![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/projektit2018\/wp-content\/uploads\/sites\/147\/2018\/04\/koululehtikone.jpg\")
<\/p>\nNina Hongisto, Turun Steiner-koulun luokanopettaja<\/p>\n
Syyslukukausi (2017) l\u00e4henee loppuaan. Luokanopettaja astuu kakkosluokkalaisten eteen iloisesti hymyillen. Oppilaat arvaavat, ett\u00e4 jotain hauskaa on luvassa. Sitten se tulee! Opettaja ilmoittaa: \u201cMe teemme luokkalehden!\u201d Iloisia huudahduksia luokassa. Katse hakee luokkatoverin katsetta ja sanattomasti sovitaan oltaisiinko samassa ryhm\u00e4ss\u00e4. Sitten k\u00e4det nousevat viittaamaan vuorotellen. \u201cOpettaja, milloin aloitetaan?\u201d \u201cSaako itse keksi\u00e4 aiheen?\u201d \u201cVoidaanko min\u00e4 ja Kalle olla samassa ryhm\u00e4ss\u00e4?\u201d Kysymyksi\u00e4, intoa, ehdotuksia on ilmassa paljon.<\/p>\n
Prosessi oli l\u00e4htenyt liikkeelle. Kyseess\u00e4 oli ilmi\u00f6pohjainen oppiminen ja ilmi\u00f6n\u00e4 luokkalehti.
\nOppilaat olivat hyvin motivoituneita ja tietoisia tavoitteista jo alussa sek\u00e4 koko prosessin ajan.
\nLuokanopettaja, Nina Hongisto, kertoi oppilailleen luokkalehden teosta perjantaina 15.12.2017. Oppilaat saivat kotiteht\u00e4v\u00e4kseen viikonlopuksi mietti\u00e4 heit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiinnostavia aiheita lehtiartikkeleiksi. Seuraavana maanantaina luokanopettaja ker\u00e4si yksitoista eri artikkeliaihetta luokan taululle. Sitten ryhm\u00e4ydyttiin niin, ett\u00e4 kukin oppilas sai valita sen aihealueen, mist\u00e4 eniten piti. Ryhmi\u00e4 muodostui yhdeks\u00e4n ja aiheet olivat: liikunta, ruokailu, el\u00e4in, juhlat, ohjeita luonnossa olemiseen, yst\u00e4vyys, Suomen historiaa, vuodenajat sek\u00e4 k\u00e4sity\u00f6 ja taide.<\/p>\n
Oppilaat toimivat samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 koko projektin ajan. Jokainen ryhm\u00e4 haki tietoa kirjoista ja verkosta sek\u00e4 haastatteli mm. vanhempiaan. Ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4 jatkettiin joululoman j\u00e4lkeen viel\u00e4 kaksi viikkoa. Yhteens\u00e4 ilmi\u00f6pohjaiseen oppimisprosessiin aikaa k\u00e4ytettiin kolme viikkoa, kuitenkin vain aamup\u00e4iv\u00e4n tunteja kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa. My\u00f6s oppilaiden huoltajille tiedotettiin lehtiprojektista sek\u00e4 uuteen syksyll\u00e4 2016 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettuun opetussuunnitelmaan liittyv\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6pohjaisesta oppimisesta. Huoltajat olivat kiinnostuneita ja seurasivat mielenkiinnolla projektin etenemist\u00e4.
\nVerkkolehden tekoon k\u00e4ytettiin valmista mediakasvatuksen ty\u00f6kalua, koululehtikonetta (https:\/\/www.koululehtikone.fi). Lehden teko toteutettiin oppilaiden ik\u00e4kausi ja tekniset laitteet huomioiden.<\/p>\n
Helmikuun (vuosi 2018) alussa oli lehden julkistamistilaisuus ja oppilaat tutustuivat koulun medialuokassa pareittain lehteen. H\u00e4mm\u00e4styneet, iloiset huudahdukset kuuluivat eri tietokoneiden takaa. Ihastus omaan lehteen oli suurta. Oppilaiden ryhm\u00e4ytyminen kasvoi projektin my\u00f6t\u00e4, kuten my\u00f6s innostus lukemiseen ja kirjoittamiseen. Erityisen hienoa oppilaista oli huomata, kuinka yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehty teksti ja toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otettu kuva muodostivat nyt lehdess\u00e4 yhden kokonaisuuden.
\nOppilaat arvioivat oman ryhm\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 muiden ryhmien suorituksia lehden julkaisun j\u00e4lkeen. Arviointi kohdistui mm. suunnitteluun, yhteisty\u00f6h\u00f6n, ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuneeseen ty\u00f6njakoon, tiedonhakuun sek\u00e4 lopullisen netiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n tuotoksen onnistumiseen. Kaikki oppilaat olivat hyvin tyytyv\u00e4isi\u00e4 projektiin ja kysyiv\u00e4t vain, milloin teht\u00e4isiin uusi lehti.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Valmis lehti l\u00f6ytyy osoitteesta: https:\/\/oma.koululehtikone.fi\/2-lk-turunsteinerkoulu<\/p>\n
Ilmi\u00f6pohjainen oppiminen
\nHanna Leppiniemen mukaan ilmi\u00f6pohjaisen oppimisen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on tutkittu ja kehitetty parin viimeisen vuosikymmenen aikana eri opettaja\u2013tutkijoiden toimesta ymp\u00e4ri maailmaa. Ilmi\u00f6pohjaisen oppimisen juuret ovat John Deweyn ty\u00f6ss\u00e4 ja ajattelussa, sill\u00e4 Dewey korosti oppilaan osallistumisen ja omakohtaisen kiinnostuksen merkityst\u00e4 oppimiselle. Ilmi\u00f6pohjaisen oppimisen takana on konstruktivistinen oppimisk\u00e4sitys, joka n\u00e4kee oppijan aktiivisena toimijana,
\njoka kokoaa ja yhdistelee tietoa. Jos ilmi\u00f6pohjaista oppimista toteutetaan yhteis\u00f6llisesti ja painotetaan ajattelun taitojen kehittymist\u00e4 kuten t\u00e4m\u00e4n projektin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nosuudessa, Luokkalehti, toteuttaa se sosiokonstruktivistista oppimisk\u00e4sityst\u00e4. (John Deweyn, 20.10.1859 \u2013 1.6.1959, oli yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, joka mainitaan yhten\u00e4 maansa 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kasvatuspsykologeista.)
\nOpetussuunnitelman perusteet 2016 pohjautuvat oppimisk\u00e4sitykseen, jossa oppilas yhdess\u00e4 toisten kanssa rakentaa omaa tulkintaansa maailmasta. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4ll\u00e4 ns. ilmi\u00f6pohjaisella oppimisella pyrit\u00e4\u00e4n kasvattamaan oppilaista itseohjautuvia ja omasta oppimisestaan vastuun ottavia oppijoita mm. antamalla heille aiemmin vain opettajalle kuuluneita teht\u00e4vi\u00e4 kuten oman ty\u00f6n suunnittelu ja arviointi. Erilaiset oppilaat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan eik\u00e4 kaikkien tarvitse osata kaikkea (Leppiniemi, 2016).
\nParasta ilmi\u00f6pohjaisessa oppimisessa on, ett\u00e4 se vaikuttaa positiivisesti ryhm\u00e4n sosiaaliseen ilmapiiriin, my\u00f6nteisen oppijamin\u00e4kuvan rakentumiseen sek\u00e4 vastuullisuuden oppimiseen. Ilmi\u00f6pohjainen oppiminen tuo my\u00f6s esille, ett\u00e4 oppilaat ajattelevat asioista eri tavalla, mutta voivat silti kunnioittaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toistensa mielipiteit\u00e4 ja n\u00e4kemyksi\u00e4 (Toivanen, 2017).<\/p>\n
Ilmi\u00f6pohjainen oppiminen on erityisen hyv\u00e4 tapa ty\u00f6skennell\u00e4 niin oppilaille kuin opettajillekin. Kuten Betty-Lotta Maria Toivanen toteaa: \u201cVaikka oppilaalla on ilmi\u00f6pohjaisessa oppimisprosessissa aktiivinen rooli, on opettajan merkitys suuri ja opettajalta vaaditaan lujaa pedagogista osaamista. Opettajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s haastaa oppilaiden ajattelua ohjaamalla heit\u00e4 havainnoimaan ja selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6it\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n siit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Opettajan vastuulla on oppilaiden kehittyminen ja oppiminen.\u201d Ilmi\u00f6pohjaisen oppimisprosessin tarkoituksena ei ole, ett\u00e4 opettaja hylk\u00e4\u00e4 opettamisen vahvan perinteen, vaan opettajan teht\u00e4v\u00e4 on luoda oppimistilanteista eri ty\u00f6v\u00e4lineiden, pedagogisten l\u00e4hestymistapojen sek\u00e4 metodien avulla oppilasta ja oppimista palveleva tapahtuma.
\nMutta, kuten sanonta kuuluu: \u201dUimista ei voi oppia hypp\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 veteen\u201d, niin samaa oppimismetodia suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille opettajille t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6pohjaisen oppimis-pedagogiikankin suhteen.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hteet:
\nNina Hongisto, Tieto- ja viestint\u00e4tekniikan opetusk\u00e4yt\u00f6n projekti 2017- 2018\/Ilmi\u00f6pohjainen oppiminen & luokkalehti, 2018 sek\u00e4 mm. Betty-Lotta Maria Toivanen, Ilmi\u00f6pohjaisen oppimisen kokemuksia lukiossa, 2017 ja Hanna Leppiniemi, Ilmi\u00f6 nimelt\u00e4 ilmi\u00f6pohjainen oppiminen, 2016<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nina Hongisto, Turun Steiner-koulun luokanopettaja Syyslukukausi (2017) l\u00e4henee loppuaan. Luokanopettaja astuu kakkosluokkalaisten eteen iloisesti hymyillen. Oppilaat arvaavat, ett\u00e4 jotain hauskaa on luvassa. Sitten se tulee! Opettaja ilmoittaa: \u201cMe teemme luokkalehden!\u201d Iloisia huudahduksia luokassa. Katse hakee luokkatoverin katsetta ja sanattomasti sovitaan oltaisiinko samassa ryhm\u00e4ss\u00e4. Sitten k\u00e4det nousevat viittaamaan vuorotellen. \u201cOpettaja, milloin aloitetaan?\u201d \u201cSaako itse keksi\u00e4 aiheen?\u201d… <\/p>\n