{"id":167,"date":"2014-05-16T11:29:59","date_gmt":"2014-05-16T09:29:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=167"},"modified":"2014-05-16T11:29:59","modified_gmt":"2014-05-16T09:29:59","slug":"imetysajan-ruokavalio-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/imetysajan-ruokavalio-osa-1\/","title":{"rendered":"Imetysajan ruokavalio, osa 1"},"content":{"rendered":"<p>Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimm\u00e4iset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa my\u00f6s lapseen liittyvist\u00e4 asioista, kuten imetyksest\u00e4. Ensimm\u00e4isten kuukausien ajan \u00e4idinmaito on lapsen p\u00e4\u00e4asiallinen ravinto; lapsen t\u00e4ysimetyst\u00e4 suositellaan 6 kuukauden ik\u00e4\u00e4n asti. \u00c4idin hyv\u00e4 ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s toipumista synnytyksen j\u00e4lkeen sek\u00e4 imetyksen onnistumista.<\/p>\n<p>Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, mutta imetysaikana energian, vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden tarve on jopa suurempi kuin raskausaikana. Jos raskausaikana on kertynyt paljon rasvavarastoja, lis\u00e4energian tarve ruokavaliosta on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tarvittavan lis\u00e4energian saa p\u00e4ivitt\u00e4in parista t\u00e4ysjyv\u00e4leip\u00e4palasta, parista annoksesta hedelmi\u00e4, marjoja ja vihanneksia tai vaikka p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, sek\u00e4 parista annoksesta maitotuotteita. Kohonnut energiantarve kannattaa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitsemalla<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/uudet-suomalaiset-ravitsemussuositukset-ilmestyivat-lisataan-ravintoainetiheytta-myos-raskauden-aikana\/\"> ravintoainetiheit\u00e4 ruokia<\/a>, jolloin energian lis\u00e4ksi saat my\u00f6s vitamiineja, kivenn\u00e4isaineita sek\u00e4 hyvi\u00e4 rasvahappoja. My\u00f6s proteiinintarve on kasvanut jonkin verran, joten esimerkiksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen maitotuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 kannattaa muistaa.<\/p>\n<p>Monipuolinen ja ravintoainetihe\u00e4 ruokavalio on imetysaikana t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta vitamiinien ja kivenn\u00e4isaineiden saanti olisi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, eik\u00e4 imetys verota \u00e4idin omia ravintoainevarastoja liikaa. Riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyv\u00e4 huolehtia, jotta imetysaika ei heikenn\u00e4 \u00e4idin luustoa. D-vitamiinia suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ravintolis\u00e4n\u00e4 10\u00b5g vuorokaudessa my\u00f6s imetysaikana l\u00e4pi vuoden.<\/p>\n<p>Imetys lis\u00e4\u00e4 nesteentarvetta huomattavasti, joten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja riitt\u00e4v\u00e4 nesteen saanti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 maidon riitt\u00e4vyyden takaamiseksi. Hyvi\u00e4 juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piim\u00e4 sek\u00e4 tee. Y\u00f6imetyksen paras janojuoma on vesi, sill\u00e4 sokeriset juomat saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymist\u00e4. My\u00f6s kahvia kannattaa juoda kohtuudella, sill\u00e4 kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimm\u00e4iset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa my\u00f6s lapseen liittyvist\u00e4 asioista, kuten imetyksest\u00e4. Ensimm\u00e4isten kuukausien ajan \u00e4idinmaito on lapsen p\u00e4\u00e4asiallinen ravinto; lapsen t\u00e4ysimetyst\u00e4 suositellaan 6 kuukauden ik\u00e4\u00e4n asti. \u00c4idin hyv\u00e4 ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s toipumista synnytyksen j\u00e4lkeen sek\u00e4 imetyksen onnistumista. Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/imetysajan-ruokavalio-osa-1\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Imetysajan ruokavalio, osa 1<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=167"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":168,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}