ja monopoli. Sen j\u00e4lkeen katso video Toimivat markkinat ovat kaikkien etu<\/a> ja kerro, miten Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii turvaamaan kuluttajan oikeuksia.<\/p>\n

Katso video Zimbabwe and Hyperinflation: Who Wants to Be a Trillionaire?<\/a> ja kerro, mist\u00e4 videossa on kyse.<\/p>\n

Mit\u00e4 talousteoreetikot sanovat talouskasvusta. Pit\u00e4isik\u00f6 kuluttaa vai s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja investoida? Lue aiheesta oppikirjasta ja katso sen j\u00e4lkeen video Deck the Halls with Macro Follies<\/a>.<\/p>\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n

Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto (2006): Elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 18.12.2006. Viitattu 11.2.2018. Saatavissa http:\/\/eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/HTML\/?uri=CELEX:32006H0962&from=FI<\/p>\n

Laukkanen, Reijo ja Palonen, Maarit (2011): OECD:n koulutuspolitiikka Suomen kannalta. Teoksessa Laukkanen, Reijo (toim.) Tiedosta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi \u2013\u00a0 OECD tietoon perustuvan koulutuspolitiikan tukena. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:20. Viitattu 10.2.2018. Saatavissa http:\/\/www.oph.fi\/download\/136551_Tiedosta_kaytannoksi_OECD_tietoon_perustuvan_koulutuspolitiikan_tukena.pdf<\/p>\n

Linturi, Hannu (2014): Kompetenssitulevaisuus. Futura: Oppimisen tulevaisuus 2030 (3\/2014). Viitattu 18.2.2018. Saatavissa http:\/\/www.ebarometri.fi\/tag\/oppimisen-tulevaisuus-2030\/<\/p>\n

Opetushallitus (2015): Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet 2015:48. Viitattu 15.2.2018. Saatavissa http:\/\/www.oph.fi\/download\/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf<\/p>\n

Toivola, Marika; Peura, Pekka & Humaloja, Markus (2017): Flipped Learning – K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen. Edita: Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minna Kaitaniemi Muuttuvassa maailmassa ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 vaaditaan uudenlaisia taitoja, mik\u00e4 tulee huomioida koulutuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelma ohjaa opettajan ty\u00f6t\u00e4, mutta annettujen tavoitteiden lis\u00e4ksi tulee pohtia, mill\u00e4 tavalla tulevaisuuden osaajia opetetaan. K\u00e4\u00e4nteinen oppiminen on yksi viime vuosina huomiota saanut oppimisen teoria, jonka tavoitteena on kannustaa oppilaita aktiiviseen ja omaehtoiseen opiskeluun. T\u00e4ss\u00e4 projektissa tutustuttiin tarkemmin uuteen oppimisen ideologiaan ja… <\/p>\n

Read More<\/a><\/div>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-58","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}