{"id":1152,"date":"2021-08-03T14:29:49","date_gmt":"2021-08-03T12:29:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=1152"},"modified":"2021-08-03T14:29:51","modified_gmt":"2021-08-03T12:29:51","slug":"maistuvaa-terveysruokaa-luonnon-tarjoamista-marjasadoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/maistuvaa-terveysruokaa-luonnon-tarjoamista-marjasadoista\/","title":{"rendered":"Maistuvaa terveysruokaa luonnon tarjoamista marjasadoista"},"content":{"rendered":"\n<p>Runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 metsien omia vitamiinipillereit\u00e4 odottaa t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 poimijoitaan. Marjat ovat todellisia terveystuotteita ja kuuluvat terveytt\u00e4 edist\u00e4viin ruokavalintoihin. Ravitsemussuositusten mukaisella kasvispainotteisella ruokavaliolla on paljon edullisia vaikutuksia terveyteen: riitt\u00e4v\u00e4 kasvikunnan tuotteiden, kuten kotimaisten marjojen, k\u00e4ytt\u00f6 parantaa veren rasva-arvoja, laskee korkeaa verenpainetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien sek\u00e4 tyypin 2 diabeteksen riski\u00e4.<br>K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 marjoja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja monipuolisesti pari desilitraa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saadaan parhaiten hy\u00f6dynnetty\u00e4 niiden erilaisia hyvi\u00e4 ominaisuuksia. Herkulliset mets\u00e4marjat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon monia suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivenn\u00e4isaineita, sek\u00e4 elimist\u00f6lle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, mutta niukasti energiaa \u2013 v\u00e4h\u00e4isen energiapitoisuutensa ja suuren ravintoainetiheytens\u00e4 ansiosta marjat soveltuvatkin erinomaisesti my\u00f6s painonhallintaan.<br>Suomalaisista luonnonmarjoista erityisesti tyrni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti C-vitamiinia, joka puolestaan edist\u00e4\u00e4 kasvikunnasta saatavan raudan imeytymist\u00e4 ruokailun yhteydess\u00e4. Kirpsakoista tyrnimarjoista saatavassa siemen\u00f6ljyss\u00e4 on rasvaliukoista E-vitamiinia, joka auttaa antioksidanttina elimist\u00f6n soluja suojautumaan hapettumisstressilt\u00e4. Marjojen siemenet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon ravitsemuksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4 omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Siemen\u00f6ljyjen terveysvaikutukset ovat elimist\u00f6n hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4, kunhan siemenetkin pureskellaan marjoja nautittaessa. Marjoissa on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti folaattia eli B9-vitamiinia, jota suomalaiset saavat ravinnostaan keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4h\u00e4isesti. Kullankeltainen lakka saa v\u00e4rins\u00e4 suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 karotenoideja eli A-vitamiinin esiasteita.<br>Kivenn\u00e4isaineista marjoissa on runsaasti kaliumia suhteessa natriumiin, joten niill\u00e4 on edullisia terveysvaikutuksia my\u00f6s verenpainettaan tarkkaileville. Erityisesti runsaskuituiset marjat, kuten vadelma ja puolukka, ovat t\u00e4rkeit\u00e4 suoliston hyvinvoinnin kannalta. Mets\u00e4mustikoiden ja mustaherukan kuoriosa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon antosyaaneja, jotka muiden flavonoidien, lignaanien ja tanniinien ohella kuuluvat polyfenoleihin. Lupaavaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on saatu erityisesti polyfenolien mahdollisesta antioksidatiivisesta vaikutuksesta ja kyvyst\u00e4 hidastaa hiilihydraatin pilkkoutumista ja imeytymist\u00e4 \u2013 marjat auttavatkin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n verensokerin tasaisena.<br>V\u00e4rikk\u00e4\u00e4t marjat tuovat pirist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja raikasta makua puuroihin, maustamattomaan jogurttiin tai vaikkapa rahkaan ja toimivat my\u00f6s sellaisenaan naposteltavana sek\u00e4 erilaisina kiisselein\u00e4 ja keittoina. Pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4tty\u00e4 sokeria on joskus paikallaan esimerkiksi puolukka- tai herukkamarjapuurossa. Marjoista pystyy nauttimaan vitamiineineen ja terveydellisine ominaisuuksineen ymp\u00e4ri vuoden s\u00e4il\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ne pakasteena. Nautitaan siis luonnosta, hy\u00f6tyliikutaan ja virkist\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n samalla talteen maistuvia ja terveellisi\u00e4 marjasatoja!<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<br>https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk00474<br>https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/137459\/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<br>https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/lehti\/2018\/13\/duo14422<br>https:\/\/www.arktisetaromit.fi\/fi\/marjat\/ravintosisalto\/<br>Lappi, J., Raninen, K., V\u00e4kev\u00e4inen, K., K\u00e5rlund, A., T\u00f6rr\u00f6nen, R., &amp; Kolehmainen, M. (2020). Blackcurrant (Ribes nigrum) lowers sugar-induced postprandial glycaemia independently and in a product with fermented quinoa: A randomised crossover trial. British Journal of Nutrition, 1-10.<br>https:\/\/doi.org\/10.1017\/S0007114520004468<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 metsien omia vitamiinipillereit\u00e4 odottaa t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 poimijoitaan. Marjat ovat todellisia terveystuotteita ja kuuluvat terveytt\u00e4 edist\u00e4viin ruokavalintoihin. Ravitsemussuositusten mukaisella kasvispainotteisella ruokavaliolla on paljon edullisia vaikutuksia terveyteen: riitt\u00e4v\u00e4 kasvikunnan tuotteiden, kuten kotimaisten marjojen, k\u00e4ytt\u00f6 parantaa veren rasva-arvoja, laskee korkeaa verenpainetta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien sek\u00e4 tyypin 2 diabeteksen riski\u00e4.K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 marjoja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja monipuolisesti pari &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/maistuvaa-terveysruokaa-luonnon-tarjoamista-marjasadoista\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Maistuvaa terveysruokaa luonnon tarjoamista marjasadoista<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5388,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1152"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1155,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1152\/revisions\/1155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}