{"id":1170,"date":"2021-09-29T11:45:10","date_gmt":"2021-09-29T09:45:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=1170"},"modified":"2021-09-29T11:45:13","modified_gmt":"2021-09-29T09:45:13","slug":"metsien-sienten-ravitsemukselliset-terveysvaikutukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/metsien-sienten-ravitsemukselliset-terveysvaikutukset\/","title":{"rendered":"Metsien sienten ravitsemukselliset terveysvaikutukset"},"content":{"rendered":"\n<p>Luonnon tarjoamat mets\u00e4sienet ovat erinomainen osa terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokavaliota. Edullisen p\u00e4\u00e4raaka-aineen sieniaterialle p\u00e4\u00e4see poimimaan mets\u00e4retkell\u00e4 aina alkukes\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4issyksyyn asti. V\u00e4h\u00e4energiset ruokasienet ovat kevytt\u00e4 ravintoa ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti vitamiineja, kivenn\u00e4is- ja hivenaineita sek\u00e4 ruoansulatukselle t\u00e4rkeit\u00e4 kuituja.<br>Mets\u00e4sienist\u00e4 rouskut, korvasienet ja vahverot, kuten kantarellit, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinia saadaankin luontaisesti p\u00e4\u00e4asiassa mets\u00e4sienist\u00e4. Keltavahveroissa on my\u00f6s paljon A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. N\u00e4m\u00e4 provitamiinit muuttuvat elimist\u00f6ss\u00e4 retinoliksi, jota tarvitaan muun muassa silmien terveyden yll\u00e4pitoa varten. Monista sienist\u00e4 saatavat B-vitamiinit, kuten riboflaviini (B2), niasiini (B3) ja folaatti (B9), ovat t\u00e4rkeit\u00e4 energia-aineenvaihdunnan s\u00e4\u00e4telij\u00f6it\u00e4.<br>Koska sienet ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tehokkaasti ravintoaineita kasvuymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n sienirihmastonsa avulla, niist\u00e4 saadaan monia kivenn\u00e4is- ja hivenaineita: muun muassa kaliumia, rautaa, seleeni\u00e4 ja sinkki\u00e4. Esimerkiksi Suomen satoisin ruokasieni kangastatti on erityisen rautapitoinen mieto mets\u00e4sieni. Sienten natriumpitoisuus on v\u00e4h\u00e4inen, joten ne sopivat hyvin ravinnoksi my\u00f6s verenpaineen ollessa koholla. Proteiinien osalta sieniss\u00e4 on monipuolinen aminohappokoostumus \u2013 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kaikkia ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 aminohappoja.<br>Erityisesti herkkutatit ja suppilovahverot ovat erinomaisia kuidun l\u00e4hteit\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n kyll\u00e4isen\u00e4 aterian j\u00e4lkeen. Sienikuidut eiv\u00e4t juurikaan hajoa ruoansulatuskanavassa eli ne laimentavat siten suolessa kulkevaa ruokamassaa. Niill\u00e4 on my\u00f6s mahdollisesti edullisia terveysvaikutuksia suolistomikrobien toiminnan kautta. Maultaan miedosti p\u00e4hkin\u00e4isiss\u00e4 herkkutateissa on suuri beetaglukaanipitoisuus: t\u00e4m\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ravintokuitu voi auttaa veren kolesterolitasojen hallinnassa v\u00e4hent\u00e4ess\u00e4\u00e4n kolesterolin imeytymist\u00e4 suolistosta.<br>Sienille ominainen umamimakuaine t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja korostaa ruoan muiden raaka-aineiden makuja. Ne toimivatkin loistavasti erilaisissa p\u00e4\u00e4ruoissa, kuten risotoissa tai keitoissa, lisukkeina esimerkiksi kalan ja kasvisten kanssa sek\u00e4 leivonnaisissa. Sieniaterian ravintoarvo voi kuitenkin muuttua riippuen valmistustavasta: kun paistamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pehmeit\u00e4 rasvoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kasvi\u00f6ljyj\u00e4 ja kastikkeissa v\u00e4h\u00e4rasvaisia kermoja tai kasvipohjaisia valmisteita, my\u00f6s terveyshy\u00f6dyt s\u00e4ilyv\u00e4t ateriakokonaisuudessa.<br>Sienet s\u00e4ilyv\u00e4t hyvin kuivattuina tai tarvittaessa esik\u00e4siteltyin\u00e4 pakasteina. Liottaminen ja keitt\u00e4minen h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t sienten kivenn\u00e4isaineita ja vitamiineja, joten sienist\u00e4 tulisi ry\u00f6p\u00e4t\u00e4 vain tietyt lajit, kuten kangashaperot ja monet rouskut. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s varmistaa sienen sy\u00f6ntikelpoisuus ja ker\u00e4t\u00e4 vain mets\u00e4st\u00e4 tunnistamiaan sieni\u00e4. Virkist\u00e4vi\u00e4 sieniretki\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<br>https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/henkiloasiakkaat\/tietoa-elintarvikkeista\/elintarvikeryhmat\/ruokasienet\/suositeltavat-ruokasienet\/<br>https:\/\/www.arktisetaromit.fi\/fi\/sienet\/ravintosisalto\/<br>https:\/\/www.ruokatieto.fi\/ruokakasvatus\/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan\/luonto\/sienet\/metsasienia<br>Ravitsemustiede [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021<br>https:\/\/www.oppiportti.fi\/op\/rvt00049\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Luonnon tarjoamat mets\u00e4sienet ovat erinomainen osa terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokavaliota. Edullisen p\u00e4\u00e4raaka-aineen sieniaterialle p\u00e4\u00e4see poimimaan mets\u00e4retkell\u00e4 aina alkukes\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4issyksyyn asti. V\u00e4h\u00e4energiset ruokasienet ovat kevytt\u00e4 ravintoa ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti vitamiineja, kivenn\u00e4is- ja hivenaineita sek\u00e4 ruoansulatukselle t\u00e4rkeit\u00e4 kuituja.Mets\u00e4sienist\u00e4 rouskut, korvasienet ja vahverot, kuten kantarellit, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinia saadaankin luontaisesti p\u00e4\u00e4asiassa mets\u00e4sienist\u00e4. Keltavahveroissa on my\u00f6s &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/metsien-sienten-ravitsemukselliset-terveysvaikutukset\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Metsien sienten ravitsemukselliset terveysvaikutukset<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5388,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1170","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1170","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1173,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1170\/revisions\/1173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}