{"id":134,"date":"2014-03-28T13:13:21","date_gmt":"2014-03-28T11:13:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=134"},"modified":"2014-04-11T13:25:00","modified_gmt":"2014-04-11T11:25:00","slug":"ravintolisat-raskausaikana-osa1-d-vitamiini-ja-foolihappo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/ravintolisat-raskausaikana-osa1-d-vitamiini-ja-foolihappo\/","title":{"rendered":"Ravintolis\u00e4t raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo"},"content":{"rendered":"<p>Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan t\u00e4rke\u00e4 merkitys siki\u00f6n ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sek\u00e4 kivenn\u00e4isaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt tarve tulisi tyydytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ruokavalion ravintoainetiheytt\u00e4 kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pit\u00e4isi saada l\u00e4hes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet my\u00f6s raskauden aikana ilman ravintolisi\u00e4; poikkeuksen t\u00e4ss\u00e4 tekee D-vitamiini. T\u00e4st\u00e4 huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden saantia suositellaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s lis\u00e4ravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmiss\u00e4 joissa n\u00e4iden saanti on heikentynyt.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/Dvitamiini.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-124\" alt=\"Dvitamiini\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/Dvitamiini.jpg\" width=\"1632\" height=\"1224\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/Dvitamiini.jpg 1632w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/Dvitamiini-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/Dvitamiini-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 1632px) 100vw, 1632px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>D-vitamiini*<\/strong><\/p>\n<p>D-vitamiini on ainut vitamiini jota <a href=\"http:\/\/www.ravitsemusneuvottelukunta.fi\/portal\/fi\/ravitsemussuositukset\/suomalaiset+ravitsemussuositukset\/\">ravitsemussuosituksissa<\/a> suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ravintolis\u00e4n\u00e4 monipuolisen ravinnon lis\u00e4ksi raskauden ja imetyksen aikana. D-vitamiini on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siki\u00f6n luuston normaalille kehitykselle. Riitt\u00e4v\u00e4 D-vitamiinin saanti saattaa my\u00f6s pienent\u00e4\u00e4 joidenkin kroonisten sairauksien riski\u00e4 lapsella. Suomessa D-vitamiinia ei saada tarpeeksi ruokavaliosta ja auringosta, ja siksi D-vitamiinilis\u00e4\u00e4 suositellaan kaikille raskaana oleville ja imett\u00e4ville \u00e4ideille ymp\u00e4ri vuoden 10\u00b5g\/vrk.<\/p>\n<p><strong>Foolihappo<\/strong><\/p>\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 vitamiini, jonka k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on antanut ohjeita on foolihappo.\u00a0 \u00c4idin veren riitt\u00e4v\u00e4 foolihappopitoisuus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 alkion hermostoputken sulkeutumiselle ja se saattaa my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ennenaikaisten synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Suomalaisten naisten foolihapon saanti ravinnosta j\u00e4\u00e4 tutkimusten mukaan liian v\u00e4h\u00e4iseksi (<a href=\"http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/110839\/URN_ISBN_978-952-245-951-0.pdf?sequence=1\">Finnravinto 2012<\/a>) ja sen vuoksi suositellaan monipuolisen ravinnon lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n 0,4 mg foolihappo-vitamiinilis\u00e4\u00e4 jo 1-3 kk ennen raskautta ja 12. raskausviikkoon asti (<a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/110521\">THL:n \u00e4itiysneuvolaopas 2013)<\/a>. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan virallisissa ravitsemussuosituksissa foolihappolis\u00e4n suositusta ei kuitenkaan ole annettu, vaan saantia kehotetaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huolehtimalla riitt\u00e4v\u00e4sti tuoreiden kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sek\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4viljatuotteiden saannista. Riskiryhmille, eli niille perheille joiden suvussa on esiintynyt hermostoputken sulkeutumish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 tai \u00e4idill\u00e4 on diabetes, keliakia, tai mm. epilepsia- tai sulfal\u00e4\u00e4kitys, foolihapon saantisuositus ravintolis\u00e4st\u00e4 on 1-4 mg\/vrk.<\/p>\n<p>* Osallistumalla Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen saat ilmaiseksi D-vitamiinilis\u00e4n raskauden ja imetyksen ajaksi!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan t\u00e4rke\u00e4 merkitys siki\u00f6n ja lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Raskauden aikana energian ja vitamiinien sek\u00e4 kivenn\u00e4isaineiden tarve kasvaa jopa 15-50 %. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt tarve tulisi tyydytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ruokavalion ravintoainetiheytt\u00e4 kohentamalla. Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pit\u00e4isi saada l\u00e4hes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet my\u00f6s raskauden aikana ilman ravintolisi\u00e4; poikkeuksen t\u00e4ss\u00e4 tekee D-vitamiini. &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/ravintolisat-raskausaikana-osa1-d-vitamiini-ja-foolihappo\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Ravintolis\u00e4t raskausaikana (osa1): D-vitamiini ja foolihappo<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10],"tags":[],"class_list":["post-134","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=134"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/134\/revisions\/138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}