{"id":139,"date":"2014-04-04T10:02:00","date_gmt":"2014-04-04T08:02:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=139"},"modified":"2014-04-11T13:24:50","modified_gmt":"2014-04-11T11:24:50","slug":"raskauden-aikana-valtettavat-ruoka-aineet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauden-aikana-valtettavat-ruoka-aineet\/","title":{"rendered":"Raskauden aikana v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t ruoka-aineet"},"content":{"rendered":"<p>Vauvaa odottavan tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on est\u00e4\u00e4 haitallisten aineiden kulkeutumista \u00e4idin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi sy\u00f6d\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut p\u00e4ihteet on syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois kokonaan. Katso tarkemmin v\u00e4ltettt\u00e4vist\u00e4 ruoka-aineista alla.<\/p>\n<p>Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan t\u00e4rke\u00e4 merkitys siki\u00f6n ja lapsen kehitykselle ja sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 lapsen hyvinvoinnille. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tuleva \u00e4iti sy\u00f6 monipuolisesti ja vaihtelevasti. Suositeltavasta ruokavaliosta voit lukea tarkemmin aikaisemmista blogip\u00e4ivityksist\u00e4 (<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-mita-uutta-raskaana-oleville\/\">osa1<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-mita-ruokavalintoja-raskaana-olevalle\/\">osa2<\/a> ja <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-lisataan-ravintoainetiheytta-myos-raskauden-aikana\/\">osa3<\/a>)<\/p>\n<p><b>A<\/b><b>-vitamiinin saantia rajoitettava koko raskauden ajan, \u00e4l\u00e4 sy\u00f6 maksaruokia<\/b><\/p>\n<p>Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 koko raskauden ajan. Maksan korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus voi lis\u00e4t\u00e4 ep\u00e4muodostuma- ja keskenmenoriski\u00e4. Maksamakkaraa ja \u2013pasteijaa voi halutessaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 2 viipaletta (n. 30 g)\/p\u00e4iv\u00e4, enint\u00e4\u00e4n 200 g\/viikko ja enint\u00e4\u00e4n 100 g\/kerta. A-vitamiinia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 vitamiinivalmisteita tai kalan<span style=\"text-decoration: underline\">maksa<\/span>\u00f6ljy\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule nauttia. RUokia, joissa on A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja, voi huoletta sy\u00f6d\u00e4 raskaudenkin\u00a0 aikana; karotenoideja on mm. v\u00e4rikk\u00e4iss\u00e4 kasviksissa kuten tomaatissa, porkkanassa, mansikassa ja paprikassa.<\/p>\n<p><b>N\u00e4in v\u00e4lt\u00e4t listerioosin ja toksoplasmoosin<\/b><\/p>\n<p>Muita selke\u00e4sti v\u00e4ltett\u00e4vi\u00e4 ruoka-aineita ovat tyhji\u00f6- ja suojakaasupakatut kylm\u00e4savustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, pateet ja m\u00e4ti, sek\u00e4 past\u00f6roimatonta maitoa (esim. tilamaito) sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tuotteet, pehme\u00e4t juustot, homejuustot (kuten brie, gorgonzola ja ch\u00e9vre). Kovissa, kypsytetyiss\u00e4 juustoissa, kuten edamissa ja emmentalissa listeriabakteeri ei pysty lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Listeriabakteeri tuhoutuu yli 70 asteen kuumennuksessa, mutta ei pakastettaessa eik\u00e4 suolatessa. Listeriabakteerin aiheuttama listerioosi voi johtaa keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen ja aiheuttaa lapselle vaikeita yleisinfektioita.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/xmedia\/duo\/duo96350.pdf\">Toksoplasmatartunnan<\/a> ihminen voi saada raa\u2019asta tai huonosti kypsennetyst\u00e4 lihasta, kuten tartarpihveist\u00e4, raa\u2019asta jauhelihataikinasta, riimilihasta, parmankinkusta, joita ei suositella sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n edes pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kuumennettuina n\u00e4it\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u00a0 Toksoplasmatartunnan saattaa saada my\u00f6s pesem\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 tai raaoista vihanneksista, hedelmist\u00e4 tai marjoista tai k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio saattaa johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa siki\u00f6lle vakavan infektion.<\/p>\n<p><b>J\u00e4t\u00e4 sis\u00e4vesien vanhat petokalat sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4<\/b><\/p>\n<p>Haukea on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 kokonaan korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Muita petokaloja suositellaan rajoitetusti: sis\u00e4vesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista sy\u00f6nti\u00e4 on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 elohopeapitoisuuksien vuoksi. It\u00e4meren isoa silakkaa, lohta ja meritaimenta voi sy\u00f6d\u00e4 enint\u00e4\u00e4n 1-2 kertaa kuukaudessa. Kalaa voi ja tuleekin sy\u00f6d\u00e4 eri suositeltavia kalalajeja vaihdellen 2-3 kertaa viikossa. Kalan rasvahapoilla on monia terveydelle hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia. Lis\u00e4ksi kalasta saa D-vitamiinia ja hyv\u00e4nlaatuisia proteiineja.<\/p>\n<p><b>Ei liikaa lakua ja salmiakkia<\/b><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/lakut.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-127 aligncenter\" alt=\"lakut\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/lakut.jpg\" width=\"416\" height=\"312\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/lakut.jpg 1632w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/lakut-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/14\/2014\/03\/lakut-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 416px) 100vw, 416px\" \/><\/a><\/p>\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 lakritsin ja salmiakin sy\u00f6mist\u00e4 ei suositella. Kerta-annoksen tulee olla kohtuullinen, korkeintaan 50 g p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Lakritsikasvin korkea glykyrritsiinipitoisuus voi aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja lis\u00e4t\u00e4 ennenaikaisen synnytyksen riski\u00e4. Turvallisena m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n alle 500 milligrammaa glykyrritsiini\u00e4 viikossa. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 saadaan noin sadasta grammasta puhdasta lakritsia. Eri lakritsi- ja salmiakkituotteiden lakritsi- ja glykyrritsiinipitoisuudet vaihtelevat.<\/p>\n<p>T\u00e4ydellinen lista raskausaikana v\u00e4ltett\u00e4vist\u00e4 elintarvikkeista l\u00f6ytyy <a href=\"http:\/\/www.thl.fi\/fi_FI\/web\/fi\/aiheet\/tietopaketit\/ravitsemustietoa\/suomalaiset\/raskausaika\/valtettavat_elintarvikkeet\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vauvaa odottavan tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 muutamia ruoka-aineita. Ruokarajoitusten tarkoituksena on est\u00e4\u00e4 haitallisten aineiden kulkeutumista \u00e4idin verenkierrosta lapselle. Joitain rajoitetuista ruoka-aineista voi sy\u00f6d\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in kohtuudella, mutta alkoholi, tupakka ja muut p\u00e4ihteet on syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois kokonaan. Katso tarkemmin v\u00e4ltettt\u00e4vist\u00e4 ruoka-aineista alla. Raskaudenaikaisella ravitsemuksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan t\u00e4rke\u00e4 merkitys siki\u00f6n ja lapsen kehitykselle ja sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 lapsen &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauden-aikana-valtettavat-ruoka-aineet\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskauden aikana v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t ruoka-aineet<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10],"tags":[],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=139"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":148,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}