{"id":177,"date":"2014-05-30T18:24:02","date_gmt":"2014-05-30T16:24:02","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=177"},"modified":"2014-05-30T18:26:38","modified_gmt":"2014-05-30T16:26:38","slug":"liikunta-raskausaikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/liikunta-raskausaikana\/","title":{"rendered":"Liikunta raskausaikana"},"content":{"rendered":"<p>Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten k\u00e4vely, juoksu, py\u00f6r\u00e4ily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pit\u00e4isi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia t\u00e4r\u00e4hdyksi\u00e4, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sill\u00e4 niist\u00e4 voi olla haittaa raskauden normaalille kululle. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa.<\/p>\n<p>Raskausaikana voi my\u00f6s aloittaa uuden, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen liikuntaharrastuksen, sill\u00e4 se on hyv\u00e4 hetki tarkastella omia elintapojaan ja mahdollisesti edist\u00e4\u00e4 omaa ja lapsen terveytt\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 muutoksia niihin. Raskaudenaikaisen liikunnan on osoitettu yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n ja parantavan \u00e4idin verenkierto- ja hengityselimist\u00f6n kuntoa ilman ett\u00e4 siit\u00e4 olisi haittaa siki\u00f6n ja lapsen terveydelle. Terveen \u00e4idin liikunta raskausaikana ei lis\u00e4\u00e4 ennenaikaisia synnytyksi\u00e4, sektioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai vaikuta lapsen Apgar-pisteisiin. P\u00e4invastoin, ennen raskautta aloitettu s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta, joka jatkuu raskauden aikana kohtalaisella tai pienell\u00e4 rasitustasolla saattavat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u00e4idin liiallista painonnousua ja raskausdiabeteksen vaaraa sek\u00e4 siki\u00f6n liikakasvua parantamalla \u00e4idin sokeriaineenvaihdunnan tasapainoa raskausaikana. Liikunta saattaa my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mm. raskauteen liittyv\u00e4\u00e4 ummetusta, v\u00e4symyst\u00e4, masennusta ja turvotusta. Raskauden j\u00e4lkeen liikunta auttaa my\u00f6s palautumaan painossa raskautta edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle.<\/p>\n<p>Liikuntaa suositellaan harrastettavan raskauden aikana p\u00e4ivitt\u00e4in, ainakin viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Jos raskauteen kuitenkin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi riski ennenaikaisesta synnytyksest\u00e4, kohdunkaulan heikkous tai siki\u00f6n kasvun hidastuma, silloin liikuntaa ei suositella harrastettavaksi.<\/p>\n<p>Liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja kevenee luonnollisesti vatsan kasvaessa, mutta jos raskaus etenee ilman komplikaatioita, voit hyvin jatkaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, kevytt\u00e4 liikuntaa ihan raskauden loppuun asti omia tuntemuksiasi seuraten.<\/p>\n<p>Voit lukea lis\u00e4\u00e4 aiheesta <a href=\"http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/kotisivut\/tk.koti?p_artikkeli=dlk01034\">Terveysportista<\/a> tai <a href=\"http:\/\/www.potilaanlaakarilehti.fi\/tiedeartikkelit\/liikunta-raskauden-aikana-ja-sen-jalkeen\/\">Potilaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rilehden artikkelista<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten k\u00e4vely, juoksu, py\u00f6r\u00e4ily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pit\u00e4isi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia t\u00e4r\u00e4hdyksi\u00e4, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sill\u00e4 niist\u00e4 voi olla haittaa raskauden &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/liikunta-raskausaikana\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Liikunta raskausaikana<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-177","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=177"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":178,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions\/178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}