{"id":197,"date":"2014-06-27T06:51:25","date_gmt":"2014-06-27T04:51:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=197"},"modified":"2014-06-27T06:51:25","modified_gmt":"2014-06-27T04:51:25","slug":"aidin-ruokavalio-vaikuttaa-rintamaidon-laatuun-imetysajan-ruokavalio-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-ruokavalio-vaikuttaa-rintamaidon-laatuun-imetysajan-ruokavalio-osa-2\/","title":{"rendered":"\u00c4idin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun\/ Imetysajan ruokavalio, osa 2"},"content":{"rendered":"<p>Imett\u00e4v\u00e4 \u00e4iti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, \u00e4idin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen.<\/p>\n<p>Erityisesti \u00e4idin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos \u00e4iti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruokavaliossaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti pehmeit\u00e4 rasvoja ja saa ravinnostaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, on niit\u00e4 runsaasti my\u00f6s rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi n\u00e4it\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ravintoaineita. N\u00e4iden rasvahappojen saantia ravinnosta pidet\u00e4\u00e4n vastasyntyneelle lapselle t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 lapsen oma rasvahapposynteesi on viel\u00e4 kehittym\u00e4t\u00f6n. Sy\u00f6 siis s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja monipuolisesti imetysaikana kalaa (2-3 kertaa viikossa), kasvi\u00f6ljyj\u00e4 (margariineja, \u00f6ljyj\u00e4) ja p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 siemeni\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s ruokavaliosta (mutta ei lis\u00e4valmisteista) saatu C-vitamiini on tutkimusten mukaan yhteydess\u00e4 rintamaidon C-vitamiinipitoisuuksiin, joten muista sy\u00f6d\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti hedelmi\u00e4, vihanneksia ja marjoja my\u00f6s imetyksen aikana jotta lapsikin saa t\u00e4t\u00e4 vitamiinia tarpeeksi!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Imett\u00e4v\u00e4 \u00e4iti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, \u00e4idin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen. Erityisesti \u00e4idin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos \u00e4iti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ruokavaliossaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti pehmeit\u00e4 rasvoja ja saa ravinnostaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja, on niit\u00e4 runsaasti my\u00f6s rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/aidin-ruokavalio-vaikuttaa-rintamaidon-laatuun-imetysajan-ruokavalio-osa-2\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u00c4idin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun\/ Imetysajan ruokavalio, osa 2<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,10],"tags":[],"class_list":["post-197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-imetys","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":198,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}