{"id":159,"date":"2014-04-25T08:03:44","date_gmt":"2014-04-25T06:03:44","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=159"},"modified":"2014-04-25T08:03:44","modified_gmt":"2014-04-25T06:03:44","slug":"raskaus-ja-ylipaino","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaus-ja-ylipaino\/","title":{"rendered":"Raskaus ja ylipaino"},"content":{"rendered":"<p>Ylipainon esiintyvyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt ymp\u00e4ri maailman. USA:ssa ja monissa Euroopan maissa 20-40 % raskaana olevista on ylipainoisia ja monille kertyy painoa liikaa raskausaikana. My\u00f6s joka kolmas Tyksiss\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4 \u00e4iti on ylipainoinen (BMI \u2265 25 kg\/m<sup>2<\/sup>) ja n. 13 prosenttia on lihavia (painoindeksi on \u2265 30 kg\/m<sup>2<\/sup>) ennen raskautta.<\/p>\n<p>\u00c4idin ylipaino voi haitata sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 vauvan terveytt\u00e4. \u00c4idin ylipaino voi lis\u00e4t\u00e4 keskenmenon ja kohtukuolemien riski\u00e4 jopa kaksinkertaiseksi. Ylipainoisilla esiintyy my\u00f6s merkitsev\u00e4sti normaalipainoisia enemm\u00e4n raskaudenaikaisia verenpaineongelmia ja ennenaikaisia synnytyksi\u00e4.<\/p>\n<p>On my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ylipainoiselle \u00e4idille syntyy raskausviikkoihin n\u00e4hden suurikokoinen (makrosominen) lapsi. Lapsen makrosomia voi aiheuttaa ongelmia synnytyksen kulussa sek\u00e4 \u00e4idille ett\u00e4 lapselle ja esim. keisarileikkausta tai imukupilla avustamista tarvitaan useammin. Syntyvill\u00e4 vauvoilla on my\u00f6s enemm\u00e4n valohoidon tarvetta kellastumisen vuoksi ja verensokeri laskee joskus liian alhaiselle tasolle. \u00c4idin ylipaino raskausaikana my\u00f6s ohjelmoi lapsen terveytt\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja saattaa lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi lapsen ylipainoisuutta tai diabetesriski\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Ylipainoon liittyy my\u00f6s suurentunut riski sairastua raskausdiabetekseen. Sairastumiseen vaikuttavat tietenkin my\u00f6s perint\u00f6tekij\u00e4t, mutta my\u00f6s liiallinen painonnousu raskausaikana voi aiheuttaa raskausdiabeteksen puhkeamisen. Raskausdiabeteksen aiheuttamat riskit siki\u00f6lle ovat hyvin samankaltaisia kuin ylipainonkin ja ne liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin huonoon sokeriaineenvaihduntaan.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 puoli asiassa on se, ett\u00e4 n\u00e4ihin riskeihin pystyy itse vaikuttamaan! Terveellisell\u00e4 ravitsemuksella ja liikunnan lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 raskausaikana on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sek\u00e4 \u00e4itien painonnousuun ett\u00e4 sokeriaineenvaihduntaan. Erityisesti ravitsemusohjauksella on ollut merkitsevi\u00e4 vaikutuksia edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi my\u00f6s \u00e4itien verenpaineeseen ja ennenaikaisten synnytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Keskeist\u00e4 ravitsemussuosituksissa on ateriarytmin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys, annoskokojen kohtuullisuus, sokerin k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen, kuidun lis\u00e4\u00e4minen sek\u00e4 kovan rasvan v\u00e4ltt\u00e4minen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ylipainon esiintyvyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt ymp\u00e4ri maailman. USA:ssa ja monissa Euroopan maissa 20-40 % raskaana olevista on ylipainoisia ja monille kertyy painoa liikaa raskausaikana. My\u00f6s joka kolmas Tyksiss\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4 \u00e4iti on ylipainoinen (BMI \u2265 25 kg\/m2) ja n. 13 prosenttia on lihavia (painoindeksi on \u2265 30 kg\/m2) ennen raskautta. \u00c4idin ylipaino voi haitata sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskaus-ja-ylipaino\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskaus ja ylipaino<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":162,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions\/162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}