{"id":109,"date":"2014-03-14T10:09:03","date_gmt":"2014-03-14T08:09:03","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=109"},"modified":"2014-04-11T13:26:34","modified_gmt":"2014-04-11T11:26:34","slug":"uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-lisataan-ravintoainetiheytta-myos-raskauden-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-lisataan-ravintoainetiheytta-myos-raskauden-aikana\/","title":{"rendered":"Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyiv\u00e4t! Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ravintoainetiheytt\u00e4 my\u00f6s raskauden aikana!"},"content":{"rendered":"

Ravintoainetiheys<\/b> tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sit\u00e4 kuinka paljon ruuassa on elimist\u00f6lle t\u00e4rkeit\u00e4 suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivenn\u00e4isaineita sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikk\u00f6\u00e4 kohti<\/b>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niist\u00e4 saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Hyv\u00e4n ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin p\u00e4in \u2013 kohtuullisesti energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivenn\u00e4isaineita on mm. kasviksissa, hedelmiss\u00e4 ja t\u00e4ysjyv\u00e4viljatuotteissa. N\u00e4ist\u00e4 saa samalla runsaasti kuitua. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t rasvahapot saadaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvi\u00f6ljypohjaista salaatinkastiketta sek\u00e4 kasvi\u00f6ljypohjaista levitett\u00e4, jossa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60% rasvaa. Pari ruokalusikallista p\u00e4ivitt\u00e4in p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, manteleita tai siemeni\u00e4 on hyv\u00e4 lis\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. Proteiinia saa helposti monista ruuista: lihasta, kalasta, kanasta, kananmunasta, maitovalmisteista, leiv\u00e4st\u00e4 jne. Hyv\u00e4 laatuista proteiinia saa erityisesti el\u00e4inkunnan tuotteista. Jos ruokavalioon kuuluisi pelkk\u00e4\u00e4 kasviproteiinia, tulee erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdistell\u00e4 (esimerkiksi viljaa ja papuja), jotta saa kaikki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t aminohapot ruuasta.<\/p>\n

Ravintoainetiheys on yksi mittari, jolla voi selvitt\u00e4\u00e4 ruokavalion terveellisyytt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kun valitsee ruokavalioonsa elintarvikkeita jo sen tutuksi tulleen ruokakolmion pohjalta<\/b>. Runsaasti kolmion pohjalta ja v\u00e4h\u00e4n ja harvoin kolmion huipulta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ravintoainetiheys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sit\u00e4 kuinka paljon ruuassa on elimist\u00f6lle t\u00e4rkeit\u00e4 suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivenn\u00e4isaineita sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikk\u00f6\u00e4 kohti. Esimerkkej\u00e4 ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niist\u00e4 saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Hyv\u00e4n ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin p\u00e4in \u2013 kohtuullisesti energiaa, … Jatka lukemista Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset ilmestyiv\u00e4t! Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ravintoainetiheytt\u00e4 my\u00f6s raskauden aikana!<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":111,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}