{"id":225,"date":"2014-09-18T07:42:54","date_gmt":"2014-09-18T05:42:54","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=225"},"modified":"2014-09-18T07:42:54","modified_gmt":"2014-09-18T05:42:54","slug":"raskausaikana-valtettavat-keinotekoiset-makeutusaineet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskausaikana-valtettavat-keinotekoiset-makeutusaineet\/","title":{"rendered":"Raskausaikana v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t keinotekoiset makeutusaineet"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskauden-aikana-valtettavat-ruoka-aineet\/\" target=\"_blank\">Aiemmassa blogikirjoituksessa<\/a>\u00a0 on kerrottu raskausaikana v\u00e4ltett\u00e4vist\u00e4 ruoka-aineista. Lis\u00e4aineiden, kuten keinotekoisten makeutusaineiden nauttiminen ruuassa saattaa arveluttaa raskausaikana. Keinotekoisia makeutusaineita l\u00f6ytyykin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n useista ruuista, kuten juomista, j\u00e4lkiruuista ja makeisista &#8211; mit\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suositellaan?<br \/>\nTerveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, on selvitt\u00e4nyt asiaa ja antaa <a href=\"http:\/\/www.thl.fi\/fi\/aiheet\/tietopaketit\/ravitsemustietoa\/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu\/raskausaika\/raskausaikana-valtettavat-elintarvikkeet\" target=\"_blank\">nettisivuillaan<\/a> tietoa keinotekoisista makeutusaineista raskausaikana:<\/p>\n<p>\u201dAsesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Syklamaattia E952 ja sakariinia E954 ei suositella. Aspartaamin turvalliseksi arvioitu enimm\u00e4isk\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ylity tavanomaisessa ruokavaliossa. Syklamaatin ja sakariinin on todettu suurina annoksina aiheuttavan koe-el\u00e4imille sy\u00f6p\u00e4\u00e4, ja niiden enimm\u00e4isk\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat huomattavasti pienemm\u00e4t\u201d<\/p>\n<p>Makeutusaineita voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, kun valitsee janojuomaksi veden tai vaikkapa laimean t\u00e4ysmehun. J\u00e4lkiruuista ja makeisista saa paljon sokeria, mieluummin n\u00e4m\u00e4 nautitaan vain pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja aterian yhteydess\u00e4 ja valitaan tilalle hedelmi\u00e4 tai marjoja.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aiemmassa blogikirjoituksessa\u00a0 on kerrottu raskausaikana v\u00e4ltett\u00e4vist\u00e4 ruoka-aineista. Lis\u00e4aineiden, kuten keinotekoisten makeutusaineiden nauttiminen ruuassa saattaa arveluttaa raskausaikana. Keinotekoisia makeutusaineita l\u00f6ytyykin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n useista ruuista, kuten juomista, j\u00e4lkiruuista ja makeisista &#8211; mit\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 suositellaan? Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, THL, on selvitt\u00e4nyt asiaa ja antaa nettisivuillaan tietoa keinotekoisista makeutusaineista raskausaikana: \u201dAsesulfaamia E950, aspartaamia E951 ja sukraloosia E955 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/raskausaikana-valtettavat-keinotekoiset-makeutusaineet\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Raskausaikana v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t keinotekoiset makeutusaineet<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,10,1],"tags":[],"class_list":["post-225","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raskaus","category-ravitsemus","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=225"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":226,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions\/226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}