{"id":1183,"date":"2022-01-27T13:53:57","date_gmt":"2022-01-27T11:53:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=1183"},"modified":"2022-01-27T13:53:58","modified_gmt":"2022-01-27T11:53:58","slug":"lempea-tuuppaus-parempiin-valintoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/lempea-tuuppaus-parempiin-valintoihin\/","title":{"rendered":"Lempe\u00e4 tuuppaus parempiin valintoihin"},"content":{"rendered":"\n

Englannin kielell\u00e4 \u201dnudge\u201d tarkoittaa t\u00f6n\u00e4isy\u00e4 tai tuuppausta, mutta tieteellisiss\u00e4 piireiss\u00e4 nudging \u2013 ilmi\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan valintojen ohjausta terveellisemp\u00e4\u00e4n, kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n tai muuten parempaan suuntaan pienill\u00e4 ja huomaamattomilla konsteilla, rajoittamatta valinnan vapautta ja yksil\u00f6n tunnetta p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta. K\u00e4yt\u00f6stutkijat ja psykologit ovat perehtyneet t\u00e4h\u00e4n tuuppaamisen periaatteeseen niin liiketalouden kuin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmista, mutta pienest\u00e4 tuuppauksesta voi olla iloa my\u00f6s lapsiperheen ruokailussa ja terveellisten el\u00e4m\u00e4ntapojen edist\u00e4misess\u00e4.
Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat valintoihimme huomaamattamme jatkuvasti, eik\u00e4 neutraalisti suunniteltua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ole olemassakaan. Tuuppaus perustuukin sosiaalisen, psykologisen sek\u00e4 fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6mme muokkaamiseen siten, ett\u00e4 teemme huomaamattamme parempia valintoja. Esimerkiksi suunnittelemalla ruokailutilanteen ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t oikein, voi lasta ohjata kohti terveellisi\u00e4 valintoja rajoittamatta ruoka-aineita, parantaen samalla lapsen itseluottamusta.
Ruokailuun liittyv\u00e4\u00e4 tuuppausta on viime vuosina tutkittu erilaisilla koej\u00e4rjestelyill\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, ja moni tuuppaus-tekniikka on helppo toteuttaa my\u00f6s arjessa. Esimerkiksi kasvisten ja kokojyv\u00e4viljatuotteiden sy\u00f6mist\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 tuuppauksen avulla. Tuuppausta voikin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muotoilemalla vihanneksista lautaselle kasvot tai leikkaamalla ruisleip\u00e4palan syd\u00e4men tai puun muotoiseksi, jolloin terveellinen vaihtoehto muuttuu hauskaksi ja kiinnostavaksi. Hollantilaistutkimuksessa todettiinkin, ett\u00e4 lapset valitsivat hauskan muotoisen kokojyv\u00e4leiv\u00e4n useammin kuin tavalliseen muotoon leivotun vaalean s\u00e4mpyl\u00e4n.
Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 vihannesten ja hedelmien kuvat astioissa saivat lapset sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n hedelmi\u00e4 ja vihanneksia, verrattuna samoihin ruokiin tarjottuna tavallisilta, yksiv\u00e4risilt\u00e4 astioilta. Ruokap\u00f6yd\u00e4n kattamisessa kannattaa siis hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tuuppausta! Astioiden houkuttelevuus ei tosin ole ainoa kikka kattauksessa. Tyypillisesti terveytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ruokia valitaan todenn\u00e4k\u00f6isemmin, jos ne ovat helpommin saatavilla kuin ep\u00e4terveelliset vaihtoehdot. Siksi esimerkiksi kasvikset kannattaa ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 laittaa lapsen l\u00e4hettyville, tai asettaa hedelm\u00e4t keitti\u00f6ss\u00e4 lapselle sopivalle korkeudelle terveellisiksi v\u00e4lipaloiksi.
Kun arjen tilanteita ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 pohtii uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, voi monia asioita muuttaa helposti tuuppauksen periaatteen mukaisiksi. Ihmisen mieli on helposti juksattavissa, ja siksi tuuppaus onkin tehokas keino terveytt\u00e4 edist\u00e4vien tottumusten kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:
van Kleef E, Vrijhof M, Polet IA, Vingerhoeds MH, de Wijk RA. Nudging children towards whole wheat bread: a field experiment on the influence of fun bread roll shape on breakfast consumption. BMC Public Health. 2014 Sep 2;14:906
Bucher T, Collins C, Rollo ME, McCaffrey TA, De Vlieger N, Van der Bend D, Truby H, Perez-Cueto FJ. Nudging consumers towards healthier choices: a systematic review of positional influences on food choice. Br J Nutr. 2016 Jun;115(12):2252-63.
Sharps MA, Thomas E, Blissett JM. Using pictorial nudges of fruit and vegetables on tableware to increase children’s fruit and vegetable consumption. Appetite. 2020 Jan 1;144:104457. doi: 10.1016\/j.appet.2019.104457. Epub 2019 Sep 13.
Kuval\u00e4hde: Pexels.com, https:\/\/www.pexels.com\/photo\/funny-face-created-by-assorted-sliced-fruits-on-plastic-plate-6489567\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Englannin kielell\u00e4 \u201dnudge\u201d tarkoittaa t\u00f6n\u00e4isy\u00e4 tai tuuppausta, mutta tieteellisiss\u00e4 piireiss\u00e4 nudging \u2013 ilmi\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan valintojen ohjausta terveellisemp\u00e4\u00e4n, kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n tai muuten parempaan suuntaan pienill\u00e4 ja huomaamattomilla konsteilla, rajoittamatta valinnan vapautta ja yksil\u00f6n tunnetta p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta. K\u00e4yt\u00f6stutkijat ja psykologit ovat perehtyneet t\u00e4h\u00e4n tuuppaamisen periaatteeseen niin liiketalouden kuin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmista, mutta pienest\u00e4 tuuppauksesta voi olla iloa my\u00f6s lapsiperheen … Jatka lukemista Lempe\u00e4 tuuppaus parempiin valintoihin<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5388,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1183"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1185,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1183\/revisions\/1185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}