{"id":265,"date":"2014-12-22T07:40:16","date_gmt":"2014-12-22T05:40:16","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/?p=265"},"modified":"2014-12-22T07:40:16","modified_gmt":"2014-12-22T05:40:16","slug":"vauva-tarvitsee-kiinteaa-ruokaa-puolen-vuoden-iassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauva-tarvitsee-kiinteaa-ruokaa-puolen-vuoden-iassa\/","title":{"rendered":"Vauva tarvitsee kiinte\u00e4\u00e4 ruokaa puolen vuoden i\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Noin puolen vuoden i\u00e4ss\u00e4 vauva tarvitsee muutakin ruokaa kuin rintamaitoa. Jos lapsi kasvaa nopealla vauhdilla, saattaa h\u00e4n tarvita lis\u00e4ruokaa jo aiemmin \u2013 nelj\u00e4n, viiden kuukauden i\u00e4ss\u00e4. Suosituksena on antaa lapselle ainoastaan rintamaitoa puolen vuoden ik\u00e4\u00e4n ja jatkaa imetyst\u00e4 vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka. Lis\u00e4ruokien antaminen aloitetaan kuitenkin yksil\u00f6llisen tarpeen mukaisesti. Imetyksen jatkuvuuden kannalta saattaa olla parempi antaa vauvalle lis\u00e4ruuaksi soseruokaa kuin siirty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4idinmaidonkorviketta tai vellej\u00e4. Tarjoamalla vauvalle lis\u00e4ruokia, turvataan mm. riitt\u00e4v\u00e4 energian, proteiinien ja raudan saanti. Siki\u00f6kautena kertyneet rautavarastot riitt\u00e4v\u00e4t noin puolen vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka, jolloin lapsi tarvitsee rautaa lis\u00e4ruuasta, mm. lihasta.<\/p>\n<p>Vauvan ruokavaliota laajennetaan nelj\u00e4n \u2013 kuuden kuukauden i\u00e4ss\u00e4 hitaasti, yhdell\u00e4, kahdella uudella ruoka-aineella viikkoa kohti. Kun ruoka-aineet annetaan yksitellen, on mahdollista havaita helposti mik\u00e4li joku ruoka ei sovi vauvalle. Pikkuhiljaa makuannoksia suurennetaan ateria-annoksiksi. Aluksi ruoka tarjotaan vauvalle kypsennettyin\u00e4, hienojakoisina soseina. Pikkuhiljaa voi ruokaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 purupaloja ja noin kahdeksan kuukauden i\u00e4ss\u00e4 voi vauvalle antaa jo tuoreraasteita ja siten totutella h\u00e4nt\u00e4 jo isomman lapsen ruokavalioon. My\u00f6s lehm\u00e4nmaitoa, aluksi ruuanvalmistuksessa tai hapanmaitovalmisteina voi alkaa antaa pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 10 kuukauden i\u00e4ss\u00e4. Rintamaito, tai sen puuttuessa \u00e4idinmaidonkorvike on kuitenkin pitk\u00e4lti vauvan ruokavalion perusta ensimm\u00e4isen ik\u00e4vuoden aikana.<\/p>\n<p>Lapsen voi totuttaa jo pienest\u00e4 pit\u00e4en monipuoliseen ruokien valikoimaan, esimerkiksi erilaisiin kasviksiin ja marjoihin. Toisaalta muutamakin lis\u00e4ruoka on riitt\u00e4v\u00e4 turvaamaan vauvan ravintoaineiden tarpeen, kun ruuat valitaan monipuolisesti kaikista ruokaryhmist\u00e4. Kasvis- ja marja- ja hedelm\u00e4soseita sek\u00e4 perunaa voi vauvalle antaa nelj\u00e4n kuukauden i\u00e4st\u00e4 alkaen. Lihaa ja viljapuuroa sek\u00e4 kalaa voi vauvalle antaa viiden kuukauden i\u00e4st\u00e4 alkaen. Mik\u00e4li imetys sujuu hyvin ja vauva kasvaa hyvin, kannattaa imetyst\u00e4 jatkaa ja vasta l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 puolta vuotta aloittaa tarjoamaan vauvalle kiinteit\u00e4 lis\u00e4ruokia.<\/p>\n<p>Yksinomaan imetetty tai pelkk\u00e4\u00e4 \u00e4idinmaidonkorviketta saava vauva ei juuri tarvitse vett\u00e4. Lis\u00e4ruokien aloituksen j\u00e4lkeen lapselle on hyv\u00e4 tarjota aterioilla vett\u00e4 mukista tai nokkamukista. Alle yksivuotiaan ruokaan ei lis\u00e4t\u00e4 suolaa. Makua saa halutessa paitsi itse raaka-aineita, esimerkiksi kasviksista, niin suolattomista yrttimausteista. Alle yhden vuoden ik\u00e4iselle vauvalle ei tarjota nitraattipitoisia ruokia, kuten punajuurta ja lanttua.<\/p>\n<p>Yhden vuoden i\u00e4st\u00e4 alkaen lapsi siirtyy pitk\u00e4lti tavalliseen perheen ruokailuun. Toki viel\u00e4 kest\u00e4\u00e4 aikansa ennen kuin lapsi oppii omatoimiseksi ruokailijaksi ja apua ruuan pilkkomisessa ja ruokailussakin tarvitaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Tutkimusten mukaan lapsen ruokavalion ravintoainesis\u00e4lt\u00f6 heikkenee, kun lapsi siirtyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n samaa ruokaa kuin muukin perhe. Esimerkiksi suolan ja sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ruokavaliossa kasvaa reippaasti. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa muun perheen olisikin hyv\u00e4 siirty\u00e4 enemm\u00e4n vauvan ruokailun suuntaan \u2013 eli huolehtia mm. monipuolisesta kasvisten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suolan ja sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kohtuullisina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Noin puolen vuoden i\u00e4ss\u00e4 vauva tarvitsee muutakin ruokaa kuin rintamaitoa. Jos lapsi kasvaa nopealla vauhdilla, saattaa h\u00e4n tarvita lis\u00e4ruokaa jo aiemmin \u2013 nelj\u00e4n, viiden kuukauden i\u00e4ss\u00e4. Suosituksena on antaa lapselle ainoastaan rintamaitoa puolen vuoden ik\u00e4\u00e4n ja jatkaa imetyst\u00e4 vuoden ik\u00e4\u00e4n saakka. Lis\u00e4ruokien antaminen aloitetaan kuitenkin yksil\u00f6llisen tarpeen mukaisesti. Imetyksen jatkuvuuden kannalta saattaa olla parempi antaa &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/vauva-tarvitsee-kiinteaa-ruokaa-puolen-vuoden-iassa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Vauva tarvitsee kiinte\u00e4\u00e4 ruokaa puolen vuoden i\u00e4ss\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":67,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,12,10],"tags":[],"class_list":["post-265","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-imetys","category-lapsi","category-ravitsemus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/67"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=265"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/265\/revisions\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=265"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=265"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/raskaustutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}